Olet täällä

Fentanyyli

Julkaistu 9.12.2010

Fentanyyli (1-fenetyyli-4-N-propionyylianilinopiperidiini) on erittäin voimakas, mutta lyhytvaikutteinen opioidiagonisti. Sen arvellaan olevan jopa 75–100 kertaa voimakkaampi kuin morfiini, mutta vaikuttavan lähinnä keskushermostossa oleviin µ-opioidireseptoreihin. Lääkkeenä fentanyyliä käytetään voimakkaan kivun hoidossa ja anestesiassa.

Päihdetarkoituksissa fentanyylistä haetaan euforisoivaa ja sedatoivaa vaikutusta, vaikkakin euforiaa pidetään lievempänä kuin morfiinin aiheuttamana. Fentanyyli aiheuttaa toistuvassa käytössä nopeasti toleranssin kasvua ja fyysistä riippuvuutta. Myös fentanyylin myrkyllisyys välittyy opioidireseptorien kautta.  Tyypillisimmät myrkytysoireet ovat hengityslama, keskushermostolama (kooma), lihasjäykkyys ja pienet mustuaiset silmissä (mioosi). Lisäksi sydämen syke hidastuu, verenpaine laskee ja suoliston toiminta lamaantuu. Myös virtsan erittyminen vähenee. Vieroitusoireet ovat luonteeltaan tyypillisiä opioidivieroitusoireita (mm. lihaskivut, flunssamainen olo, vapina, levottomuus, ahdistuneisuus, pahoinvointi), mutta voivat olla poikkeuksellisen voimakkaita.

Päihdekäytön riskit

Johtuen fentanyylin voimakkuudesta on yliannostuksen riski suuri ja kuolemaan johtava hengityslama voi ilmaantua nopeasti. Erityisen suuren riskin muodostaa fentanyyliä sisältävien kipulaastareiden (Durogesic®, Matrifen®, Fentanyl® [useita valmistajia]) epätavallinen käyttö, kuten laastareiden tai laastarinpalojen imeskely tai nielaiseminen, uuttaminen nesteeseen ja nesteen suonensisäinen käyttö. Saadun fentanyyliannoksen suuruutta ei tiedetä mutta vaikutus voi alkaa erittäin nopeasti, mikä on hengenvaarallista. Voimakkaimmat laastarit voivat olla iholla käytettynä opioideihin tottumattomille vaarallisia, erityisesti jos ne ”unohtuvat” kiinni nukkumaan mennessä. Ihon ominaisuuksien muuttaminen (mm. lämpötilan vaikutus verenkiertoon) voi tehostaa lääkeaineen imeytymistä jopa kolmanneksella johtaen myrkytystilaan. Myös käytetyt laastarit ovat vaarallisia, sillä niissä on laastareiden rakenteesta johtuen erittäin suuri määrä fentanyyliä jäljellä.

Laastareita leikkaavat päihdekäyttäjät saattavat arvioida palasesta saatavan fentanyyliannoksen suhteuttamalla palasen koon kokonaisen laastarin kokoon. Tätä voidaan pitää vain hyvin karkeana suuntaa-antavana arviona, eikä missään nimessä suositeltavana menetelmänä. Leikattaessa laastareiden depot-rakenne rikkoontuu, mikä voi johtaa fentanyylin hallitsemattomaan vapautumiseen laastarista. Eri valmistajien fentanyylilaastareiden ominaisuudet ovat lisäksi erilaiset, ja eri voimakkuuksien välillä on kokoeroja. Laastareiden turvallisuutta on yritetty parantaa upottamalla fentanyyli laastarin rakenteisiin sen sijaan että se olisi erillisenä säiliönä laastarin sisällä.

Yhteiskäyttö muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten bentsodiatsepiinien, alkoholin tai muiden opioidien kanssa lisää yliannostusriskiä. Koska fentanyyli hajoaa elimistössä pääasiassa maksan CYP3A4-entsyymin kautta, kyseisen entsyymin aktiivisuuteen vaikuttavat lääkkeet ja yhdisteet voivat lisätä tai joissain tapauksissa vähentää fentanyylin pitoisuutta elimistössä. Fentanyylia on olemassa laastareiden ohella myös sumute- (Instanyl®), resoribletti- (Abstral®) ja injektiomuodossa (Fentanyl® [useita valmistajia]).

Annoksen arviointi

Ihonalaisessa ja suonensisäisessä käytössä arvioidaan 1 milligramman morfiinia vastaavan 0,01 milligramma (eli 10 mikrogrammaa) fentanyyliä. Suun limakalvon kautta otettuna fentanyylin hyötyosuuden arvioidaan olevan 40–70 % verrattuna suonensisäiseen käyttöön. Mikäli laastarin voimakkuus on esimerkiksi ”25 mikrog/tunti”, se käytännössä tarkoittaa, että 25 mikrogrammaa fentanyyliä vapautuu tunnin aikana. Yleensä laastaria käytetään 72 tuntia, joten tänä aikana fentanyylin kokonaisannos on 25 mikrog/tunti x 72 tuntia = 1800 mikrogrammaa eli 1,8 milligrammaa. Tämä on 18 kertaa suurempi annos kuin nukutuksen yhteydessä (ja täten elvytysvalmiudessa) käytetty suonensisäinen annos (100 mikrogrammaa). Voimakkaimman laastarin (100 mikrog/tunti) kohdalla annos on jopa 72 kertaa suurempi. Kuolettavan fentanyyliannoksen arvioidaan olevan 2 milligrammaa, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.

Suonensisäisessä käytössä vaikutus alkaa käytännössä heti ja on huipussaan muutaman minuutin kuluessa. Kivun hoidossa käytettynä kipua lievittävän vaikutuksen arvioidaan kestävän enintään noin 30–60 minuuttia. Vaikutuksen pidentäminen annosta suurentamalla johtaa helposti kuolettavaan kerta-annokseen, minkä vuoksi fentanyyliä annostellaan terveydenhuollossa toistuvasti tai jatkuvana infuusiona tai depotlaastareiden muodossa. Laastareiden vaikutus voimistuu hitaasti useiden tuntien aikana, ja tasainen pitoisuus saavutetaan veressä 12–24 tunnin kuluessa. Myös haittavaikutukset ilmaantuvat viiveellä.

Kuolemantapaukset

Heikentynyt hengityskyky on hälyttävä merkki uhkaavasta yliannostustilasta. Yliannostus voidaan tehokkaasti kumota opioidiantagonisteilla, kuten naloksoni-injektiolla, mutta hoidon aloitusta ei saa viivyttää. Keskustelupalstojen tietojen perusteella jotkut käyttäjät pitävät varalla buprenorfiini-injektiota mahdollisen yliannostuksen varalta. Buprenorfiini on osittaisagonistinen opioidi, jonka tehokkuudesta fentanyyliyliannostuksen ensihoidossa ei ole saatavilla tutkittua tietoa. Täten ainoana vasta-aineena tulee pitää naloksonia. Fentanyyliin liitetään Suomessa yli 30 kuolemantapausta vuoden 2006 jälkeen. Useassa tapauksessa taustalla on ollut päihteiden sekakäyttöä, mutta joissain tapauksissa menehtyneet ovat olleet tietoisia fentanyylin poikkeuksellisesta vaarallisuudesta.

Yliannostusta epäiltäessä on otettava välittömästi yhteys yleiseen hätänumeroon (112) tai Myrkytystietokeskukseen (09-471 977). Elvytys on syytä aloittaa välittömästi, ja sitä on jatkettava kunnes hoitohenkilökunta on paikalla.

Veli-Matti Surakka
Proviisori

 

Ahonen J, Bell JS, Hartikainen S: Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta. Suomen Lääkärilehti 65(24):2179–2183, 2010.

Barile FA: Clinical toxicology: Principles and Mechanisms.  CRC Press LLC 2004.

European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction: Drug Profiles: Fentanyl, päivitetty viimeksi 17.8.2010 http://www.emcdda.europa.eu/publications/drug-profiles/fentanyl.

Hilli J: Opioidien ekvianalgeettiset annokset. Suomen Lääkärilehti 63(7):627–632, 2008.

Karvinen E, Tacke U: Fentanyyliriippuvuus ja vieroitushoito. Suomen Lääkärilehti 62(37):3303–3306, 2007.

Mildh L: Kipulääkkeet ensihoidossa. Duodecim 116(10):1121–6, 2000.

Nikkola E: Suonensisäinen fentanyyli synnytysanalgesiassa. Duodecim 119:2063–2068, 2003.

Pharmaca Fennica 2010.

Tacke, Ulrich. Itä-Suomen yliopisto. Kirjallinen tiedonanto 3.12.2010.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1209 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks