Amfetamiini

• Julkaistu
• 4.04.06

Amfetamiini » Mitä se on

Tuoteseloste: Amfetamiinit ovat kemiallisia fenyylietyyliamiinijohdoksia, joita valmistetaan lääketeollisuudessa ja laittomissa laboratorioissa. Amfetamiini ja sen johdokset esiintyvät vaaleina, erisävyisinä jauheina, tabletteina, kapseleina ja liuoksina. Sitä käytetään suun kautta, nuuskaamalla ja suonensisäisesti. Suomessa tavataan amfetamiinia jonkin verran voimakkaampaa metamfetamiinia sekä useita synteettisiä amfetamiinijohdoksia, kuten ekstaasia Seppälä 2001. Aineet luokitellaan keskushermostoon vaikuttaviksi stimulanteiksi. Amfetamiineilla on pitkä historia sekä lääke- että päihdekäytössä. EMCDDA 1997.

Laillinen asema: Amfetamiinit ja niiden johdokset luokitellaan erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi.

Kansanterveydellinen merkitys: Vaikka vähäinen alkoholin ja tupakan rinnalla, riippuvuus- ja syrjäytymisongelmien sekä suonensisäisen käytön takia merkittävin laiton päihde. Amfetamiinia käyttää valtaosa niin sanottujen ”kovien” tai ”erittäin vaarallisten” (lakitermi) huumausaineiden käyttäjistä. Myös hoidolla mitattuna se on Suomessa pitkään ollut ykkönen, viime vuosina tosin opiaatit ovat nousseet rinnalle Virtanen 2003.

• Julkaistu
• 4.04.06

Amfetamiini » Miten se vaikuttaa

Vaikutusmekanismi: Amfetamiinit ja metamfetamiini kiihdyttävät keskushermostossa dopamiinia välittäjäaineenaan käyttävien hermojen toimintaa.

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Matalat annokset poistavat ruokahalua sekä aiheuttavat hyvän olon, seksuaalisuuden ja energisyyden tunnetta. Annosten lisääntyessä euforia ja itsevarmuus lisääntyvät. Yhden annoksen vaikutus kestää useita tunteja.

Ei-toivotut vaikutukset: Amfetamiinit aiheuttavat unettomuutta, vapinaa ja suun kuivumista sekä kiihdyttävät sydämen toimintaa, hengitystä ja sydämen lyöntitiheyttä. Käyttäjä saattaa olla ärtyisä, vihamielinen, levoton ja hänen arviointikykynsä voi heiketä.

• Julkaistu
• 4.04.06

Amfetamiini » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Erityisesti suonensisäisesti käytettynä toleranssi eli sietokyky aineen vaikutuksille ja kerta-annokset kasvavat nopeasti. Muutaman vuorokauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen annokset voivat nousta 10- jopa 100-kertaisiksi. Käyttöön liittyy voimakkaan riippuvuuden riski. Käyttöjaksot kestävät useilla käyttäjillä vuorokausia. Vieroitusoireita ovat ahdistuneisuus, ärtyisyys, masennus ja uupumus. Fabritius & Salaspuro 1998.

Akuutit riskit ja haitat: Onnettomuus- ja väkivalta-alttius. Nestetasapainon häiriöt ja ylilämpöisyys. Aggressiivisuus, sekavuus ja paniikkitilat. Vainoharhaisuus ja harha-aistimukset. Lämpöhalvauksen, kuumeen, kouristusten ja sydämen rytmihäiriöiden riski. Lämpöhalvauksiin ja aivoverenvuodosta johtuneita kuolemia, yliannostuskuolemia.

Nestetasapainon häiriöt ja ylilämpöisyys voivat seurata, kun amfetamiinia käytetään kestävyyden lisäämiseksi pitkäaikaisessa aktiviteetissa. Äkillisesti saatu suuri annos voi aiheuttaa myös vainoharhaisuutta ja harha-aistimuksia.

Yliannostuskuolemia tapahtuu, mutta harvoin muun kuin injektiokäytön yhteydessä. Vakavan yliannostuksen yhteydessä kuumetta, kouristuksia, rintakipua ja tajuttomuutta. Suonensisäinen käyttö altistaa HIV- ja hepatiittiviruksille. Myös ”piikkikoukku”, riippuvuus itse piikittämiseen, on mahdollinen. Nuuskaaminen voi aiheuttaa nuhaa, puhkaista nenän väliseinämän tai vahingoittaa hajuaistia. Suuret annokset ja erityisesti metamfetamiini ovat neurotoksisia eli vahingoittavat hermostoa. EMCDDA 1997; Fabritius & Salaspuro 1998.

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Pitkäaikainen amfetamiinin käyttö johtaa sekavuuteen, harhaluuloihin, aistiharhoihin sekä joskus ohimeneviin amfetamiinipsykooseihin, jotka voivat vaihdella lievistä vaikeisiin. Anoreksiaa. Masennus voi olla vaikea-asteinen mutta se on usein lyhytkestoinen. Fabritius & Salaspuro 1998. Metamfetamiinin pitkäaikaiskäyttäjillä on todettu aivotoiminnan häiriöitä ainakin vuoden käytön lopettamisen jälkeen. Seppälä 2001. Amfetamiiniin sekoitetut aineet voivat vahingoittaa verisuonia ja keuhkoja. Fabritius & Salaspuro 1998; EMCDDA 1997.

Amfetamiinin suonensisäiseen käyttöön liittyy likaisten käyttövälineiden vuoksi infektioita ja paikallisia tulehduksia, joskus verenmyrkytyksiä. Veren välityksellä leviävät virusinfektiot (B- ja C-hepatiitit, HIV) uhkaavat niitä, jotka käyttävät pistämisvälineitä epähygieenisesti.

Riskit ja haitat sikiölle: Ennenaikaisen lapsiveden menettämisen ja synnytyksen sekä tulehdusten riski. Vieroitusoireet ovat tavallisia vastasyntyneillä. Sikiöaikaisen amfetamiinialtistuksen on kuvattu aiheuttavan sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä. Koska käyttäjältä häviää nälän tunne, sikiö altistuu aliravitsemukselle, josta seuraa kasvun hidastuminen. Halmesmäki 1998.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Ei tunnettuja erityisiä riskejä.

• Julkaistu
• 4.04.06

Amfetamiini » Haittojen vähentäminen

Amfetamiinin haitatonta käyttöä tai riskien minimointia pidetään aineen ominaisuuksien vuoksi vaikeana.

Yliannostustilanteissa nopea lääkärin apu on tarpeen. Pistämisvälineiden yhteiskäyttöä vältettävä. Ahdistukseen ja muihin akuutteihin oireisiin sovelletaan lääkehoitoja. Vieroitus saattaa vaatia kuukausien laitoshoitoa. Pitkäaikainen psykososiaalinen hoito on tarpeen vieroitusvaiheen jälkeen. Korvaushoito on kokeiluasteella. Fabritius & Salaspuro 1998.

• Julkaistu
• 4.04.06

Amfetamiini » Lähdeluettelo

EMCDDA: New Trends in Synthetic Drugs in the European Union. Luxenburg 1997: Office for Official Publications of the European Communities.

Fabritius, C & Salaspuro, M: Amfetamiinin, kokaiinin ja hallusinogeenien päihdekäyttö. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki 1998: Duodecim.

Halmesmäki E: Huumeet, lisääntyminen ja raskaus. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede, Helsinki 1998: Duodecim.

Seppälä, T: Yleisimmin käytettyjä huumausaineita. Teoksessa Ulmanen, K (toim.) Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista. 3. uudistettu painos. Irti Huumeista ry, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen Vakuutusyhtiöitten Keskusliitto, Stakes. Rauma 2001: Kirjapaino West Point Oy.

Virtanen, Ari (toim.): Suomen huumausaineiden seurantakeskuksen kansallinen raportti EMCDDA:lle. Huumausainetilanne Suomessa vuonna 2002. Reitox, Stakes 2003.