Olet täällä

Elämäntavat alkoholismin jälkeen

Onko tavoitteenasi tai elämäntapanasi täysraittius? Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Tule mukaan elämänmakuiseen keskusteluun!

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja Punatulkku » 20.4.2017 12:55:19

mies metsänreunasta kirjoitti:Miten on mennyt?


Mitenkä on mennyt :) Kiitos kysymystä. Parempaan päin! Mietin osaanko enää tähän vastata kun selitin ja jaoin itsestäni asioita tarkemmin miten silleen on mennyt. Mutta kun mietin niin olen saanut oivalluksen, että eihän tässä tosiaan ollakaan enää alkoholisti eikä enää pilleristikään, niin ja mitä tuosta on luettavissa, niin ja mitä just tänään tunnen, niin olen herännyt syvästä unesta. Nuo puudukkeet kun vaikuttaa mieleen niin, että ne varastaa ihmisen kokonaan, niin olen tavallaan vapaa. Energiaa ja elämäniloa on tullut paljon. Pystyy ihmisiä kohtaamaan tasaveroisina ja ehkä alan olemaan kohtapuoliin sellainen, että päätäni ei joidenkin asioiden suhteen käännetä. Enkä tiedä viitsiikö sitä alkaa tappelemaan oikeasta tavasta saada elämästä kiinni. Mutta voin kyllä rehellisesti sanoa, että alkoholismin ja pillerihelvetin voi jättää taakseen ja alkaa elämään juuri tätä hetkeä. Menneisyyden ei tarvitse määritellä tulevaisuutta. Enkä usko, että jos joskus erehdyn vahingossa alkoholia ottamaan, niin ei se minua minnekään ikuiseen kadotukseen vie. Vahingossa otin pari tiramisua missä oli tuo 2,6% per laaki ja humalaahan sitä tuli ja se kesti pari tuntia. Enkä usko sellaiseen uhkakuvaan, että jos alkaisin hiihtämään, että laskisin mäkeä jossain vaiheessa alas suoraan pusikkoon. Ihmisen mieli sellainen, että jos alkaa ohjelmoimaan uhkakuvia, niin ne muuttuu todeksi. Jättää pirujen maalailut pois, niin ei tarvitse pelätä mitään. Sairastin joskus sosiaalisten tilanteiden pelkoja, niin kovia oli uhkakuvat kun yhtä tyttöä menin aikanaan tapaamaan. Piti kertoa, että nyt on, niin käynyt, että olen ihastunut. Tuli funtsittua, että todennäköisesti luudalla ajaa minut pois. Hän ei reagoinut niin kuin oletin, vaan ymmärtäväisesti. Tosin kaveriasteelle se jäi kun hänelle yllätyksenä puheeni tuli. Oli otettu, mutta silloin ei asiat menneet ihan niin kuin halusin. Siitä on aikaa ja siitä voi puhua.

Olen iloinen, että olen saanut raitistua ihan itsekseni omia voimia käytellen. Kooten sitä työkalupakkia muiden raitistuneiden puheista ja käyttämällä hyvin kriittistä suhtautumista jokaisen kohdalla. Mutta elän nimenomaan elämää alkoholismin jälkeen myöskin ja hiljattain elämää myös jälkeen pillerihelvetin. Enkä usko, että mitään pahaa tapahtuu ja jos vaikeuksia tulee ettenkö osaisi niistä jotenkin selvitä tai apua pyytää jos en itse pysty.

Ja törmäsin äsken myös siihen, että joku jossain puheli, että unelmat ei toteudu. Olen kuullut aivan toista. Unelmat toteutuu aina, mutta ei aina niin, kuin itse haluaisi, vaan jossain muodossa. Ihmisillä on tapana unelmoida, niin kannattaa kurotella kuuta ja pötkähtää tähtiin. :)

Myös sen olen havainnut, että asioita ei kannata katsoa yhden hyvin kapean okuläärin läpi, vaan maailmankuvaa kannattaa avartaa, mutta kuten Metsänreunan Mies tässä, niin myös niistä omista mielipiteistä pitää pitää myös kiinni. Itselläni on ollut taipumusta pyrkiä muuttamaan näkemyksiä, jos olen ollut väärässä ja kyseinalaistamaan omaa maailman kuvaani. Hyvin monessa asiassa olen Metsänreunan Miehen kanssa samaa mieltä ja oletkin hyvä esimerkki ihan kaikille mitä tarkoittaa se, että omasta maailmankuvasta pidetään huolta, eikä anneta sen murtua mitenkään. Jotkut ihmiset eivät siihen pysty ja saattavat olla vääränlaiselle vaikutuksille alttiina.

Olen palanut linjoille ja taistelen kyllä nettiriippuvuutta vastaan, mutta eiköhän sekin tästä taltu kun ei mörköjä siitä maalaile. Hyvä välinen taistelussa tuota vastaan on lisätä liikuntaa ja suunnata tuonne ihmisten pariin! Sitten niitä tarinoita syntyy ja voi menneitä muistella. Mutta futuurissa ja vahvasti tässä hetkessä tässä eletään vesiselvänä. :)
kaksneuvoinen(ei koiras/ei naaras, jotain tuolta väliltä, kait, en tiedä.. Ihminen)
postiluukku: tulkkunen0 @ gmail . com
te nauratte minulle koska olen erilainen, mutta minä nauran teille koska olette kaikki samanlaisia. 
Punatulkku
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 20.4.2017 09:12:24

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja Lasolarska » 21.4.2017 07:25:53

"Mutta elän nimenomaan elämää alkoholismin jälkeen myöskin ja hiljattain elämää myös jälkeen pillerihelvetin."

Kumpi on pahempi?

Luulisi, että tablettivetoisuus olisi rahaihmisille monta kertaa iisimpää; ei lihota, ei haise, ei virtsata, voi jemmata minne vain, voi pitää kotona puolen vuoden varastoja, kuriirit voivat tuoda ison lastin naapureiden huomaamatta, ei leimaudu alkoholistiksi, pamien avulla saa kavereita kun ovat niukkuus- ja ylellisyyshyödyke.

Köyhille ja keskiverroille tulee kalliiksi - 10 liuska Diapamia maksaa ilman suhteita 50 €. Pamit voivat loppua. Pamit voidaan varastaa ja jopa livenä saattaa vieras rouskutella jos pamien omistajasta ei ole pataan antajaksi, yksityislääkärin vastaanotot maksavat, julkisella puolella voi joutua reseptien kirjoituskieltoon, e-resptien takia on helpompi valvoa käyttömääriä.
Lasolarska
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 907
Liittynyt: 16.11.2009 16:47:23

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja Punatulkku » 21.4.2017 08:20:10

Lasolarska kirjoitti:Kumpi on pahempi?


Alkoholin suhteen olin tuuriton tuurijuoppo. Mokailin paljon. Jos lyhyesti sen ilmaisee. Kaikenlaista ikävää sattui. Haluan ajatella asiaa preesensissa, eli menneessä. Olin alkoholisti, en enää.
Diapam oli liian hyvää ollakseen totta. Auttoi aluksi. Käytin Opamoxia alussa, mutta sama efekti noilla suurinpiirtein on. Bentsoja.. Sain ihan mukavia juttuja aikaan silloin kuin vielä järjissään olin. Monia vuosia tosiaan noita käytelly ilman ongelmia. Eipä ne sitten loppujen lopuksi auttanut ollenkaan. Toleranssit kasvoi, niin sitten se muuttui tollaseksi venkslaamiseksi, että tuo pieni määrä riittäisi seuraavaan reseptiin. Pahensi vain pelkotiloja ja sitten sain pahoja vieroitusoireita kun ilmeisesti keho olisi vaatinut lisää ja lisää, mutta sitten kai olisi pitänyt lääkäriä taivutella; ehkä onnistunut, mutta tiesin jo siinä vaiheessa, että pamit isommilla määrillä on vielä pahempia.
Vaikea sanoa. Pamit alkoi pettäessään vaikuttamaan älyllisiin kykyihini. Muijakaan ei jaksanut sitäkään katella. Kysyin tuosta, että vaikuttiko häneen tuo pamien käyttö, niin kyllähän se. Eipä musta enää iloa ollut kenellekään tai mihinkään. Vaikuttaahaan sekin jos ei enää ymmärrä piparin päällekään enää yhtään mitään. Nykyään ilman pamia, niin lipido on entisensä. Laittoi kai estoon puhelimen kun aloin selittelään, että piti saada vain omaa aikaa. On sellainen olo, että naiseni tai eksäni on vain kadonnut; on jossain käymässä - tulee kyllä kohta takaisin. Äiti näki jokin aika sitten ja on ihmeissään siitä, että "olen tullut takaisin". Myös kaikki ihmiset elämässäni puhuvat samaa. Olen läsnä.

Alkoholi petti, niin se vei kaiken. Bentsot petti, niin ne vei loputkin. Kummatkin toimi aluksi ihan ok. En olisi tarvinut kumpaakaan jos minua oltaisiin viitsitty kuunnella. Onneksi nyt keski-iän kynnyksellä joku näkee sen tarpeelliseksi. Helvetistihän siitä joutuu maksamaan pienestä eläkkeestään, mutta eiköhän tämä tästä. Pikkuhiljaa. Iloksi muutu.
kaksneuvoinen(ei koiras/ei naaras, jotain tuolta väliltä, kait, en tiedä.. Ihminen)
postiluukku: tulkkunen0 @ gmail . com
te nauratte minulle koska olen erilainen, mutta minä nauran teille koska olette kaikki samanlaisia. 
Punatulkku
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 20.4.2017 09:12:24

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 27.4.2017 10:32:04

Se sitten taas on kohta vappu.

En taida vappumarssille lähteä. Mutta, kyllä minä yhtenä päivänä vuodessa hiljaa mielessäni voin kunnioittaa suomalaista työväenliikettä siitä miten se on joskus vähän tapellenkin ahertanut tämän nykyisen sukupolven helpomman elämän aikaansaamiseksi.

Joten toivon että jonkun ihan perinteisen työväenlaulun radiosta kuulisin

Kovin monta päivää vuodessa on omistettu uskonnolliselle hulabaloolle ja aseidenkalistelulle. Saavat nekin minun puolestani olla kun tämä yksi vappu saa olla rauhan ja tasa-arvon, heikompiosaisten puolesta tehdyn työn nimipäivänä.

Oma osallistumiseni miihinkään on nyt aikalailla olematonta. Nyt tuli sellainenkin elämänvaihe että ihan omia pieniä asioita vaan, enimmäkseen.

Niin, juu. Liittyi vappuun nuorempana juhliminenkin. Irrottelua, viiniä laulua (enempi kuuneltuna) ja naisia (enempi kaverien kainaloissa nähtynä niitäkin) Eli se juominen jäi vissiin sit omimmaksi?
No, se oli silloin.
Taas kerran, kallein henkinen aarteeni, autuaasti unohtamisen armolahja, on minut pelastanut. Ei ole enää nousemassa pintaan tuonsuuntaisia ajatuksia. Simaa voin tehdä, sitä olen suunnitellut. Mutta voi jäädä suunnitelmien asteelle kuten niin monena vuotena ennenkin. Ja jos teen, niin ei siihen tehdä prosentteja niin että alkaisi laulattamaan -näin vanha mies kyllä osaisi kiljunteonkin, joskus oli alkoholi kallista, piti itsekin osata jos juoda aikoi.

No, nyt menen ulos pilkkomaan hiukan puita. Kun olen yhä vaan uskossa vahvistunut. Siinä uskossa että kesän jälkeen tulee taas talvi ja minulla on vilu jos en hellaklapeja hanki. Ei tässä auta päivä kerrallaan elellä, tai sen sitten puolen vuoden päästä nahoissaan tuntee. Semmoista tämä.

Mukavaa kevätpäivää itsekullekin.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4886
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 27.4.2017 15:53:16

Kuva

Näitä aikoja taas. Koivunoksissa hiirenkorvia, ja mahlaa juoksee kun oksan taittaa. Kun nyt ajattelin sitä simaa tehdä, niin kuinkahan olisi jos siihen laittaisin koivunmahlaa... onko kukaan kokeillut?
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 4886
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja Lasolarska » 27.4.2017 20:38:49

"Bentsot petti, niin ne vei loputkin."

Valuutan vaihtuminen muutti tilanteen. Markka-ajan lopulla Helsingistä saattoi ostaa 10 liuskan sadalla markalla 16,82 € ja rahan arvon muutoksenkin huomioiden alle 22 €. Olut oli kalliimpaa - Lidl iski tiskiin ensimmäisenä kepardin alle 6 mk/0,33 l pullo. Nyt pamit maksavat 50 € 10 liuskalta ilman suhteita ja olutta saa panttien palautuksen jälkeen hintaan 0,85 €/0,33 litran tölkki eli 5 mk 5 penniä. Eli pamit ovat kallistuneet merkittävästi, mutta oluen reaalihinta dropannut isosti.

Asumistuen leikkaukset -> väkeä siirtyy lähiöihin ja juuttuu maaseudulle/kehyskuntiin, joissa Irwiniä lainatakseni on turvenujia ja eronneita muijia, tarjousnelossalkkujen tulo kaikkiin maitokauppoihin noin hintaan 26 €/salkku ./.. 3,60 € pantit = 22,40 €.

Köyhiä ajetaan alkoholismiin ja rahaihmisille järjestyy pameja tms alkoholia korvaavia päihteitä kuin Kellopeliappelsiini elokuvan maitobaarissa.
Lasolarska
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 907
Liittynyt: 16.11.2009 16:47:23

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja vadelmamunkki » 28.4.2017 08:39:43

Koivunmahla-sima kuulostaa kiehtovalta. Itselläni ei ole simanteko-kokemusta, mutta muistan että lapsuudessa isoäitini teki vappusiman itse. En tiedä pääsikö siihen kehittymään prosentteja yhtään, mutta jos pääsi niin varmaan minimaalisen vähän ja vahingossa. Helluntalainen mummoni olisi varmaan joutunut tekemään katumusharjoituksia ja sirottelemaan tuhkaa päälleen adventtiin asti, jos olisi huomannut valmistaneensa vahingossa alkoholipitoista vappujuomaa.


Ah, vappu. Lapsuudesta muistan myös isän kanssa käyneeni vappumarssilla, koska sieltä sai ilmapallon ja jätskiä, vaikka olisi räntää satanut. Muistan liehuvat punaliput, torvisoittokunnan ja rummun päristyksen.

Lapsuuden jälkeen en ole vappumarsseilla käynyt.

Vappuun on aikuisempana liittynyt:
* Kesän eka piknikki Suomenlinnassa.
* Ylioppilaslakin pitäminen semi-ironisessa hengessä.
* Bileet.

Nyttemmin näistäkin olen luopunut, joten vappu on kutistunut itselläni entistäkin teoreettisemmaksi juhlaksi. Mietinkin juuri, missä määrin sen voi nykyisin katsoa olevan työväen juhla, ja missä määrin opiskelijoiden, etenkin teekkarien juhla.
Otaniemessä vappu varmasti näkyy ja kuuluu ihan omalla tavallaan, sisältäen mm. legendaarisen Retuperän VPK:n.
Äpyä tai Julkkua en ole ostanut ikinä.


Tässä on nyt kuitenkin yksi työväen laulu vapun kunniaksi: https://www.youtube.com/watch?v=aTafZRecy2k

Työn kautta, toverit! 8)
Avatar
vadelmamunkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 510
Liittynyt: 14.8.2016 09:57:17
Paikkakunta: Hellsinkin liepeet

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja ms81 » 28.4.2017 10:55:34

mies metsänreunasta kirjoitti:Kun nyt ajattelin sitä simaa tehdä, niin kuinkahan olisi jos siihen laittaisin koivunmahlaa... onko kukaan kokeillut?


Jo vain siitä voi tehdä simaa, ei muutakun toimesta tuumaan! Mahlahan on vettä höystettynä ravinteilla, tulee suomalaista super-juomaa :)

Perinteisesti ennen vanhaan kevään kelirikkojen ja huonon ruokatilanteen jälkeen valutettiin mahlaa naisten toimesta (oli naisten hommaa silloin) ja sillä ravittiin talven jäljiltä riutunutta ruumista. Mahlaa voi pakastaa vaikka jääpaloiksi tai siitä voi jopa keittää siirappia jos oikein tahtoo vaivaa nähdä. Tähän voi sekoittaa vaikkapa katajaa tai muita suomalaisen luonnon ihmeitä mausteeksi.

Ja mitä tulee otsikon pohtimiseen, niin elämäntavat alkoholin jälkeen ikäänkuin tuntuvat palaavan niihin uomiin missä ne olivat ennen juomista. Tavallisia arjen askareita, ulkoilua, urheilua, uusien asioiden opettelua, niistä innostumista. Nautin suunnattomasti herättyäni aamulenkistä, jonka jälkeen kahvimyllyllä jauhan kahvinpavut, keitän vettä, laitan kahvin hautumaan ja syön aamupalaa. Kahvin juominen takapihalla metsää katsellen ja yksinkertaisesti vain olostaan nauttiminen hiljaa, tekemättä mitään on varsinkin näin kevään korvilla sellainen hetki minkä vuoksi herään joka aamu hyvillä mielin. Jokaisella hörpyllä lumet metsästä sulavat, ja jäät ohenevat, alkukesän ensimmäiset kalahommat ja koko sulan maan kestävät mettäreissut lähestyvät. Mitä odottaisin hartaammin? Metsä on minun jumalani, kirkkoni. Kerään yrtit, korvasienet, kalastan, kuljen uusia paikkoja, lasken verkot, istun hiljaa metsälammen rannalla ja vaivun uneen tervastulen lämmittäessä viileässä keväässä.. Aamulla kahmaisen kourallisen ylivuotisia puolukoita pienen lumenviipymän laidalta, keitän männynneulasista lämmintä juomaa, ja jatkan matkaani..
ms81
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 42
Liittynyt: 9.3.2014 14:04:04
Ollut raittiina

Re: Elämäntavat alkoholismin jälkeen

ViestiKirjoittaja thuja » 29.4.2017 18:50:04

En malta koivunmahlasta tehdä simaa, on mielestäni niin arvokasta juomaa. Maistuuko se simassa ollenkaan, kun sima on lähinnä sokerivettä? Vai onko mahlasimalle joku oma ohje? Tänä viikonloppuna yritetään mahlaa valuttaa ja toivon sen maistuvan erityisen makealle ilman alkoholin seuraa!
thuja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 103
Liittynyt: 30.6.2015 14:02:02
Ollut raittiina

Edellinen

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa