Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Masennus

Julkaistu 19.2.2021

Masennuksen oireita ovat mm. masentunut mieliala, vaikeus tuntea mielihyvää, arvottomuuden, syyllisyyden tai toivottomuuden tunteet, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys, toimintakyvyn lasku ja muutokset ruokahalussa tai unirytmissä. Masennus voi ilmetä myös kehollisina oireina tai itsetuhoisina ajatuksina tai tekoina. Eri ihmisillä masennus voi näyttäytyä hyvin eri tavoin, eikä masennus välttämättä näy päällepäin.  

Masennusdiagnoosi edellyttää useita samanaikaisia oireita. Masennus voidaan oirekuvan mukaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vakavaan masennukseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa masennukseen saa asianmukaista hoitoa sitä parempi on toipumisen ennuste. Joskus masennuksen kanssa voi samanaikaisesti esiintyä muitakin oireita, kuten ahdistuneisuutta, pelkotiloja tai paniikkikohtauksia. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy vaihtelevia masennus- ja aktiivisuusjaksoja. Hoidon kannalta on tärkeää tunnistaa, jos kyseessä on kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso.

Masennus koskettaa lähes jokaista suomalaista jollain tapaa elämän aikana, joskus omakohtaisena kokemuksena, joskus läheisen kautta. Terveys 2011 tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen aikuinen kärsi masennuksesta vuonna 2011. Sairastua voi kuka tahansa, eikä ihminen ole syyllinen sairastumiseensa. Mielenterveydenhäiriöistä on alettu viime vuosina puhua avoimemmin ja sairastumiseen ja hoitoon liittyvää häpeää on alettu purkaa.

Masennuksen syitä ei vieläkään täysin tunneta. Masennuksen taustalta on kuitenkin löytynyt sekä perinnöllisiä että ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Ympäristön riskitekijöitä ovat erilaiset kuormittavat elämäntilanteet, kuten suuret muutokset, menetykset, traumaattiset tapahtumat, taloudelliset vaikeudet, ristiriidat ihmissuhteissa, sosiaalisen tuen puute, yksinäisyys tai lapsuusajan kielteiset kokemukset. Masennukselle voivat altistaa lisäksi jotkut opitut ajattelu- ja toimintamallit. Toisaalta on löydetty masennukselta suojaavia tekijöitä, kuten esimerkiksi sosiaalinen tuki ja hyvinvointia tukevat elintavat.

Päihteet ja masennus voivat linkittyä toisiinsa monella tapaa. Liikakäyttöön voi liittyä samoja oireita kuin masennukseen ja päihdeongelma voi toimia masennuksen laukaisevana tekijänä. Toisaalta masennus voi olla päihteiden liikakäytön taustalla. Masennus altistaa päihteiden ongelmakäytölle erityisesti, jos on taipumus käyttää päihteitä tunteidenhallintakeinona. Masennusta voi olla myös hankala hoitaa, jos päihteiden käyttö on runsasta.

Hoidon suunnittelussa keskeistä on masennuksen vaikeusasteen ja mahdollisen toistuvuuden arviointi, toimintakyvyn ja itsetuhoisuuden arvio sekä mahdollisten muiden mielenterveyden häiriöiden huomioiminen. Masennusta hoidetaan psykososiaalisin hoitomenetelmin sekä lääkityksellä. Psykososiaalisia hoitomuotoja ovat mm.  terapeuttiset tukikäynnit, psykoterapiat, taideterapiat, ryhmäterapiat ja vertaistuki. Nykyisin on tarjolla myös nettiterapioita ja nettipohjaisia oma hoito ohjelmia.

Terapeuttisen työskentelyn tavoitteena voi olla esimerkiksi toimintakyvyn parantaminen, hyvinvointia haittaavien ajatus- ja toimintamallien muuttaminen, hyvinvointia tukevien taitojen tai tapojen oppiminen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito tai muu elämänlaadun parantaminen. Sekä psykososiaaliset hoitomenetelmät että lääkityshoito ovat tutkimusten mukaan erikseen toimivia, mutta varsinkin vaikeammissa masennuksen muodoissa tehokkainta on yhdistelmähoito.

Virve Rutanen
psykologi

Omahoito-ohjelmia Mielenterveystalossa

Mielenterveystalo.fi on avoin palvelu, josta löytyy lisää asiantuntijoiden tuottamaa tietoa masennuksesta ja muista mielenterveyden asioista.
Lähteet

Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 11.02.2021). Lähde saatavilla sähköisesti

 

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 11.2.2021). Lähde saatavilla sähköisesti

 

Markkula, N. & Suvisaari, J. (2017) Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2017;133(3):275-82. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Mielenterveystalo.fi: Masennuksen omahoito-ohjelma (viitattu 10.2.2021). Lähde saatavilla sähköisesti

 

Mielenterveystalo.fi: Tietoa diagnooseista – F32-33 Masennustila (viitattu 10.2.2021). Lähde saatavilla sähköisesti

 

Terveyskirjasto: Huttunen, M. (2018) Alkoholiriippuvuus. Lääkärikirja Duodecim. (viitattu 10.2.2021). Lähde saatavilla sähköisesti

 

Terveyskirjasto: Huttunen, M. (2018) Masennus. Lääkärikirja Duodecim. (viitattu 10.2.2021). Lähde saatavilla sähköisesti

Lähteet