Olet täällä

Apua syömishäiriöihin

Julkaistu 20.12.2005. Päivitetty 18.7.2016

Syömishäiriöt koskettavat yhä useampia suomalaisia. Syömishäiriöissä syöminen tai syömättömyys alkaa hallita elämää haitaten esimerkiksi ihmissuhteita, opiskelua ja työntekoa. Vähitellen käsitykset omasta syömisestä ja oman kehon rajoista alkavat vääristyä. Oireilua yritetään usein salata pitkään, mikä vaikeuttaa syömishäiriön tunnistamista ja hoidon aloittamista.

Syömishäiriöt ovat sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavia ja niiden vaikutus hyvinvointiin on ilmeinen. Sekä anoreksian että erilaisten ahmintahäiriöiden lähtölaukauksena voi toimia laihdutuskuuri tai muulla tapaa rajoittava ruokavalio. Syömishäiriöiden taustalla on psyykkisiä tekijöitä, joita nälkiintyminen tai huono ravitsemustasapaino kärjistää. Ahdistuneisuus, masentuneisuus, pakkoajatukset ja -oireet sekä psykoottisuus ja pelkotilat vahvistuvat aliravitsemus- tai ahmintakierteen syventyessä. Siksi hoidossa on ensiarvoisen tärkeää pureutua syömishäiriöiden psyykkiseen ulottuvuuteen somaattisen hoidon rinnalla.

Syömishäiriöt puhkeavat usein varhaisnuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Tyypillinen anoreksian ja bulimian alkamisikä ajoittuu 10 - 25 vuoden välille, kun taas ahmintahäiriöitä (BED) esiintyy yleisesti myös keski-ikäisillä naisilla ja miehillä. Anoreksia alkaa keskimäärin hieman aiemmin kuin muut syömishäiriöt. Myös ikäihmisillä tavataan syömishäiriöitä. Syömishäiriöt ovat selvästi yleisempiä tytöillä ja naisilla kuin pojilla ja miehillä. Miesten syömishäiriöt ovat kuitenkin viime vuosina olleet kasvamaan päin, ja ne voivat ilmetä hieman eri painotuksin kuin naisilla.

Syömishäiriö on vakava sairaus, josta selviämiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua. Paranemisen todennäköisyys kasvaa, mitä aikaisemmin syömishäiriöön puututaan ja apua lähdetään hakemaan. Syömishäiriötä ei kannata yrittää parantaa yksin, vaan apua kannattaa hakea heti.

Julkinen terveydenhuolto: Kouluterveydenhuolto, terveyskeskukset, syömishäiriöklinikat, psykiatrian klinikat

Varsinaiseen hoitoon hakeutuminen tapahtuu usein terveyskeskuksen tai koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kautta. Terveydenhoitajat ja terveyskeskuslääkärit ovatkin tärkeässä asemassa syömishäiriöiden tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa. Syömishäiriötä hoidetaan useimmiten kunkin alueen yliopisto- ja keskussairaaloissa.

Syömishäiriöiden hoito on moniammatillisen tiimin yhteistyötä. Hoidossa ovat mukana muun muassa lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Syömishäiriöiden hoitoa toteutetaan tarpeen ja tarjonnan mukaan joko avo- tai osastohoitona. Jos syömishäiriöihin sairastunut tarvitsee osastohoitoa, hoito alkaa usein sisätautiosastoilla, josta se siirtyy psykiatrisen klinikan osastoille. HYKS:n psykiatrian klinikan yhteydessä toimii syömishäiriöklinikka, joka tarjoaa sekä polikliinista että osastohoitoa. Myös yksityiset syömishäiriöyksiköt antavat sekä avo- että osastomuotoista hoitoa sairastaville. Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n matalan kynnyksen tukitoimintaa tarjoavat Syli-keskukset sijaitsevat Tampereella ja Kuopiossa. Myös vertais- ja ryhmämuotoinen tuki on osa syömishäiriö- ja mielenterveysyhdistysten toimintaa.

Ystävät ja perhe

Ystävien ja perheen tuki on tärkeä osa paranemisprosessia. Usein paraneminen alkaakin siitä, kun uskaltautuu kertomaan asiasta jollekin läheiselle ystävällä tai sukulaiselle. Omalle perheelle voi olla aluksi vaikea puhua syömishäiriöistä ja silloin läheinen ystävä voi tarjota tärkeän tuen. Ystävien ja perheen tuen tärkeys jatkuu koko paranemisprosessin ajan. Koska syömishäiriö koskettaa koko lähipiiriä, on tärkeää, että myös läheiset saavat tukea jaksamiseensa. Läheisten vertaistukiryhmät sekä perheterapiat tarjoavat mahdollisuuksia syömishäiriön herättämien tuntemusten jakamiseen.

Anonyymi keskusteluapu ja keskusteluryhmät

Keskusteluapua voi hakea myös erilaisista anonyymeista keskustelupalveluista, esimerkiksi palvelevista puhelimista tai syömishäiriöistä kärsiville tarkoitetuista keskustelu- ja tukiryhmistä. Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n neuvontapuhelin (p. 02 251 9209) toimii arkisin, ja tietoa sekä muita tukimuotoja löytyy liiton internet-sivuilta. Nimettömien Ylensyöjien nettisivuilta saa puolestaan tietoa OA-ryhmien kokoontumisajoista, -paikoista ja yhteyshenkilöistä. Ohjattuja keskusteluryhmiä syömishäiriöistä kärsiville järjestetään Suomen mielenterveysseurassa ja pääkaupunkiseudun opiskelijoille Nyyti ry:ssä (p. 6840660).

Terapiapalvelut

Psykoterapiaa käytetään keskeisenä osana syömishäiriöiden hoitoa. Nykyisin psykoterapiaa suositellaan läpi sairauden kaikkien vaiheiden. Akuutissa vaiheessa ajattelukyky voi olla kapea, jolloin psykoterapiassa keskitytään konkreettisempiin asioihin ja käyttäytymismalleihin. Terapeuttista tukea on tärkeää jatkaa syvällisempien ajatusmallien parissa, vaikka paino ja syömiskäyttäytyminen olisivat normalisoituneet.  Psykoterapiapalveluita tarjoavat mm. yksityiset psykoterapiasäätiöt sekä opiskelijoiden kyseessä ollessa YTHS. Terapiaan on mahdollista saada KELA:n tukea.

Riikka Pennanen
Psykologi, HUS

Päivittänyt:
Anni Lehtonen
Koordinaattori, Kuopion SYLI-keskus

 

Keski-Rahkonen, Anna; Charpentier Pia; Viljanen Riikka (toim.): Olen juuri syönyt – Läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim 2008.

Keski-Rahkonen, Anna; Charpentier Pia; Viljanen Riikka (toim.): Syömishäiriöt – Läheisen opas. Duodecim 2010.

Käypä hoito -suositus Syömishäiriöt

Syömishäiriöliitto-SYLI ry

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1085 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks