A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Alkoholi

Mitä se on?

Alkoholista puhuttaessaan viitataan useimmiten etanoliin (etyylialkoholi). Etanoli on kemiallinen yhdiste, jota syntyy käymisprosessin seurauksena. [1] Se liukenee hyvin veteen. Alkoholijuomat jaetaan mietoihin (esimerkiksi oluet, siiderit ja viinit) ja väkeviin (esimerkiksi sherryt, portviinit ja madeirat). [2] Suomessa juodaan eniten olutta, mutta myös viinit ja siiderit ovat suosittuja. [3] [4]

Laillinen asema: Alkoholi on Suomessa laillinen päihde. Alle 18-vuotiailta sen käyttö on kuitenkin kiellettyä. Väkevien juomien osalta alaikäraja on 20 vuotta. Alkoholin kulutuksen, myynnin ja mainonnan sääntelyllä pyritään hillitsemään alkoholin aiheuttamia haittoja. [5]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Alkoholin käyttö on Suomessa yleistä. Vuosittainen kokonaiskulutus on 15 vuotta täyttänyttä väestöä kohti kymmenen litran luokkaa, jos kulutus lasketaan 100 % alkoholina. [6] Euroopan mittakaavassa suomalainen kulutus on keskitasoa. [7]

Myös alkoholin ongelmakäyttö on Suomessa yleistä. [8] Alkoholi aiheuttaa vuosittain noin miljardin euron suuruiset yhteiskunnalliset haittakustannukset. Määrä on kaksinkertainen verrattuna kaikkien laittomien päihteiden aiheuttamiin kustannuksiin yhteensä. [6] [7] Alkoholin on arveltu olevan kaikista päihteistä selvästi haitallisin. [9] Alkoholi aiheuttaa enemmän sairauksia ja kuolleisuutta kuin kaikki muut päihteet yhteensä, mikäli tupakkaa ei oteta laskelmissa huomioon. [10]

Miten se vaikuttaa?

Alkoholi vaikuttaa hermostossa erityisesti GABA:ksi ja glutamaatiksi kutsuttujen välittäjäainaineiden toimintaan. Vaikutus on pääosin keskushermostoa lamaava. [11] [12] Suurin osa etanolista imeytyy ohutsuolen alkuosasta. Tästä johtuen alkoholin vaikutukset alkavat hitaammin ja ovat kevyempiä, jos päihdettä nauttii ruokailun yhteydessä. [12] Alkoholin määrä veressä on huipussaan noin 30-60 minuutin kuluessa annoksen nauttimisesta. [1] [10] [12]

Alkoholin vaikutukset riippuvat muun muassa sukupuolesta, ruumiinpainosta, iästä ja hormonaalisista tekijöistä. Osa ihmisistä on alkoholille synnynnäisesti herkempiä kuin toiset. [13] [14]

Pienillä annoksilla, kun alkoholipitoisuus veressä on alle puoli promillea, alkoholi tyypillisesti virkistää, rentouttaa, poistaa ahdistusta sekä lisää sosiaalisuutta ja puheliaisuutta. [1] [10] Mitä korkeammaksi alkoholipitoisuus veressä nousee, sitä enemmän aivotoimintaa lamaavat vaikutukset korostuvat.

Suurilla annoksilla, kun pitoisuus veressä kasvaa lähemmäs yhtä tai jopa kahta promillea, alkoholin käyttö voi aiheuttaa mielialojen voimakasta vaihtelua, puheen sammallusta, horjahtelua sekä kyvyttömyyttä arvioida omaa toimintaa ja sen seurauksia. Tällöin myös muistikatkot ovat tavallisia. [1] [10] 3-5 promillen humala on jo hengenvaarallinen, mikäli alkoholiin ei ole kehittynyt voimakasta toleranssia. [1] [15] [16]

Humalatilan on sanottu olevan alkoholin vaikutuksista haitallisin. Humaltumisen myötä tapaturmien ja muiden ei-toivottujen vaikutusten riski kasvaa huomattavasti. [15] Alkoholia kuitenkin käytetään pääasiassa juuri päihtymystarkoitukseen. [15] [7]

Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Niin kuin muutkin vaikutuksiltaan lamaavat päihteet, myös alkoholi voi suurilla annoksilla johtaa koomaan, hengitysteiden lamaantumiseen ja kuolemaan. [10] Voimakas humalatila on jo merkki myrkytyksestä. Vakavimmillaan myrkytystila on silloin, kun päihtynyt ei reagoi ääniin tai kipuun. [14] Lähes puolet Suomessa tapahtuvista myrkytyskuolemista johtuu alkoholista. [17]

Alkoholipäihtymyksen aikainen kömpelyys ja aivotoimintojen heikentyminen ovat riski liikenteessä. [13] Autolla ajaminen edellyttää juuri niitä kognitiivisia taitoja, joita päihde selvästi heikentää, kuten huomiokykyä, reaktiokykyä, päätöksentekokykyä ja kykyä impulssien hallintaan. [18] [19] Alkoholi lisää tapaturmariskiä myös muualla kuin liikenteessä. [19] Kylmällä säällä riski paleltumiseen on suurempi, sillä humaltunut voi erehtyä luulemaan oloaan lämpimäksi. Tämä johtuu alkoholin verisuonia laajentavasta vaikutuksesta. [13]

Noin kaksi kolmasosaa väkivaltarikoksista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. [7] Alkoholi ei itsessään aiheuta aggressiivisuutta, mutta lisää sitä tiettyjen yksilöiden kohdalla. Tämä johtunee alkoholin vaikutuksesta harkintakykyyn ja kykyyn säädellä omaa toimintaa. [13] Alkoholi on useimmiten osatekijänä perhe- ja parisuhdeväkivallassa. [20]

Sekakäytön riskit: Alkoholilla on yhteisvaikutuksia useiden lääkeaineiden kanssa. Keskeisimpiä niistä ovat bentsodiatsepiinit ja opioidit, jotka tehostavat alkoholin vaikutusta ja toisinpäin. [12] [10] [21] Myös muiden lamaavien päihteiden, kuten gamman tai lakan, yhdistäminen alkoholin käyttöön lisää yliannostuksen riskiä. [22]

Runsaan käytön riskit: Alkoholin runsaaseen ja pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät riskit tunnetaan hyvin. Alkoholi voi vaurioittaa lähes kaikkia kehon elimiä, joista keskeisimpiä ovat maksa ja aivot. [10] [23]

Maksa käsittelee alkoholin aineenvaihdunnasta yli 90 %. [10] Pitkällä aikavälillä kuormitus voi johtaa lukuisten erilaisten maksasairauksien, kuten alkoholimaksatulehduksen (alkoholihepatiitti) tai maksakirroosin kehittymiseen. [1] [10] [23] [24] Hyvin runsaasti alkoholia käyttävillä henkilöillä aivojen koko on pienentynyt, sillä alkoholi vähentää hermosolujen haarakkeita ja pienentää solukokoa. [23] Alkoholin käyttö on riskialtista etenkin nuorena: runsas käyttö kehittyvässä iässä voi johtaa muun muassa työmuistin, tarkkaavaisuuden, avaruudellisen hahmotuskyvyn ja toiminnanohjauksen heikentymiseen. [23] [25]

Pitkäaikainen alkoholin käyttö vahingoittaa myös ruoansulatuselimistöä, haimaa ja sydäntä sekä nostaa verenpainetta. [1] [7] [10] [24] Alkoholi on liitetty myös useisiin syöpiin. [7] [10] Sillä on niin ikään haitallisia vaikutuksia seksuaalisuuteen, hormonitoimintaan ja puolustusjärjestelmään. [1] [10]

Riippuvuus: Yksi alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä haitoista on riippuvuuden kehittyminen. [1] Riski tulla riippuvaiseksi on pienempi kuin opioidien mutta suurempi kuin kannabiksen kohdalla. [26] Perinnölliset tekijät lisäävät riskiä alkoholiriippuvuuden kehittymiselle. [27] Riippuvuus voi olla psyykkistä, jolloin se ilmenee esimerkiksi pakonomaisena juomisen tarpeena, tai fyysistä, jolloin pitkään jatkuneesta käytöstä seuraa vieroitusoireita. [28]

Alkoholin fyysisiin vieroitusoireisiin voi kuulua muun muassa vapinaa, sydämentykytystä, unettomuutta ja ahdistusta. Hoitamattomina vieroitusoireet voimistuvat ja voivat johtaa deliriumiin eli juoppuhulluuteen. Alkoholideliriumiin voi kuulua hallusinaatioita ja psykootista käytöstä. [1] [10]

Toistuvan käytön myötä alkoholin vaikutuksille kehittyy toleranssi eli sietokyky. Toleranssi voi muutamassa viikossa jopa kolminkertaistua. [10] [29] Tällöin saman vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan suurempi määrä alkoholia, mikä lisää terveyshaittoja.

Käyttö raskauden aikana: Alkoholin käyttö raskauden aikana muun muassa tuhoaa sikiön aivosoluja. [12] [23] Käyttö voi pahimmillaan saada aikaan parantumattoman alkoholioireyhtymän (FAS-syndrooma). Tällöin alkoholi on aiheuttanut lapsen ulkomuotoon ja kognitiivisiin kykyihin pysyviä muutoksia. [1] [10] [20] [23] Alkoholia ei tule raskauden aikana käyttää lainkaan. [20] [23]

Miten riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Täysin turvallisen juomisen rajaa ei ole voitu määrittää. [31] Alkoholin käyttöön liittyviä riskejä voi kuitenkin vähentää sillä, että käyttää ainetta vain kohtuudella ja harvoin.

Alkoholihaittojen riski on terveillä ja työikäisillä miehillä vähäinen, mikäli käyttää päivittäin kaksi annosta tai vähemmän. Naisilla 0-1 annosta päivässä ei todennäköisesti vielä kuormita terveyttä. [31] Omaa alkoholinkulutustaan voi arvioida juomatapatestin avulla.

Nopea juomistahti lisää yliannostuksen ja alkoholimyrkytyksen vaaraa. [14]

Jos alkoholia nauttinut henkilö menee tiedottomaksi tai “sammuu”, on tämä käännettävä kylkiasentoon. Näin vältetään oksennukseen tukehtumisen riski ja varmistetaan, että hengitys kulkee. Jos henkilö reagoi puheeseen ja kosketukseen, ei sairaalaan tarvitse lähteä. Tapaukset, joissa päihtynyt ei reagoi mitenkään, vaativat välitöntä sairaalahoitoa. [30] Jos alkoholimyrkytyksen saanut henkilö toimitetaan ajoissa ensiapuun, ei kuoleman vaaraa yleensä ole. [14]

 

[1] Koob, George F.; Arends, Michael A. & Le Moal, Michel (2014): “Drugs, addiction, and the brain”. Elsevier Science Publishing Co, Inc, San Diego.

[2] Kiianmaa, Kalervo (2015): “Alkoholin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan), Duodecim, Helsinki.

[3] THL (2017): “Alkoholijuomien kulutus 2016”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[4] Juvonen, Risto & Savolainen, Kai (2014): “Alkoholimyrkytyskuolemat ja alkoholille altistuminen”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[5] Alkoholilaki (1143/1994). Finlex verkkosivut, katsottu 21.7.2017

[6] THL (2016): “Päihdetilastollinen vuosikirja 2016. Alkoholi ja huumeet”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[7] Karlsson, Thomas; Tigerstedt, Christoffer & Warpernius, Katariina (toim.) (2013): “Alkoholi Suomessa - kulutus, haitat ja politiikkatoimet”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti.

[8] Aalto, Mauri (2015): “Alkoholin ongelmakäyttö on yleistä”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[9] van Amsterdam, Jan; Nutt, David; Phillips, Lawrence & van den Brink, Wim (2015): “European rating of drug harms”. Journal of Psychopharmacology, vol. 29:6, 655–660, DOI: 10.1177/0269881115581980.

[10] Masters, Susan B. & Trevor, Anthony J. (2015): “The alcohols”. Teoksessa “Basic & clinical pharmacology” (toim. Katzung, Bertram, G. & Trevor, Anthony J.). McGraw-Hill Education, New York.

[11] Kiianmaa, Kalervo (2015): “Humalan mekanismit”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[12] Korpi, Esa R. (2017): “Alkoholin akuutit vaikutukset”.  Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2014.

[13] Kiianmaa, Kalervo (2015): “Humalan ilmeneminen”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[14] Jokelainen, Kalle (2015): “Alkoholimyrkytys”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[15] Korpi, Esa R. (2017): “Alkoholi (etyylialkoholi, etanoli)”.  Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2014.

[16] Juvonen, Risto & Savolainen, Kai (2014): “Etanolimyrkytys”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[17] Vähäkangas, Kirsi  ja Hoppu, Kalle (2014): “Myrkytyskuolemat Suomessa”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[18] Sunqvist, Markus & Seppä, Kaija (2015): “Ajokyvyn elementit ja alkoholin ongelmakäyttö”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[19] Winqvist, Satu (2015): “Tapaturmariski ja veren alkoholipitoisuus”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[20] Karjalainen, Karoliina; Montonen, Martta; Raitasalo, Kirsimarja; Ruokolainen, Otto; Tigerstedt, Christoffer; Warpenius, Katariina & Wuorio, Sanna (2015): “Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle”. Tutkimuksesta tiiviisti: 2015_034. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

[21] Vorma, Helena (2012): “Päihteiden sekakäytön vaarat”. “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[22] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

[23] Korpi, Esa R. (2017): “Alkoholin pitkäaikaisvaikutukset”.  Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2014.

[24] Väkeväinen, Satu; Heliö, Tiina; Winqvist, Satu & Jaatinen, Pia (2015): “Alkoholin ongelmakäytön vaikutus elimistöön”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[25] Hyytiä, Petri (2015): “Päihteiden vaikutus kasvavan lapsen ja nuoren aivoihin”. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim, 131:10, 933-9.

[26] Kiianmaa, Kalervo (2015): “Alkoholi ja muut riippuvuudet: riippuvuusriski”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[27] Kiianmaa, Kalervo (2015): “Alkoholiriippuvuuden periytyminen”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[28] Kiianmaa, Kalervo (2015): “Psyykkinen ja fyysinen riippuvuus alkoholista”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[29] Korpi, Esa R. (2017): “Alkoholitoleranssi ja vieroitusoireet”.  Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2014.

[30] Jokelainen, Kalle (2015): “Humalatilaan liittyvä tajunnan tason aleneminen ja tajuttomuus”. Teoksessa “Alkoholiriippuvuus” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu; Kiianmaa, Kalervo & Lindroos, Lolan). 3. painos, Duodecim, Helsinki.

[31] Päihdelinkki (2015): Juomiset riskirajat. Katsottu 25.7.2017.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 54 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks