Olet täällä

Onko lapsellani huumeongelma?

Julkaistu 20.12.2005. Päivitetty 1.11.2011

Tavallisimpia vanhempien esittämiä kysymyksiä huumeasioissa ovat: mistä tiedän käyttääkö lapseni huumeita tai mitä tehdä kun epäilen lapseni käyttävän huumeita?

Jälkimmäiseen kysymykseen on helppo vastata. Jos alat epäillä tai pelkäät, että lapsesi käyttää huumeita, on ensimmäinen tehtäväsi kysyä sitä häneltä suoraan. Jos pitkään vain epäillään, nousee välillenne epäluottamuksen ilmapiiri, joka koko ajan vaikeuttaa asian mahdollista myöhempää käsittelyä. Esitä kysymyksesi niin rauhallisesti, kuin se on sinulle mahdollista  ei syyttäen, vaan ilmaisten huolesi ja rakkautesi. Lapsesi voi vastata kysymykseen monella tavalla. Jos hän on itse oikeasti huolissaan tilanteestaan, hän saattaa hyvinkin avautua sinulle heti. Tavallisinta on kuitenkin kieltäminen. Älä kuitenkaan siitä hermostu, sillä nostamalla "kissan pöydälle" tällä tavalla rauhallisesti olet varmistanut sen, että jos lapsesi alkaa olla itse huolissaan, niin hän uskaltaa kääntyä myöhemmin puoleesi. Jatka samaa avointa linjaa jos epäilyksesi edelleen alkaa vahvistua.

Huumeiden käytön tai huumeongelman tunnistaminen onkin sitten jo vähän hankalampaa. Olet saattanut jossain nähdä pitkiä luetteloita siitä, mikä lapsesi käyttäytymisessä tai olemuksessa saattaisi viitata huumeiden käyttöön. Näissä kuvauksissa on kuitenkin ongelmana se, että monet niistä asioista ovat aivan tavallisia murrosikäisen ihmisen joskus hyvinkin radikaaleja elämänmuutoskokeiluja. Näitä ovat esimerkiksi pukeutumistyylin muutokset, muuttuminen "kiltistä" "rääväsuuksi", passivoituminen, harrastusten vaihtaminen, erilaisiin elämänfilosofioihin "höynähtäminen", mielialanmuutokset, ystäväpiirin vaihdokset jne. Näitä kaikkia muutoksia lapsessasi voit toki ääneen ihmetellä ja tarkastella, mutta varmoiksi tunnistuskeinoiksi niistä ei valitettavasti ole.

Jos lapsesi mahdollinen huumeiden käyttö on satunnaista, kokeiluluontoista käyttöä, voi hyvin olla, että et pysty sitä mitenkään huomaamaan jos hän tekee sen niin, että et sitä näe tai et näe häntä sekavassa tilassa. Jos löydät lapsesi hallusta pillereitä, joita hänellä ei pitäisi olla tai piipun/sätkäpaperia vaikka hän ei tupakoi tai nyssykän outoa ainetta tai injektioruiskun ja neulan  tai muuta lapsellesi vallan outoa tavaraa  niin kannattaa heti ääneen ihmetellä mitä nämä ovat.

Jos näet lapsesi sekavassa tilassa tai humalaisen oloisena, silmäluomet lurpsuen, puhe sammaltaen tai täysin "seisahtaneena" tai äärimmäisen ylivilkkaan hermostuneena  tai muuten vain niin oudon oloisena, että et tahdo lastasi tunnistaa  eikä viina haise, niin tiedät, että hän on mitä todennäköisemmin huumeiden tai huumaavien lääkeaineiden vaikutuksen alainen.

Mitkään yllämainituista merkeistä eivät vielä osoita, että lapsellasi olisi varsinainen huumeongelma, eli että hän olisi huumeriippuvainen. Nuorten kokeiluluonteinen huumeiden käyttö ei automaattisesti johda riippuvuuteen, vaikka se riski onkin ja siihen pitää vanhemman puuttua. Riippuvuuden syntymiseen tarvitaan monenlaista muutakin tekijää kuin vain itse aine. Jos lapsesi alkaa olla säännöllisesti ja usein sekavassa tilassa, hän on pitkiä aikoja luvatta pois kotoa, hän käyttää usein suuria summia rahoja etkä tiedä mihin hän ne käyttää tai hän alkaa varastella kotoa kalliita tarvikkeita jne. on kysymys jo vakavampi. Mutta koskaan tilanne ei ole toivoton. Käänny aina asiantuntijan puoleen, jos et tiedä mitä tehdä tai ajatella.

ESH Taiju Eerikäinen

Päivittänyt:
Tuija Vilkko
TtM, psyksh., kehittämiskoordinaattori
Kettutien erityispoliklinikka/Järvenpään sosiaalisairaala

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1169 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks