Olet täällä

EU- ja kansainvälinen huumepolitiikka

Julkaistu 3.6.2015

Huumausainerikollisuus on nykyään hyvin kansainvälistä ja useimmiten järjestäytyneiden rikollisryhmien hallinnoimaa rikollisuutta, joten viranomaisten välinen kansainvälinen yhteistyö on erityisen tärkeässä roolissa. Huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseksi sekä niihin liittyvien riskien ja haittojen ehkäisemiseksi tehdäänkin paljon yhteistyötä niin EU:ssa kuin kansainvälisestikin. Tässä esitellään lyhyesti kansainvälisen tason päätoimijat ja Euroopan Unionin huumeyhteistyö.

YK

Kansainvälinen huumausainevalvonta perustuu YK:n kolmeen yleissopimukseen: huumausaineyleissopimus 1961, psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus 1971 sekä yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan 1988.

YK:n huumausainetoimikunta CND (Comission on Narcotic Drugs) on YK:n Talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alainen toimikunta. CND analysoi maailman huumetilannetta ja tekee esityksiä kansainvälisen huumekontrollijärjestelmän vahvistamiseksi. CND kokoontuu vuosittain Wienissä maaliskuussa. Toiminta perustuu resoluutioille (päätöslauselmaehdotuksille) ja päätöksille, jotka hyväksytään konsensuksella. Konsensus-päätöksenteko on päätöstentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistöön jäävien vastustus ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen päätöksen.  Toimikuntaa avustaa Wieniin sijoitettu YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastainen toimisto (UN Office for Drugs and Crime, UNODC).

Maailman terveysjärjestön (WHO) suosituksesta CND asettaa huumausaineita ja psykotrooppisia aineita kansainvälisen kontrollin piiriin. Kansainvälisen huumevalvontalautakunnan (INCB) suosituksesta kontrollin piiriin asetetaan huumeiden lähtöaineita. Nykymuotoisen huumausainekontrollin voidaan arvioida käynnistyneen kansainvälisen sopimusjärjestelmän laatimisen myötä noin 40 vuotta sitten. Yhdistyneiden Kansakuntien Single Convention on Narcotic Drugs vuodelta 1961 ja sen lisäpöytäkirjat rajoittavat huumausaineiden valmistuksen ja kaupan ainoastaan lääkkeellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Huumausainekauppaa pyritään ehkäisemään kansainvälisen yhteistyön avulla. Sopimukseen on liittynyt 178 maata.

EU

Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt huumausainestrategian vuosille 2013–2020, jota toteutetaan toimenpideohjelman 2013–2016 mukaisesti. EU:n huumausainestrategia korostaa tasapainoista lähestymistapaa sekä tieteelliseen näyttöön perustuvien keinojen käyttämistä.

Horisontaalinen huumausainetyöryhmä (HDG) on pääasiallinen päätöksentekofoorumi Komission ja jäsenmaiden yhteisten aloitteiden eteenpäin viemiseksi. HDG koordinoi EU:n huumausainepoliittisia toimenpiteitä, EU:n yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. EU:lla on oma järjestelmänsä, jolla EU:ssa voidaan asettaa valvontaan uusia muuntohuumeita.

Euroopan unionin huumeseurantakeskus (EMCDDA, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction) kerää huumausainepoliittisen päätöksenteon tueksi EU:n jäsenmaista vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa huumausaineiden käytöstä, haitoista sekä keinoista käytön ja niiden haittojen ehkäisemiseksi. EMCDDA julkaisee vuosittain raportin EU:n huumausainetilanteesta. EMCDDA:lla on kussakin jäsenmaassa sekä Norjassa, Turkissa ja Kroatiassa kansallinen yhteyspiste. Yhdessä ne muodostavat Reitox-verkoston. Suomen yhteyspiste sijaitsee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. EMCDDA kerää tietoa myös uusista muuntohuumeista. Uusien aineiden valvontaa varten kerätään tietoa varhaisen vaiheen varoitusjärjestelmän (Early Warning System, EWS) avulla.

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvostossa huumeasioita käsitellään hallitustenvälisessä Pompidou-ryhmässä. Pompidou-ryhmällä on pysyviä työryhmiä ja verkostoja. Lisäksi Pompidou-ryhmä järjestää aihealueittaisia teemakokouksia ja ylläpitää tutkimushankkeita. Aiheita ovat muun muassa lentokenttävalvonta, huumausaineiden lähtöaineet, ehkäisevä työ, hoito, vankilat ja päihteet työpaikoilla. Ryhmässä on mm. pyritty yhdenmukaistamaan huumeisiin liittyviä käsitteitä ja määritelmiä sekä hankkimaan yhteismitallista epidemiologista tietoa Euroopan huumetilanteesta.

Tarjonnan rajoittaminen

Huumausaineiden tarjonnan rajoittamisen alueella merkittäviä kansainvälisiä toimijoita ovat mm. Interpol, Europol, Eurojust  ja WCO (Tullijärjestö). Kaikki keskittyvät rikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvien tietojen vaihtoon kansallisten keskusviranomaisten välillä ja näin saatujen tietojen strategiseen ja operatiiviseen analysointiin. Euroopan Unionin yhteinen rikostorjunta perustuu nykyään uhka-arvioiden perusteella poliittisella tasolla valittuihin rikospainopisteisiin, joihin myös huumausaineet kuuluvat. Kansainvälisellä tasolla tärkeä toimija on YK:n huumausaine- ja rikostoimisto UNODC.

 

Sanna Kailanto
THL

Jaakko Sonck
Poliisitarkastaja

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 922 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks