. .

Sienet

Sienet » Mitä se on

Tuoteseloste: Psyykeen vaikuttavia sieniä tunnetaan Suomessa ainakin 15 lajia ja ne voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään, amaniitasienilajeihin (vaikuttavia aineita amanitiini, iboteenihappo ja muskatsonin), kuuluvat mm. erilajiset myrkylliset kärpässienet. Toiseen ryhmään, psilosybiiniä (vaikuttavia aineita psilosiini, psilosybiini, beosystiini) sisältäviin sieniin kuuluvat mm. suippomadonlakki, useat karvaslakit ja kirjoheltat. Huumesieniä käytetään syömällä, juomalla teeksi uutettuna tai polttamalla. (Dahl&Hirschovits 2005, 22.)

Laillinen asema: Psilosybiini ja psilosiini ovat lain mukaan huumausaineita.(Kivistö&Hoppu 2003, 494).

Kansanterveydellinen merkitys: Vähäinen käytön harvinaisuuden takia.

Sienet » Miten se vaikuttaa

Vaikutusmekanismi: Psilosybliinillä ja psilosiinilla on samankaltainen huumaava ja hallusinogeeninen vaikutus kuin LSD:llä. Vaikutus alkaa noin tunnin kuluessa käyttämisestä ja kestää useita tunteja. Kärpässienet, joiden tärkeimmät vaikuttaja-aineet ovat amanitiini, iboteenihappo ja muskimoli, aiheuttavat aluksi alkoholin kaltaista humalatilaa, jonka jälkeen seuraa hallusinogeenisia oireita. (Dahl&Hirschovits 2005, 22-23, Kivistö&Hoppu 2003, 494.)

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Samankaltaisia kuin LSD:llä ja muilla ns. psykedeelisillä, so. kokemuksia ja aistimuksia muuttavilla huumeilla (Fabritius&Salaspuro 2003, 466).

Ei-toivotut vaikutukset: Kauhu ja kuolemanpelko, sekavuus ja pelkotilat, aggressiivisuus, pahoinvointi, levottomuus, huimaus, sydämentykytys, kouristukset ja lihasheikkous. (Fabritius&Salaspuro 2003, 466, Kankaanpää, Kivistö&Hoppu 2003, 494.)

Sienet » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Toleranssi kehittyy nopeasti ja kerta-annokset kasvavat nopeasti. Voi syntyä ristitoleranssia muihin psykedeelisiin yhdisteisiin. Voi kehittyä lievä psyykkinen riippuvuus, ja takaumia (flash-back) voi esiintyä vielä kolme kuukautta käytön jälkeen. (Dahl&Hirschovits 2005, 24, Kankaanpää.)

Akuutit riskit: Sekavuus- ja paniikkireaktiot. Kohonnut verenpaine ja pulssi. Suurista annoksista jäykkyyttä, korkeaa kuumetta, virtsaamisvaikeuksia ja pakkoliikkeitä. Sienilajien sekoittamisesta eräisiin muihin myrkkysieniin seuraava myrkytysvaara. (Fabritius&Salaspuro 2003, 466.)

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole selvää tietoa.

Riskit ja haitat sikiölle: Ei toistaiseksi tunneta. On kuitenkin huomioitava, että päihteiden käyttö raskauden aikana on aina riski. Käytön lopettaminen raskauden aikana on perusteltua, sillä sikiölle aiheutuvia riskejä ei voida sulkea pois. (Halmesmäki 2003, 529.)

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Ei tunnettuja riskejä käytön harvinaisuuden vuoksi.

Sienet » Haittojen vähentäminen

Huumaustarkoituksessa sieniä käyttänyt voi olla harhainen, sekainen tai saada paniikkikohtauksen (Fabritius&Salaspuro 2003, 466).

Pidä kiihtynyt tai pelokas potilas rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä. Lääkehiiltä käytetään estämään huumesienien sisältämien aineiden imeytymistä, mutta siitä on harvoin hyötyä myrkkyjen nopean imeytymisen vuoksi. Varmista sienten tunnistus, että kysymyksessä ei ole muu myrkkysieni. Toimita voimakkaasti oireileva potilas lääkäriin. (Pajarre 2003.)

Useat huumesienet muistuttavat hengenvaarallisia myrkkysieniä. Samaa lajia olevien sieniyksilöiden päihdyttävien aineiden pitoisuudet voivat vaihdella, mikä lisää myrkytyksen ja kuoleman vaaraa. Etenkin jos sienestä ei tule päihtymystä, on sieni todennäköisesti väärä ja myrkyllinen! (Dahl&Hirschovits 2005, 22, 25.)

Sienet » Lähdeluettelo

Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

Fabritius, C & Salaspuro, M (2003): Amfetamiinin, kokaiinin ja hallusinogeenien päihdekäyttö. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 458-467.

Halmesmäki, E (2003): Huumeet, lisääntyminen ja raskaus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 525-531.

Kivistö, K & Hoppu, K (2003): Liuottimet ja muut huumaavat aineet. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki: Duodecim. 490-494.

Pajarre, S (2003): Nuorten päihteet. Terveyskirjasto. Duodecim. Katsottu 30.3.2010.

Kankaanpää, A (2009): Sienet - psilosybiini ja psilosiini. Päihdelinkki. Katsottu 23.3.2010.

   
  • Tulosta tämä sivu
  • Lähetä tämä sivu sähköpostitse
  • Päihdelinkin RSS
  • Del.ici.ous
  • Digg
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa StumbleUponissa