A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Päihde- ja mielenterveystyö ikääntyneiden kanssa

Julkaistu 4.8.2017

Koko elämänkulun kattava lisääntynyt ja arkipäiväistynyt päihteidenkäyttö on yhteiskunnallinen, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa kuormittava asia. Yhä harvempi ikääntyvä on raitis ja ikääntyvien lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt. Tulevaisuudessa lisääntyy todennäköisesti erityisesti muuntohuumeiden käyttö. Myös kokaiinin, kannabiksen (kotikasvatus) ja lääkkeiden päihdekäyttö kasvaa. Tämä tarkoittanee sitä, että esimerkiksi opiaattikorvaushoidossa on jo nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa ikääntyneitä ja vanhuksia.

Ikääntyminen, toimijuus ja haavoittuvuus

Käsitykset ikääntymisestä ovat muuttuneet vanhuuden aktiivisen ja toimintakykyisen ajan pidennyttyä. Toimijuus dynaamisena käsitteenä kuvailee ihmisen käytössä olevaa toimintakykyä: sitä, miten ihminen toimii erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, mitä toiminta merkitsee ihmiselle itselleen, mitä hän haluaa saavuttaa ja millaiset estävät ja mahdollistavat tekijät kehystävät tätä toimintaa.

Haavoittuvuus on vanhenemisen teorioita ja vanhustyötä täydentävä, käsitteellinen tapa lähestyä ikääntymistä niin yksilön kuin yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja kulttuurin kannalta. Haavoittuvuus kuuluu elämän perusluonteeseen ja tarkoittaa, että ihminen on hauras, suojaton, puolustuskyvytön ja helposti vahingoittuva, mutta myös avoin, herkkä, vastaanottava ja myötäelämiseen kykenevä. Vanhuuteen liittyy väistämättä monia haavoittavia elämänmuutoksia, esimerkiksi toimintakyvyn heikkeneminen, muistisairaudet, masennus, yksinäisyys, köyhyys, lääke- ja päihdeongelma, oman elämän rajallisuus, läheisten ihmisten kuolema ja elämän murheellisuus.

Haavoittuvuuden ymmärtäminen ja työstäminen moniulotteisena, samalla riskinä ja voimavarana, niin asiakkaan kuin auttamistyötä tekevän ominaisuutena, on eräs ihmisyyden kehitystehtävä. Haavoittuvuusnäkökulma tunnustaa voimavarojen heikentymisen ikääntymisen myötä, mutta painottaa samalla sellaisen kuntouttavan työotteen merkitystä, joka osallistaa ja voimaannuttaa vanhusta, omaisia ja ammattihenkilöitä. Ikääntymisestä johtuvat muutokset ja päihdehaitat sekoittuvat helposti keskenään. Vanheneminen on kuitenkin myös psykososiaalinen prosessi, joka kertoo ihmisen päivittäisen elämän sujumisesta. Kokonaisvaltaisessa toimijuudessa on läsnä ihmisen elämänhistoria, nykytilanne ja ennakoitu tulevaisuus.

Ikäerityinen ja ikäeettinen päihde- ja mielenterveystyö

Ikäerityinen ja ikäeettinen kohtaaminen tarkoittaa, että ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset ja spirituaaliset (henkiset, hengelliset ja maailmankatsomukselliset) tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta kumpuavat merkitykset, tämän hetkinen elämäntilanne ja jäljellä oleva elinaika otetaan huomioon hoivassa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Iloa, surua, elämänvoimaa tai sairautta ei sivuuteta, vaan ongelmat saavat muodon ja niiden ratkaisemiseksi haetaan konkreettisia keinoja. Ihminen on vanhetessaankin oman elämänsä omistaja ja suuntautuu tulevaisuuteen. Hän osaa, kykenee, haluaa, tahtoo, tuntee, voi ja hänen täytyy, vaikka jotkin toimijuuden osa-alueet kenties hiipuvat tai muuttuvat. Auttamistyön päämäärä on mahdollistaa muutokset ihmisen ja työntekijän yhteisen työskentelyn avulla.

Tavoitteena on ymmärrysyhteys, jossa ihmisen yksilöllisyyttä, autonomiaa, voimavaroja, omaa toimijuutta ja haavoittuvuutta kunnioitetaan. Hyvä elämänlaatu on varmistettava myös silloin, kun vanhus ei halua tai pysty muuttamaan päihteidenkäyttöään.

Vanhan ihmisen kohtaamiseen tarvitaan muutakin kuin ongelmien kartoitus. On autettava ihmistä löytämään voimavaroja ja kiinnostuksia. Ihmistä tuetaan toimijana, tuntevana ja kokevana, joka pyrkii pitämään yllä ja saavuttamaan itselleen merkityksellistä hyvinvointia olemassa olevilla kyvyillään. Hänen toimintansa katsotaan tarpeiden ja toiveiden ilmaisuiksi, esimerkiksi pyrkimyksiksi selviytyä tai sopeutua, elää omanäköistä elämää tai saada apua mielen ja ruumiin hyvinvointiin.
Kokonaistilanne on selvitettävä ja hoivan ja avun tarve arvioitava. Lisääntynyt avun tarve vaatii mukautumista ja haavoittuvuuden tunnustamista niin autettavassa kuin työntekijässä.  Olemassa olemisessa on kyse tulemisesta katsotuksi, nähdyksi, kuulluksi, nimetyksi ja kunnioitetuksi sinä ihmisenä, jota on, ilman odotusta toisenlaiseksi tulemisesta, muuttumisesta kuntoutumisesta tai aktivoitumisesta. Hoidon ja kuntoutuksen on oltava mielekästä, sen pitää sitoutua päivittäiseen elämään esimerkiksi tutkimalla ja kokeilemalla, mitä ihminen voi tehdä päihteidenkäytön sijasta.

Puheeksi ottaminen ja voimavarojen arviointi

Päihteidenkäytön puheeksi ottamisessa on hyvä muistaa motivoivan toimintatavan perusperiaatteet: itsemääräämisoikeus, ikäeettinen kunnioittaminen ja yhteistyö sekä ihmisen elämänkokemuksen ja -tilanteen arvostaminen. Ihminen katsotaan oman elämänsä, elämäntilanteensa ja - tapojensa asiantuntijaksi, joka tekee päätökset ajattelunsa ja toimintansa muuttamisesta. Auttamistyöntekijän tehtävä on mahdollistaa muutoksen tekeminen ihmistä kunnioittavalla ja neutraalilla tavalla ja antaa siihen välineitä. Tuomitsematon puhuminen hälventää niin mielialaongelmiin kuin päihteisiin liittyvää syyllisyyttä ja häpeää. Ikääntyneen päihteidenkäytön arvioinnissa voidaan käyttää mittareita. Tuloksia arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota asiakkaan tuloksille antamiin merkityksiin.

Mittareita:
– Yli 65-vuotiaiden alkoholimittari, voimavaramittari ja itsetestauslomake
– S-MAST-G (Short Michigan Alcoholism Screening Test – Geriatric Version)
– ARPS, shARPS  (The Alcohol-Related Problems Survey)
– CAGE (Cut down on your drinking, Annoyed, Guilty ja Eye-opener)
– Kaksi kysymystä masennuksesta
– Juomatapatesti
– AUDIT (ikäerityinen)
– SADD (Short Alcohol Dependence Data Questionnaire)
– DAST-20 (Drug Abuse Screening Test)

Päihteiden käytön muuttamiseksi on hyvä selvittää ihmisen niin myönteiset kuin kielteisetkin alkoholin käyttökokemukset, käsitykset ja merkitykset. On hyödyllistä kartoittaa elämäntilannetta laajemminkin ja pohtia, mikä muu kuin päihde kenties helpottaa oloa. Päihteidenkäyttöä tulee myös tarkastella osana päivittäisiä toimia, kuten ravitsemusta, liikuntaa, unenlaatua ja lääkitystä arvioitaessa. Tasapainoinen päivä- ja viikko-ohjelma, johon kirjataan tehtävät ja suoritettavat asiat sekä mukavat ja voimaa antavat tapahtumat, antavat rytmiä elämään. Lisäksi asiakas voi käyttää esimerkiksi juoma- ja mielialapäiväkirjaa.

Ikäeettinen toimijuuden ja haavoittuvuuden tunnustava, voimavaroja painottava toimintatapa on vuorovaikutusprosessi. Sen tärkeimpiä elementtejä ovat tasavertainen neuvottelu, asiakkaan aktiivinen osallistuminen, ohjaaminen itsearviointiin ja asiakkaan oman hallinnan tunteen vahvistuminen. Ikääntynyttä autetaan tunnistamaan omia arvojaan ja asenteitaan ja häntä tuetaan ja mahdollistetaan niiden mukaista toimintaa.

Materiaalia ikääntyneen kohtaamiseen:
Päihdekortti ikä-ihmisten kanssa työskenteleville (Päihdelinkki)
Ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta (THL)
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyö (A-klinkkasäätiö/Tietopuu)

Tutustu myös tietoartikkeliin Ikääntyneet ja päihteidenkäyttö.

Sisko Salo-Chydenius
kehittämiskoordinaattori, TtM, A-klinikkasäätiö

 

Heimonen, S. & Pajunen, H. (toim.) 2012. Mielenterveys vanhuudessa. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Jyrkämä, J. 2012. Toimijuus ja terveyden edistäminen. Teoksessa: Näslindh-Ylispangar, A. Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Helsinki: Edita Publishing Oy, 143–152.

Saarenheimo, M & Pietilä, M. 2011. MielenMuutos masennuksen hoidossa; Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. MielenMuutos -tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 2. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.

Salo-Chydenius, S. 2011. Ikään katsomatta – saavatko vanhukset mielenterveys- ja päihdepalveluita? ProTerveys 2/2011, 30–31.

Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 6 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks