A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Nuuska

Julkaistu 18.3.2010

Nuuska tehdään savu-, ilma- tai aurinkokuivatuista tupakkakasvin lehdistä ja varsiosista jauhetusta massasta . Samaan valmisteeseen lisätään useita tupakkalajeja, joita tuodaan yleisimmin USA:sta, Brasiliasta, Afrikasta sekä Intiasta. Paitsi tupakkaa, nuuska sisältää myös aineita, joita joutuu tupakkakasviin sen viljelyn aikana tai muodostuu valmistuksen aikana. Osaan valmisteista lisätään myös muita makuaineita, kuten lakritsia, sitruunaöljyä, ruusuöljyä tai laventelia. Nuuska sisältää ainakin 2 500 eri kemikaalia, jotka ovat suurimmaksi osaksi peräisin itse tupakkakasvista. Toksisien ja ärsyttävien aineiden lisäksi tupakka sisältää myös karsinogeenejä.

Nuuskalaaduissa on eroja. Eroja löytyy kosteudessa, nuuskan pH-arvossa sekä nikotiinipitoisuudessa. Varsinaisia kriteereitä siitä, mitä nuuska sisältää, ei ole olemassakaan. Useissa kehitysmaissa, etenkin Aasiassa, käytetään hyvin haitallisia, voimakkaasti ärsyttäviä ja syöpää aiheuttavia suutupakkalaatuja. Valmistusmenetelmissä on eroa. Tuholais- ja kasvimyrkkyjäämien määrät riippuvat kasvuolosuhteista ja maasta, mistä raakatupakka tulee. Nuuskaan lisätty sokeri aiheuttaa hampaisiin reikiä. Valmistusmenetelmiä, kasvuolosuhteita eikä sokerin määrää ilmoiteta pakkauksessa.

Suomessa nuuskaa käyttää päivittäin 1,3 % aikuisista miehistä ja satunnaisesti 2,7 %. Nuuskaaminen on yleisintä 2534-vuotiaiden ikäryhmässä. Eniten satunnaisnuuskaavat 15–24-vuotiaat: noin 10 %. Nuuskaa on kokeillut 26 % miehistä ja 16 % naisista.

Nuuskasta ja tupakanpoltosta erilainen nikotiiniannos

Nuuskankäyttäjällä nikotiini imeytyy hieman hitaammin kuin tupakoitsijalla. Veren nikotiinipitoisuus pysyy korkealla tasolla huomattavasti pidempään kuin tupakoijalla, varsinkin jos nuuskamälliä vaihdetaan uuteen lyhyellä välillä. Keskimääräinen nuuskaaja käyttää nuuskaa noin 13 tuntia vuorokaudessa ja saa 20–30 savuketta vastaavan määrän nikotiinia. Nuuskaa käytetään usein myös tupakoinnin rinnalla. Tämä lisää entisestään riippuvuutta ja puhuu myös sen puolesta, ettei nuuskaa ole suotavaa käyttää tupakasta vieroittautumiseen. Nuuskaajalla onkin usein vaikeampi nikotiiniriippuvuus kuin tupakkaa polttavilla.

Mitä nuuska aiheuttaa

Nuuskan haitallisten aineiden vaikutukset näkyvät selkeimmin suuontelossa ja nielun alueella. Nuuskassa on kovia hiukkasia, jotka voivat kuluttaa hampaiden purupintoja pitkäaikaisen nuuskankäytön seurauksena. Tutkimustiedot nuuskankäytön vaikutuksesta kariekseen eivät ole yksiselitteisiä. Ienvetäytymiä esiintyy yli 20 %:lla irtonuuskan käyttäjistä ja 3 %:lla annosnuuskan käyttäjistä. Ienvetäytymät syntyvät nuuskan aiheuttaman mekaanisen ärsytyksen ja kemiallisten aineiden vaikutuksesta. Nuuskan sisältämistä kemikaaleista 28:lla on syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. Kaikki tupakkaa sisältävä nuuska lisää suu-, nielu-, ruokatorvi- ja haimasyövän riskiä.

Jos käytät nuuskaa, tarkkaile nuuskan aiheuttamia muutoksia suussasi ja käy säännöllisesti hammaslääkärissä. Suuvaurioden syntymistä voit hidastaa, kun et pidä nuuskaa aina samassa kohdassa.

Raskauden aikana nikotiini kulkeutuu istukan kautta lapseen ja imetyksessä äidinmaitoon. Tupakkatuotteita käyttävien äitien lasten syntymäpaino on alhaisempi. Nikotiini voi häiritä vauvaikäisen hengityskeskusta ja olla yhteydessä kätkytkuolemaan.

Juha Sedergren
Stumppi-työryhmä

 

Bolinder 1997, Luo,2007, Roosaar 2008, Zendehdel 2008.

Hammaslääkäriliitto

Stumppi.fi
 

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 793 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks