Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Peliriippuvuus

Julkaistu 19.11.2017

Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä. Meillä on arviolta 124 000 ihmistä, joilla on jonkin asteinen rahapeliongelma. Rahapeliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, jonka tunnistaminen on vaikeaa pelaajien useimmiten pyrkiessä salaaman ongelmansa. 

Pelaamisen seuraukset voivat olla äärimmäisen vakavia ja ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä ja sosiaalisina sekä taloudellisina ongelmina, jotka kaikki vaativat huomiota hoidossa. Peliriippuvuuden liittyminen toisiin samanaikaisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai päihdeongelmaan, tuo suuria haasteita palvelujärjestelmälle tunnistaa ja auttaa kokonaisvaltaisesti asiakasta.

Meistä suomalaisista neljä viidestä on ainakin joskus viimeisen vuoden aikana pelannut jotakin rahapeliä. Valtaosalle pelaajista rahapelit ovat viihdettä, ajanvietettä tai jopa harrastus. Ihmiset pelaavat rahan vuoksi, haaveenaan rikastua. Toinen tärkeä syy pelaamiseen on seuran ja ajanvietteen etsiminen. Pelaamisesta haetaan myös elämään jännitystä ja riskinottoa. Rahapelit voivat olla myös pakopaikka arjen huolista ja murheista tai ahdistuksesta. Osa meistä käyttää pelaamista tällä tavoin tunteiden hallintaan. Siinä piilee kuitenkin huomattava riski sille, että pelaaminen muuttuu ongelmaksi.

Rahapelaaminen on hyvin keskittynyttä. Eniten pelaavien 5 % pelaajista kulutus vastaa puolesta koko rahapelikulutuksesta. Rahapeliongelmista kärsivät pelaajat tuovat 22,5 % rahapelien tuotosta.

124 000 suomalaisella ongelmia rahapelaamisessa

Joskus pelaaminen karkaa hallinnasta. Liiallinen rahapelien pelaaminen alkaa tuottaa haittoja ja ongelmia. Siitä ei enää saakaan jännitystä, ei mukavaa seuraa eikä edes rahaa. Pelaaja häpeää käytöstään, hän haluaa salata ongelmat eikä usein edes myönnä pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Ongelmapelaaja kokee ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä ja pelaaminen voi alkaa tuntua pakonomaiselta. Pelaamisen riistäytyminen hallinnasta aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, ristiriitoja läheisten kanssa sekä usein johtaa muiden asioiden kuten työn tai opiskelun laiminlyömiseen. Suomalaisista noin 124 000 on jonkinasteisia ongelmia rahapelaamisen kanssa.

Peliongelman taso (viimeiset 12 kk)

Osuus väestöstä

 

Lkm

%-osuus

Kaikki; 15–74 v. suomalaiset

SOGS-R 3–4 (Ongelmia pelaamisen hallinnassa/ongelmapelaajat)

75 000

2,0 %

SOGS-R 5+ (Todennäköisesti peliriippuvaiset)

49 000

1,3 %

Taulukko: Peliongelman esiintyvyys Suomessa

Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Peliriippuvuus tai pelihimo luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin ja se kuuluu toiminnallisiin riippuvuuksiin. Koukkuun jäädään tekemiseen eli pelaamiseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin. Peliriippuvuuden diagnostisina kriteereinä on käytössä kaksi järjestelmää: Maailman terveysjärjestö WHO:n ICD-10, jota käytetään Suomessa, ja amerikkalainen DSM-V (Diagnostic and Statistical Manual). Useimmat alan tutkimuksessa käytetyt peliongelman yleisyyttä mittaavat testit perustuvat DSM -järjestelmään.

Peliongelman tunnistaminen ei ole helppoa

Peliongelman tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei näy ulospäin. Vain esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat antaa vihjeitä.

  • Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen on aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä?
  • Oletko yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi paljonko olet pelannut?
  • Onko pelaamisesi on aiheuttanut sinulle sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi.

Kyllä-vastaus edes yhteen näistä kysymyksistä viittaa mahdollisiin ongelmiin rahapelaamisen kanssa.  Ja nyt kannattaa selvittää oma tilanteesi paremmin. Omaa pelaamisesi hallintaa voit testata Päihdelinkin peliriippuvuus-testillä.

Monesti auttaa jo se, että havahtuu ongelmaan ja alkaa kiinnittää huomiota tekemisiinsä. Kannattaa miettiä ihan rauhassa oman pelaamisen hyviä ja huonoja puolia ja vaikka kirjoittaa ne ylös. Tässä voi hyvä ystävä olla apuna. Hänen kanssaan voi keskustella, onko pelaaminen todella karannut käsistä. Onko vääriä uskomuksia tai kuvitelmia peleistä tai pelaamisesta, kuvitteleeko voivansa korjata taloudelliset vaikeudet pelaamalla? Vinkkejä peliongelman hallintaan saamiseksi löytyy esimerkiksi Peluurin verkkosivuilta.

Rahapelien tilalle kannattaa etsiä muuta tekemistä ja seuraa jossa ei pelata. Useimmat rahapelit perustuvat sattumaan, ja niiden voittosuhde on pelaajalle negatiivinen. Niiden varaan ei kannata rakentaa onneaan. Jos pelaaminen on jo syrjäyttänyt muut harrastukset ja alkaa hallita elämää, on aika pysähtyä ja mahdollisesti hakea apua.

Peliongelmiin kannattaa hakea apua

Jos tuntuu siltä, että et yksin kykene samaan peliongelmaasi hallintaan, hae rohkeasti apua. Ammatillista apua saa mm. A-klinikoilla ja mielenterveystoimistoista. Molemmissa on totuttu kohtaamaan erilaisia riippuvuusongelmia. Pääkaupunkiseudulla Peliklinikka palvelee ongelmapelaajia, heidän läheisiään ja peliongelmia työssään kohtaavia ammattilaisia. Peluurin auttavan puhelimen (p. 0800 100 101) kautta voit löytää tiedon peliongelmissa auttavista yksiköistä tai Peluurin kotisivuilta.

Samassa tilanteessa olevien henkilöiden antama tuki on arvokasta ja auttaa selviytymisessä. Suomessa toimii ongelmapelaajien vertaisryhmiä. Niiden kokoontumisista ja toiminnasta saat tietoa Peluurin verkkosivuilta kohdasta Vertaisryhmät ja GA:n (Nimettömät pelurit) omilta verkkosivuilta.

Entä jos et löydä apua tai haluat keskustella pelaamisesta? Soita Peluuriin. Peluuri on ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen suunnattu palvelukokonaisuus. Peluurin auttava puhelin toimii numerossa 0800 100 101 arkisin klo 12-18. Puhelimeen voi soittaa nimettömänä ja maksutta kaikkialta Suomesta. Peluuri tarjoaa akuutin tuen peliongelmaan. Peluurin nettisivuilla on tietoa ja materiaalia peliongelmasta, vinkkejä pelaamisen hallintaan ja osoitteita avunsaantiin. Peli poikki -ohjelma tarjoaa kahdeksan viikon verkkotuetun terapiaohjelman ongelmapelaajille. Voit myös keskustella vertaisten tai ammattilaisten kanssa peliongelmasta netissä Oma Peluuri-sivuilla. Lisäksi kaikesta rahapeliongelmiin liittyvästä voi keskustella netissä Päihdelinkissä pelaajille suunnatulla Valtti-foorumilla tai pelaajien läheisten Hertta-foorumilla. Ne löytyvät helposti myös Peluurin kautta. Peluurin palvelukokonaisuuden tuottavat Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö.

Pelituki tuottaa ja välittää tietoa pelaamisesta ja kehittää tukea ongelmallisen pelaamisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa.

Peliongelmiin voi saada myös laitoshoitoa. Hoito-ohjelmia on tarjolla  
A-klinikkasäätiön päihdesairaalassa, Kankaanpään A-kodissa, Päihdekeskus Portissa Kokkolassa ja Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa sekä ruotsinkielisille Pixnekliniken (för svenskspråkiga) i Malax (Maalahti). Niissä on mahdollisuus intensiivihoitoon ja kuntoutukseen, joihin voi hakeutua kaikkialta Suomesta.

Taloudellisissa ongelmissa voi hakea apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta oman kunnan kautta. Takuu-Säätiöltä löytyy paljon erilaisia palveluita velkaongelmaan.

THL:n Pelihaitat-sivustolle on koottu materiaalia rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon tueksi. Sivusto on suunnattu ensisijassa työssään pelihaittoja kohtaaville, mutta myös päättäjät, toimittajat, kouluttajat, opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet löytävät täältä tietoa rahapelaamisesta. Sivustolta löytyy niin nettijulkaisuja ja tietoa koulutuksista kuin uusinta tutkimustietoa.

Tapio Jaakkola
Projektipäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 
 

Raisamo S, Salonen A. Suomalaisten rahapelaaminen 2015. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. THL Raportti 16/2015. 

Salonen A, Kontto J, Alho H, Castrén S. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat?  2017-10-27.Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):5 549.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1930 - Keskiarvo: 3