Olet täällä

Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito

Julkaistu 28.1.2008. Päivitetty 26.3.2015.

Kaksoisdiagnoosipotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on vähintään yksi muu mielenterveyden häiriö päihdeongelman lisäksi, esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö, persoonallisuushäiriö tai psykoottinen häiriö. Samanaikainen mielenterveyden häiriö ja päihdeongelmien esiintyminen on Suomessa tavallista. Päihdeongelmat ovat yleisempiä mielenterveyspotilailla kuin väestössä yleensä.

Hoitoa toteutetaan jaksottaisena, rinnakkaisena ja integroituna hoitona. Jaksottaisessa mallissa hoidetaan ensin toista häiriötä, esimerkiksi akuutti päihdekierre hoidetaan A-klinikalla. Kun tässä on päästy riittävän hyvään hoitotulokseen, aloitetaan mielenterveyden häiriön hoito psykiatrian poliklinikalla. Rinnakkaisessa hoidon mallissa hoidetaan samanaikaisesti molempia häiriöitä, mutta myös eri tahoilla. Esimerkiksi opioidiriippuvainen käy samaan aikaan korvaushoitoklinikalla ja psykiatrian poliklinikalla.

Jaksottaisen ja rinnakkaisen hoidon haasteena on ollut toimiva tiedonkulku sekä yhteisten toimintatapojen löytäminen eri hoitotahojen välillä. Yhteistä näkemystä ei aina löydy siitä, kumpaa häiriötä pitäisi hoitaa ensin. Tavallinen esimerkki tästä on alkoholista riippuvainen masennuspotilas, jonka käynnit psykiatrian poliklinikassa toteutuvat puutteellisesti.

Integroidussa hoitomallissa sama hoitotaho toteuttaa päihdeongelman ja mielenterveyden häiriön tutkimisen, hoidon ja seurannan. Kaksoisdiagnoosipotilasta arvioidaan kokonaisuutena ja hoitotoimiin ryhdytään molempien diagnoosien osalta samanaikaisesti. Keskeistä integroidussa hoidossa on moniammatillisuus. Moniammattillisessa työryhmässä on sekä terveydenhoidon että sosiaalityön ammattilaisia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja psykologi. Työryhmän jäseniltä edellytetään monipuolista perehtyneisyyttä eri päihdehoitoihin.

Hoidossa käytetään soveltaen samoja menetelmiä kuin niille, joilla ei ole päihdeongelmaa. Riippuvuutta aiheuttavia rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä tulee kuitenkin pyrkiä välttämään. Päihdeongelman psykososiaaliset hoitomenetelmät ovat samoja kuin muillakin päihdeongelmaisilla, esimerkiksi motivoiva haastattelu, retkahduksen ehkäisy, perheinterventiot ja sosiaalisten taitojen harjoittelu.

Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito on pitkäjänteistä ja vaiheittaista. Keskeisimmät vaiheet ovat motivointi ja aktiivisen hoidon vaihe. Motivoinnin tavoitteena on potilaan sitoutuminen hoitopaikkaan ja hoitoon. Aktiivisen hoidon vaiheessa potilas on sitoutunut varsinaiseen hoitoon. Retkahtaminen päihteisiin ei ole syy lopettaa hoitoa vaan retkahduksesta seuraa hoidon arviointi ja tarvittaessa sen tehostaminen.

Mistä apua?

Kaksoisdiagnoosipotilaan hoitoa toteutetaan sekä kunnallisissa että eri sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen yksiköissä.

Akuutissa tilanteessa kaksoisdiagnoosipotilaan ensisijainen hoitopaikka on oman alueen terveyskeskus. Mikäli terveyskeskuslääkäri arvioi potilaan tilanteen vaativan erityistä hoitoa, voi hän lähettää potilaan hoitoon esimerkiksi A-klinikalle tai psykiatrian poliklinikalle, joissa toteutetaan jotakin edellä mainittua hoitomuotoa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon järjestäminen vaihtelee paljon asuinkunnasta riippuen. Integroitu hoitomalli ei ole vielä kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla.

A-klinikkasäätiön hoitopalveluissa on otettu huomioon kaksoisdiagnoosipotilaiden tarpeet ja pääsääntöisesti yksiköissä on saatavilla integroidun hoitomallin mukaista hoitoa. Yliopistosairaaloissa on päihdepsykiatrian yksikköjä, joissa hoidetaan kaksoisdiagnoosipotilaita. Palveluihin voi hakeutua ottamalla yhteyttä päihdepsykiatrian poliklinikalle. Kaksoisdiagnoosipotilaille järjestetään myös laitospalveluja. Esimerkiksi potilaan tilan vaatiessa lyhyt- tai pitkäkestoista laitoskuntoutusta, A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala järjestää erityistason päihdekuntoutusta.

Internetistä tietoja eri hoitomahdollisuuksista löytyy mm. osoitteista www.a-klinikka.fi ja Paihdesairaala. Oman kunnan terveys- ja sosiaalipalvelut neuvovat ja ohjaavat hoitoon.

Esa Lotvonen
psykiatrinen sairaanhoitaja
tutkimussairaanhoitaja
A-klinikkasäätiö

Päivittänyt:
Lolan Lindroos
sairaanhoitaja

Ks. myös: Kaksoisdiagnoosi

 

Huume- ja lääkeriippuvuudet. Kustannus oy Duodecim (2012)

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 840 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks