Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Tupakointi raskausaikana

Päivitetty 19.11.2020

Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden.

Keskenmenoriski on tupakoivalla kaksinkertainen, jopa 33 % raskauksista keskeytyy. Tupakointi heikentää istukan kiinnittymistä ja lisää sikiön hermostoputken kehityshäiriöiden ja synnynnäisten sydänvikojen riskiä.

Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät istukan. Tärkeimmät istukan läpäisevät aineet ovat nikotiini ja hiilimonoksidi. Nikotiini heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa ja siten sikiön hapensaantia. Hiilimonoksidi vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin.

Useat sadat tutkimukset ovat vahvistaneet, että tupakointi lisää merkittävästi sikiön kasvuhäiriön, ennenaikaisen synnytyksen, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan (eli istukka peittää osittain tai kokonaan kohdun kaulakanavan sisäsuun) vaaraa. Tupakoitsijoiden lapsista lähes kaksi kertaa useampi syntyy ennenaikaisena ja pienipainoisena kuin tupakoimattomien. Osa tupakoivista äideistä saattaa virheellisesti pitää pienipainoisuutta synnytyksen kannalta myönteisenä asiana. Siksi pienipainoisuuden ja kasvuhäiriöiden haittoja lapsen kehitykselle on tärkeää konkretisoida.

Istukan ennenaikaisen irtoamisen tai etisen istukan riski on suurentunut tupakoitsijalla jopa 2,5-kertaiseksi. Nämä istukan kiinnittymishäiriöt ovat vaikeita raskauskomplikaatioita, jotka uhkaavat sekä sikiön että äidin henkeä. Istukan ennenaikainen irtoaminen voitaisiin välttää 15–25 %:ssa tapauksista, jos tupakointi lopetettaisiin alkuraskaudessa. Tupakointi lisää perinataalikuolleisuuden (eli kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten osuus kaikista syntyneistä) noin 1,5-kertaiseksi. 5 % kaikista perinataalikuolleisuudesta johtuu tupakoinnista.

Raskaudenaikainen tupakointi altistaa myös vastasyntyneen ongelmille. Lapsi syntyy huonokuntoisempana: syntymä-pH on huonompi, Apgarin pisteet huonommat, lapsivedessä on useammin mekoniumia (eli sikiö on ulostanut ennen syntymäänsä), hengitysputken laittamisen tarve on yleisempää ja syntymänjälkeisen tarkkailun tarve on suurempi. Kätkytkuoleman vaara on viisinkertainen. Tupakointi vaikuttaa sikiön immuniteettiin kohdussa niin, että lapset ovat herkempiä infektioille. Tupakoivien äitien lapsilla todetaan muita useammin astmaa, ja oppimishäiriöitä sekä ylivilkkautta ilmenee kouluiässä tupakoivien äitien lapsilla enemmän. Lapset ovat ylipainoisempia ja verenpaine on heillä jo lapsuusiässä korkeampi. On myös todettu, että tupakoivan odottajan poikalapsen siittiöiden laatu on heikentynyt aikuisena.

Suomessa raskaudenaikainen tupakointi pysyi vuosikymmenien ajan samalla tasolla, noin 15 % tupakoidessa alkuraskauden aikana. Viime vuosina osuus on kuitenkin kääntynyt selvään laskuun ja vuonna 2019 osuus oli jo hieman alle 11 %. Vastaavasti alkuraskauden aikana lopettaneiden osuus on kasvanut selvästi ja nykyään jo yli puolet (54 %) tupakoivista äideistä pääsee irti tupakasta raskauden alkuvaiheessa.

Jos tupakointi lopetettaisiin ennen raskautta tai viimeistään alkuraskaudessa, useimpien raskaushäiriöiden vaara vähenisi tupakoimattomien tasolle. Monessa neuvolassa on kehitetty hyviä toimintamalleja perheiden savuttomuuden tukemiseen. Häkämittauksen rutiininomainen tarjoaminen odottaville perheille auttaa tupakoinnin puheeksi otossa. Se mahdollistaa välittömän myönteisen palautteen antamisen savuttomille ja toisaalta tupakansavun vaikutusten konkretisoinnin ja tuen tarpeesta keskustelun tupakoivien odottajien kanssa. Lääkkeettömät tukimuodot, kuten yksilö- ja ryhmäohjaus, ovat ensisijaisia hoitomuotoja raskaudenaikaisessa tupakasta vieroituksessa. Tarvittaessa myös lyhytvaikutteista nikotiinikorvaushoitoa (esim. purukumit, suihkeet) voidaan käyttää raskauden aikana.

Raskausaikaista nuuskaamista ja sähkösavukkeen käyttöä tulee myös välttää. Nuuskaamisen haitat syntyvälle lapselle ovat monelta osin samankaltaisia kuin tupakansavulle altistumisella, koska moni vaikutuksista syntyy nikotiinista ja tupakassa itsessään olevista kemikaaleista. Sähkösavukkeen vaikutuksia syntyvän lapsen terveyteen ei toistaiseksi tunneta hyvin muun kuin nikotiinin osalta.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tulee välttää myös imetysaikana. Nikotiini imeytyy äidinmaitoon ja säilyy siinä usean tunnin ajan, nuuskaajilla jopa 12 tuntia. Jos tuotteiden käyttöä ei voi kokonaan välttää, imetys on parempi tehdä ennen käyttöä.

Mervi Väisänen-Tommiska
LT, erikoislääkäri, naistentaudit ja synnytykset, erikoislääkäri, yleislääketiede
lääkärikouluttaja

Päivittänyt 19.11.2020:
Hanna Ollila, erityisasiantuntija, THL

Alkuperäinen julkaisu 28.10.2010

Lähteet

Centers for Disease Control and Prevention (US); National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US); Office on Smoking and Health (US). How Tobacco Smoke Causes Disease: The Biology and Behavioral Basis for Smoking-Attributable Disease: A Report of the Surgeon General. Atlanta (GA): Centers for Disease Control and Prevention (US); 2010. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK53017/

 

Nordenstam F. Perinatal snus exposure and cardiovascular function in the child. Doctoral thesis (pdf 2186 kt). Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden.

 

Tiitinen A. Raskaus ja tupakointi. Lääkärikirja Duodecim. Päivitetty 28.9.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00984

 

THL. Tupakkatilasto 2019. Suomen virallinen tilasto. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/tupakka

 

Mähönen A. Tupakoinnin lopettamisen tuki odottaville äideille (Savuttomat vauvat): https://www.slideshare.net/THLfi/anu-mhnentupakoinnin-lopettamisen-tuki-odottaville-ideille