Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Alkoholiriippuvuuden psykososiaalinen hoito

Päivitetty 12.12.2015

Psykososiaaliset hoitomuodot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon ja kuntoutuksen perusta, jota voidaan toisinaan täydentää esimerkiksi lääkehoidolla. Psykososiaalisten hoitojen keskeinen elementti on keskustelun tai yhdessä tekemisen kautta tapahtuva vuorovaikutus hoitotyöntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Asiakkaana voi olla yksilö, pariskunta, koko perhe, laajempi verkosto tai asiakasryhmä. Ryhmä voi olla myös vertaisryhmä (esim. AA-ryhmä, A-kilta).

Hoitotapahtuman toiselta osapuolelta eli työntekijältä edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja ja empaattista suhtautumista, jotta syntyisi toimiva ja tuloksellisuutta edistävä työskentelysuhde. Jyrkät ”suoraan sanomiset” ja muu kiistely asiakkaan mielipiteiden kanssa johtaa helposti hoitosuhteen katkeamiseen ja muutenkin huonompaan hoitotulokseen. Motivoiva haastattelu, asiakkaan omaa hoitohalukkuutta edistävä keskustelutapa sen sijaan edistää hoidossa pysymistä ja toivotun tuloksen saavuttamista. Näistä syistä hoitotyöntekijöille suositellaan terapiakoulutusta sekä käytännön työssä jatkuvaa työnohjausta, jotta toiminta olisi tuloksellista ja työntekijän oma motivaatio ja työnilo säilyisi.

Psykososiaalisten hoitojen nimikkeet vaihtelevat. Toimintaympäristöstä ja työntekijän ammattinimikkeestä riippuen käytetään otsikoita terapia, psykoterapia, sosiaaliterapia, sosiaalityö, keskustelu, neuvottelu tai yleinen tukeminen. Toiminnassa voi painottua enemmän psyykkinen eli mielensisäinen työskentely tai sitten sosiaalinen eli vuorovaikutukseen ja elämänoloihin painottuva toiminta. Taustalla on useita teoreettisia viitekehyksiä, joista kukin työntekijä yleensä muokkaa itselleen ja asiakkailleen sopivan yhdistelmämallin. Keskeisin taustateoria voi näkyä työmenetelmän nimessä, esimerkiksi motivoiva haastattelu, kognitiivinen käyttäytymisterapia, ratkaisukeskeinen terapia, kahdentoista askeleen hoitomalli, perheterapia tai verkostoterapia.

Realistinen hoitosuunnitelma sekä käytetyn intervention oikea-aikaisuus parantavat hoitotulosta. Hyvä hoitotavoite on muutosvaihemallin mukainen, realistinen, konkreettinen, selkeästi määritelty, siihen potilaan on helppo sitoutua. Hyvä tavoite on myös sellainen, jonka saavuttamiseen uskovat sekä potilas itse että hänen hoitotahonsa. Jos tavoite tuntuu epärealistiselta, se ei ole toimiva ja tehty suunnitelma on huono. Hoitotavoitetta, hoitosuunnitelman toimivuutta sekä potilaan sitoutumista ja uskoa muutokseen pitää toistuvasti arvioida hoidon aikana. Sanotaankin, että hoitavan henkilön usko potilaan mahdollisuuksiin toimii ennustuksen kaltaisesti – omia tunteita ja ajatuksia tavoitteen määrittelyn suhteen kannattaa kuunnella tarkasti. Muutosvaihemallin mukaisesti suunnitellussa hoidossa motivoivaa haastattelua käytetään erityisesti pohdintavaiheessa ja muita varsinaisia terapiamuotoja, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa, vasta toimintavaiheessa, kun ambivalenssi muutoksen suhteen on vähäisempää. Usein psykososiaalinen hoito pitääkin sisällään erilaisia työskentelytapoja. 

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että alkoholiriippuvuuden hoito on tuloksellisempaa kuin hoidotta jääminen. Hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin. Hoitomuodot ovat kuitenkin tuloksen kannalta keskenään melko samantasoisia. Etukäteen ei voi ennustaa, mikä hoitotapa tuottaa yksittäiselle asiakkaalle parhaan tuloksen. Perheenjäsenten tai muiden läheisten mukaan ottaminen hoitoon yleensä lisää hoitoon sitoutumista ja hoidon vaikutuksia. Samanaikaiset muut psyykkiset ongelmat tulisi hoitaa samanaikaisesti saman hoitopaikan toimesta. 

Edellä oleva voi näyttää teoreettiselta ja mutkikkaalta. Käytännössä esimerkiksi A-klinikalla edetään seuraavasti: Mahdollisen katkaisuhoidon jälkeen asiakkaalle tai perheelle ehdotetaan tapaamista, jossa laaditaan työntekijän kanssa psykososiaalisen hoidon suunnitelma. Millaisiin ongelmiin halutaan muutosta? Mitä hoitomuotoja on tarjolla? Tarvitaanko ehkä vain yksi tai muutama tapaaminen vai pitempiaikainen ohjelma? Keitä osallistuu hoitotapahtumiin? Tarvitaanko samanaikaista tai jatkohoitoa muussa yksikössä? Jatkossa arvioidaan, onko tarvetta tehdä hoito-ohjelmaan muutoksia, kun myös asiakkaan tilanne ajan myötä muuttuu.

Psykososiaalisissa hoidoissa asiakkailla ja heidän läheisillään on aktiivisen toimijan päärooli. Työntekijä on ikään kuin valmentaja, joka auttaa ihmisiä löytämään itsestään ja ympäristöstään sellaisia resursseja, joiden avulla alkoholiriippuvuus ja monet muutkin elämän ongelmat ovat voitettavissa.

Rauno Mäkelä
dosentti, psykiatrian erikoislääkäri

Päivittänyt: 
Solja Niemelä
Psykiatrian professori (ma.), päihdelääketieteen erityispätevyys

Alkuperäinen julkaisu 20.12.2005