Olet täällä

Peliriippuvuus

Julkaistu 20.12.2005. Päivitetty 12.9.2011

Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä. Meillä on arviolta 130 000 ihmistä, joilla on jonkin asteinen rahapeliongelma. Peliriippuvuus on toiminnallinen ongelma, jonka tunnistaminen on vaikeaa pelaajien useimmiten pyrkiessä salaaman ongelmansa. 

Pelaamisen seuraukset voivat olla äärimmäisen vakavia ja ilmenevät psyykkisinä, fyysisinä ja sosiaalisina sekä taloudellisina ongelmina, jotka kaikki vaativat huomiota hoidossa. Peliriippuvuuden liittyminen toisiin samanaikaisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai päihdeongelmaan, tuo suuria haasteita palvelujärjestelmälle tunnistaa ja auttaa kokonaisvaltaisesti asiakasta.

Meistä suomalaisista kolme neljästä on ainakin joskus viimeisen vuoden aikana pelannut jotakin rahapeliä. Valtaosalle pelaajista rahapelit ovat viihdettä, ajanvietettä tai jopa harrastus. Pelaamisesta haetaan elämään jännitystä ja riskinottoa. Toinen tärkeä syy pelaamiseen on seuran ja ajanvietteen etsiminen. Ja sitten ihmiset pelaavat rahan vuoksi, haaveenaan rikastua. Rahapelit voivat olla myös pakopaikka arjen huolista ja murheista tai ahdistuksesta. Osa meistä käyttää pelaamista tällä tavoin tunteiden hallintaan. Siinä piilee kuitenkin huomattava riski sille, että pelaaminen muuttuu ongelmaksi.

130 000 suomalaisella ongelmia rahapelaamisessa

Joskus pelaaminen karkaa hallinnasta. Liiallinen rahapelien pelaaminen alkaa tuottaa haittoja ja ongelmia. Siitä ei enää saakaan jännitystä, ei mukavaa seuraa eikä edes rahaa. Pelaaja häpeää käytöstään, hän haluaa salata ongelmat eikä usein edes myönnä pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Ongelmapelaaja kokee ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä ja pelaaminen voi alkaa tuntua pakonomaiselta. Pelaamisen riistäytyminen hallinnasta aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, ristiriitoja läheisten kanssa sekä usein johtaa muiden asioiden kuten työn tai opiskelun laiminlyömiseen. Suomalaisista noin 130 000 on jonkinasteisia ongelmia rahapelaamisen kanssa.

Peliongelman taso (viimeiset 12 kk)

Osuus väestöstä

 

Lkm

%-osuus

Kaikki; 15–74 v. suomalaiset

SOGS-R 3–4 (Ongelmia pelaamisen hallinnassa/ongelmapelaajat)

88 000

2,1 %

SOGS-R 5+ (Todennäköisesti peliriippuvaiset)

42 000

1,0 %

Nuoret; 12–17 v. suomalaiset

SOGS-RA 2–3 (Riskialue)

22 000

5 %

SOGS-RA 4+ (Ongelmapelaajat tai todennäköisesti peliriippuvaiset)

9 000

2,3 %

Taulukko: Peliongelman esiintyvyys Suomessa

Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Peliriippuvuus tai pelihimo luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin ja se kuuluu toiminnallisiin riippuvuuksiin. Koukkuun jäädään tekemiseen eli pelaamiseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin. Peliriippuvuuden diagnostisina kriteereinä on käytössä kaksi järjestelmää: Maailman terveysjärjestö WHO:n ICD-10, jota käytetään Suomessa, ja amerikkalainen DSM-IV (Diagnostic and Statistical Manual). Useimmat alan tutkimuksessa käytetyt peliongelman yleisyyttä mittaavat testit perustuvat DSM-IV:ään.

Peliongelman tunnistaminen ei ole helppoa

Peliongelman tunnistaminen ei ole helppoa, koska se ei näy ulospäin. Vain esimerkiksi taloudelliset ongelmat voivat antaa vihjeitä.

* Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa?

* Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon pelaat? 

Jos vastasit myöntävästi jompaankumpaan kysymyksistä, niin sinulla on todennäköisesti jonkin asteinen peliongelma. Ja nyt kannattaa selvittää oma tilanteesi paremmin. Omaa pelaamisesi hallintaa voit testata Päihdelinkin peliriippuvuus-testillä.

Monesti auttaa jo se, että havahtuu ongelmaan ja alkaa kiinnittää huomiota tekemisiinsä. Kannattaa miettiä ihan rauhassa oman pelaamisen hyviä ja huonoja puolia ja vaikka kirjoittaa ne ylös. Tässä voi hyvä ystävä olla apuna. Hänen kanssaan voi keskustella, onko pelaaminen todella karannut käsistä. Onko vääriä uskomuksia tai kuvitelmia peleistä tai pelaamisesta, kuvitteleeko voivansa korjata taloudelliset vaikeudet pelaamalla? Vinkkejä peliongelman hallintaan saamiseksi löytyy esimerkiksi Peluurin verkkosivuilta.

Rahapelien tilalle kannattaa etsiä muuta tekemistä ja seuraa jossa ei pelata. Useimmat rahapelit perustuvat sattumaan, ja niiden voittosuhde on pelaajalle negatiivinen. Niiden varaan ei kannata rakentaa onneaan. Jos pelaaminen on jo syrjäyttänyt muut harrastukset ja alkaa hallita elämää, on aika pysähtyä ja mahdollisesti hakea apua.

Peliongelmiin kannattaa hakea apua

Jos tuntuu siltä, että et yksin kykene samaan peliongelmaasi hallintaan, hae rohkeasti apua. Ammatillista apua saa mm. A-klinikoilla ja mielenterveystoimistoista. Molemmissa on totuttu kohtaamaan erilaisia riippuvuusongelmia. Pääkaupunkiseudulla Peliklinikka palvelee ongelmapelaajia, heidän läheisiään ja peliongelmia työssään kohtaavia ammattilaisia. Luettelon kaikista peliongelmissa auttavista yksiköistä löydä Pelihaitat -sivuston hoito-osiosta ”Hoitopaikat kunnittain”.

Samassa tilanteessa olevien henkilöiden antama tuki on arvokasta ja auttaa selviytymisessä. Suomessa toimii ongelmapelaajien vertaisryhmiä. Niiden kokoontumisista ja toiminnasta saat tietoa Peluurin verkkosivuilta kohdasta Vertaisryhmät ja GA:n (Nimettömät pelurit) omilta verkkosivuilta.

Entä jos et löydä apua? Soita Peluuriin. Peluuri on ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen suunnattu palvelukokonaisuus. Peluurin auttava puhelin toimii numerossa 0800 100 101. Puhelimeen voi soittaa nimettömänä ja maksutta kaikkialta Suomesta. Peluuri tarjoaa akuutin tuen peliongelmaan. Peluurin nettisivuilla on tietoa ja materiaalia peliongelmasta, vinkkejä pelaamisen hallintaan ja osoitteita avunsaantiin. Peli poikki -oma-apuopas tarjoaa kahdeksan viikon verkkotuetun terapiaohjelman ongelmapelaajille. Voit myös kysyä peliongelmasta netissä Peluurin eNeuvonnassa. Voit myös saada tukea suoraan kännykkääsi Pelivoimapiirin kautta. Lisää tästä tekstiviesti- ja nettipalvelusta löydät Pelivoimapiirin kotisivuilta. Kaikesta peliongelmiin liittyvästä voi keskustella Päihdelinkissä Valtti-keskustelupalstalla. Tuuletin -ryhmät ovat suljettuja vertaistuki- ja keskustelufoorumeita. Peluurin palvelukokonaisuuden tuottavat Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö.

Pelitaito -projektissa käsitellään rahapelaamisen lisäksi lasten ja nuorten internet- ja konsolipelaamista ja Pelitaito-sivustolta löydät hyödyllistä tietoa pelaamisesta.

Keski- ja Itä-Suomessa toimi vuosina 2008–2011 Pelissä-hanke, jonka toiminta-alue ja hoitopaikat löytyvät hankkeen verkkosivuilta [HUOM 17.7.2014: ulkoinen linkki ei ole enää saatavilla].

Peliongelmiin voi saada myös laitoshoitoa. Hoito-ohjelmia on kehitetty Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa ja Päihdesairaalassa sekä riippuvuusklinikka Tyynelässä. Niissä on mahdollisuus intensiivihoitoon ja kuntoutukseen, joihin voi hakeutua kaikkialta Suomesta.

Taloudellisissa ongelmissa voi hakea apua kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta, Takuu-Säätiöltä. Omille Jaloille -hanke ja esimerkiksi sen vertaistalousneuvoja ja talouspisteet auttavat oman talouden hallintaan saattamisessa.

THL:n Pelihaitat-sivustolle on koottu materiaalia rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon tueksi. Sivusto on suunnattu työssään pelihaittoja kohtaaville, mutta myös päättäjät, toimittajat, kouluttajat, opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet löytävät täältä tietoa rahapelaamisesta. Sivustolta löytyy niin nettijulkaisuja ja tietoa koulutuksista kuin uusinta tutkimustietoa.

Tapio Jaakkola
Kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka 
 

 

Aho, P. & Turja, T. Suomalaisten rahapelaaminen 2007. Taloustutkimus Oy 2007.

Ilkas, H. & Aho, P.  Nuorten rahapelaaminen. 12–17-vuotiaiden nuorten rahapelaaminen ja peliongelmat – puhelinhaastattelu. Taloustutkimus Oy 2006.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1251 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks