Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Ketamiini

Julkaistu 10.1.2014

Ketamiinia käytetään pääasiassa ihmisten ja eläinten nukutusaineena esimerkiksi leikkausten yhteydessä. Katunimiä ovat mm. ketku ja K-vitamiini. Suomessa myytäviä reseptilääkkeitä ovat Ketalar® ja Ketanest-S®.

Ketamiinin vaikutusmekanismi ja taustat

Lääkekäytössä ketamiini aiheuttaa usein ikäviä haittavaikutuksia, minkä vuoksi muut nukutusaineet ovat sitä syrjäyttäneet. Lääkekäytössä ei-toivottuja haittavaikutuksia on pystytty vähentämään käyttämällä ketamiinin aktiivisempaa rakennemuotoa (”esketamiini”), sillä sen ansiosta on voitu käyttää pienempiä lääkeannoksia ja täten haittoja ilmaantuu vähemmän.

Pienempinä annoksina ketamiinilla on myös kipua lievittäviä ja kivun kroonistumista ehkäiseviä ominaisuuksia. Alustavien tutkimusten mukaan ketamiinista saattaisi olla nopeavaikutteista apua vakavasta masennuksesta kärsiville potilaille. Lisäksi sitä voidaan käyttää opiaatti- sekä alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta ongelmana pidetään puutteellista tietoa pitkäaikaisvaikutusten turvallisuudesta.

Ketamiinin päihdekäyttö havaittiin jo 1960-luvulla – pian lääkkeen kehittämisen yhteydessä. Sen suosio päihdekäytössä kasvoi maailmalla vasta tekno-/ravekulttuurin myötä 1980-luvulla. 2010-luvulla mielenkiinto ketamiinin päihdekäyttöön on maailmalla lisääntynyt, etenkin nuorten keskuudessa. Keskusrikospoliisin tilastojen mukaan ketamiini on Suomessa silti harvinainen löydös ja kyseessä on lähinnä yksittäistapauksia. Internetin keskustelupalstoilla siitä kuitenkin puhutaan.

Ketamiini vaikuttaa useisiin eri järjestelmiin keskushermostossa, joista tärkeimpänä pidetään keskushermoston NMDA-reseptorin toiminnan estämistä. NMDA-reseptorien toiminta liittyy mm. oppimiseen ja muistamiseen.  Vastaavaan järjestelmään vaikuttaa mm. dekstrometorfaani (Resilar®).

Ketamiinin annostus

Ulkoisesti ketamiini on usein kirkasta, nestemäistä liuosta tai vaaleaa jauhetta. Ketamiini imeytyy elimistöön hyvin. Lääkekäytössä ketamiinia annetaan usein ruiskulla lihakseen tai suonensisäisesti laskimoon. Myös mm. suun kautta antaminen on mahdollista. Suun kautta otettuna ketamiinista imeytyy noin 20 %, ja nenän kautta annosteltuna 25–50 %. Ketamiinin vaikutusaika on lyhyt johtuen sen nopeasta poistumisesta elimistöstä (puoliintumisaika vain muutama tunti).

Nukutusaineena käytettynä ketamiinin ylläpitoannostus suonensisäisesti annettuna on suuntaa-antavasti 2–6 milligrammaa/painokilo – esimerkiksi 70 kg painava henkilö saisi tällöin 140–420 mg annoksen tunnin aikana. Päihdekäytössä käytetyt annokset ovat usein pienempiä. Lihakseen annettuna annostus on usein 25–50 mg luokkaa, nenän kautta otettuna 30–75mg ja suun kautta 75–300 mg. Suun kautta otettuna vaikutus alkaa noin 15 minuutissa ja kestää vajaan tunnin.

Vaikka lyhytaikaisessa lääkekäytössä ketamiinia pidetäänkin turvallisena valmisteena, sitä saadaan antaa vain erikoislääkärin valvonnassa. Injektiokäytössäkin (ruiskulla) lääke tulee antaa hitaasti, vähintään yhden minuutin aikana riskien minimoimiseksi. Suuret annokset lamaavat keskushermostoa, mutta pienemmät annokset toimivat stimuloivasti. Yleisesti ottaen päihdekäytössä käytetyt annokset ovat pienempiä kuin lääkkeellisessä käytössä.

Ketamiinin yhteisvaikutukset

Ketamiinilla tiedetään olevan yhteisvaikutuksia eräiden lääkkeiden (mm. antibiootti klaritromysiini), luontaistuotteiden (mm. mäkikuisma) ja elintarvikkeiden (mm. greippimehu) kanssa.

Yhteisvaikutusten johdosta ketamiinin teho saattaa kasvaa monikertaiseksi tai kadota lähes olemattomiin. Käyttö kahvin tai alkoholin kanssa lisää haittavaikutusten riskiä. Yhteisvaikutusten määrästä ja vakavuudesta ei vielä tiedetä riittävästi. Vaikka yhteiskäyttö keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja päihteiden kanssa on luonnollisestikin riski, sekakäyttö yhdessä muiden päihteiden kuten kokaiinin tai ekstaasin kanssa on kuitenkin yleistä. Sairaalassa ketamiinia annetaan usein yhdessä tiettyjen bentsodiatsepiinien kanssa ketamiinin haittavaikutusten välttämiseksi – tämä tapahtuu lääkärin valvonnassa.

Ketamiinin vaikutukset ja haittavaikutukset

Lääkekäytössä haitallisena pidetyt sivuvaikutukset ovat niitä, joita ketamiinin päihdekäyttäjät tavoittelevat. Lääkekäytössä arvioidaan joka kolmannen saavan erilaisia haittavaikutuksia.

Päihdekäytössä haetaan mielihyvän tunnetta, hallusinaatiota sekä dissosiaatiokokemusta (”ruumista irtautuminen”). Käyttöhetken olotila vaikuttaa tulevaan kokemukseen, mutta ei yhtä merkittävästi kuin perinteisten hallusinogeenien kohdalla (esim. LSD). Mielialavaihteluita kuten euforiaa ja kiihtyneisyyttä on kuvattu. Aistimusten kokeminen muuttuu, ja esimerkiksi kivuntunne saattaa kadota tai joillekin ärsykkeille saattaa jopa herkistyä. Refleksit hidastuvat ja puhe puuroutuu.

Muita ketamiinin haittavaikutuksia ovat mm. verenpaineen nouseminen ja ahdistuneisuus. Myös epämiellyttävää oloa, pahoinvointia, koordinaatiovaikeuksia, huimausta, ihottumaa, painajaisia ja psykoosia on kuvattu. Käytös voi olla aggressiivista, ja käyttäjälle saattaa ilmaantua voimakkaita seksuaalisia viettejä. Voimakkaat kuolemanpelkotuntemukset voivat tehdä käyttökerrasta ikävän. Suurina annoksia käyttäjä ei kykene reagoimaan ärsykkeisiin kuten kipuun, mikä altistaa vaaratilanteille. Ketamiinia on käytetty ns. ”date-rape” -aineena juomiin sekoitettuna, koska se aiheuttaa uhrilleen tajunnan- ja muistinmenetystä. Haittavaikutukset kestävät yleensä vain muutaman tunnin, mutta ns. flashback-oireita voi tulla jopa viikkojen kuluttua käytön lopettamisesta.

Toistuva ketamiinin käyttö aiheuttaa vaurioita munuaisiin ja virtsarakkoon sekä heikentää muistia. Virtsarakkoon kohdistuvat haitat voivat olla kivuliaita ja munuaisten vajaatoiminta voi olla jopa pysyvää. Myös taustalla piilossa olevat mielenterveysongelmat voivat puhjeta. Ketamiinin käytön jatkuessa käyttäjä alkaa hiljalleen eristäytyä maailmasta.

Ketamiinia kohtaan voi kehittyä riippuvuus. Vieroitusoireina on kuvattu erityyppisiä pelkotiloja, väsymystä, aggressiivisuutta, vapinaa ja sekavuutta. Tutkimuksissa on havaittu tiettyjen aivoalueiden surkastumista. Raskaana olevien tulisi myös välttää ketamiinin käyttöä, sillä syntyvillä lapsilla on kasvanut riski oppimis- ja käytöshäiriöille. Tämä johtuu ketamiinin kyvystä vaikuttaa sikiön aivojen kehittymiseen ja rakenteeseen (hermosoluvauriot). Jo syntyneiden elinvaurioiden hoidossa keskeistä on ketamiinin käytön välitön lopettaminen. Vielä ei tiedetä tarkasti, kuinka käytetyn ketamiiniannoksen suuruus vaikuttaa oireiden ilmaantumiseen.

Ketamiinin aiheuttamia kuolemantapauksia on raportoitu suhteellisen vähän, ja ne ovat usein liittyneet hengityslamaan tai sydämen toiminnan pettämiseen. Lääkekäytössä annostelun turvarajat ovat jokseenkin laajat. Yliannostusoireita ovat kouristelu, sydämen rytmihäiriöt ja hengityspysähdys. Ketamiiniyliannostukseen ei ole olemassa vasta-ainetta, vaan hoito on oireenmukaista.

Veli-Matti Surakka
proviisori

Lähteet

Airaksinen M, MacDonald E, Korpi E: Riippuvuuden farmakologiset perusmekanismit: altistus ja muutokset aivojen kemiassa ja toiminnassa. Farmakologia ja toksikologia, 2003.

 

Airaksinen M, MacDonald E, Korpi E: Riippuvuutta aiheuttavien aineiden ominaisuudet. Farmakologia ja toksikologia, 2003.

 

Chen CH, Lee MH, Chen YC, Lin MF: Ketamine-snorting associated cystitis. Journal of the Formosan Medical Association 110:787-791, 2011.

 

Dong C, Anand KJ: Developmental neurotoxicity of ketamine in pediatric clinical use. Toxicology Letters 220(1):53-60, 2013.

 

Erowid: Ketamine. Haettu 19.12.2013 osoitteesta: www.erowid.org/chemicals/ketamine/ketamine.shtml

 

Eräät päihdemyönteiset keskustelupalstat

 

Jansen K: Ketamine: Dreams and Realities, 2004.

 

Keskusrikospoliisi. Kirjallinen tiedonanto 18.12.2013.

 

Li JH, Vicknasingam B ym: To use or not to use: an update on licit and illicit ketamine use. Substance Abuse and Rehabilitation(2): 11–20, 2011.

 

Långsjö J: Ketamiinin vaikutukset aivojen verenvirtaukseen ja aineenvaihduntaan (väitöskirjareferaatti). Turun yliopisto, 2005.

 

Middela S, Pearce I: Ketamine-induced vesicopathy: a literature review. International Journal of Clinical Practice 65(1):27-30, 2011.

 

Morgan CJ, Curran HV: Ketamine use: a review. Addiction 107(1):27-38, 2012.

 

Olkkola KT ja Scheinin H: Yleisanestesia-aineet. Kirjassa: Koulu M, Tuomisto J: Farmakologia ja toksikologia, 2007.

 

Peltoniemi M: Effects of Cytochrome P450 Enzyme Inhibitors and Inducers on the Metabolism of S-ketamine, 2013.

 

Penning R, Veldstra JL ym: Drugs of Abuse, Driving and Traffic Safety. Volume 3: 23-32, 2010.

 

Rassool GH: Alcohol and Drug Misuse. A Handbook for Students and Health Professionals, 2009.

 

Sinner B, Graf BM: Ketamine. Handbook of Experimental Pharmacology (182):313-333, 2008.

 

Valmisteyhteenveto: Ketalar®

 

Valmisteyhteenveto: Ketanest-S®

 

Vroegop MP, van Dongen RT ym: Ketamine as a party drug (englanninkielinen tiivistelmä). Nederlands Tijdschrift voor Geneeskunde 151(37):2039-2042, 2007.

 

Wai MS, Luan P ym: Long term ketamine and ketamine plus alcohol toxicity – what can we learn from animal models? Mini-Reviews in Medicinal Chemistry 13(2):273-279, 2013.

 

Wolff K, Winstock AR: Ketamine: from medicine to misuse. CNS Drugs 20(3):199-218, 2006.

 

Wood D, Cottrell A ym: Recreational ketamine: from pleasure to pain. British Journal of Urology 107(12):1881-1884, 2011.