HIV ja suojautuminen

Julkaistu 20.12.2005. Päivitetty 25.10.2011

HIV on ihmisen puolustusjärjestelmää tuhoava virus. HIV-tartunnan viimeinen vaihe on AIDS eli hankittu immuunikatotauti, johon ihminen sairastuu keskimäärin kymmenen vuoden kuluttua tartunnasta.

Noin joka kolmas tartunnan saaneista tuntee ensioireita 18 viikon kuluttua tartunnasta. Oireina voivat olla kuumeilu, kurkkukipu, päänsärky, nivelkipu, ihottuma ja imusolmukkeiden turpoamien. Ensioireet häviävät muutamassa viikossa. Oireettoman alkuvaiheen jälkeen tai ensioireiden mentyä virus jatkaa etenemistään elimistössä. Ihminen voi silti tuntea olevansa täysin terve. Oireeton vaihe kestää yleensä vuosia. Kun tauti etenee, suurentuneita imusolmukkeita ilmestyy kaulaan, soliskuoppiin ja kainaloihin. Yleiskunto heikkenee ja kuumeilu sekä yöhikoilu ovat tavallisia oireita. AIDS-vaiheessa ihmisen vastustuskyky on alentunut ja hän saa helposti erilaisia tulehdustauteja ja kasvaimia. Sairastuneen kunto riippuu siitä, minkälaisia sairauksia hänelle kehittyy ja miten niitä pystytään hoitamaan.

HIV-tartunta todetaan tavallisimmin verinäytteestä. Koska tutkimus perustuu vasta-aineiden muodostumiseen, ei mahdollinen tartunta näy heti. Negatiivinen testitulos on luotettava kuuden kuukauden kuluttua riskitilanteesta.

HIV-infektion lääkehoito on kehittynyt nopeasti. Vaikka infektioon ei ole löydetty parantavaa lääkitystä, voidaan nykyisillä yhdistelmälääkityksillä parantaa huomattavasti sairastuneiden elämänlaatua ja pidentää elinikää. HIV-lääkkeet tehoavat vain, jos niitä käytetään tarkasti ja jatkuvasti annosteluohjeiden mukaan. Huumeiden käyttö käytännössä estää HIV-lääkkeiden vaatiman tarkan annostelun.

Jos sinulla on todettu HIV-infektio, on tärkeää, että käyt sovituissa seurantatarkastuksissa, huolehdit hyvästä yleiskunnosta ja hakeudut aina heti lääkäriin, jos saat jonkun tulehdussairauden. Vältä kaikkia elimistön puolustuskykyä heikentäviä tekijöitä.

Näin se tarttuu

HIV tarttuu veren, siemennesteen tai emätineritteen välityksellä. Tavallisimmat riskitilanteet ovat suojaamaton yhdyntä ja suonensisäinen huumeiden käyttö. HIV voi tarttua yhteisistä neuloista, ruiskuista ja muista huumeiden valmistamiseen ja pistämiseen käytettävistä välineistä. Tartunnan voi saada myös parranajoteristä, hammasharjoista ja tatuointivälineistä, mikäli näissä on toisen verta. Äidistä tartunta voi siirtyä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Suurimmillaan HIV:n tarttumisen riski on heti tartunnan alkuvaiheessa ja AIDS-vaiheessa.

HIV ei tartu arkipäiväisestä kanssakäymisestä, kättelemisestä, WC:stä, saunasta tai hyönteisistä.

Näin suojaudut

Sukupuoliyhdynnässä käytä kondomia aina koko yhdynnän ajan. Jos käytät suonensisäisiä aineita, käytä vain omia puhtaita ruiskuja, neuloja, filttereitä, klikkikuppeja ja muita välineitä. Älä tee verivalaa. Jos hankit tatuointeja, huolehdi siitä, että ne tehdään steriilisti.

Huomioi muut seksitaudit

Jos sinulla on jokin hoitamaton seksitauti, kuten klamydia, tippuri tai kuppa, riskisi saada HIV-tartunta suurenee. Seksitaudit eivät parane ilman hoitoa. Hoitona käytetään antibiootteja. Mikäli epäilet, että sinulla on seksitauti, hakeudu sukupuolitautien poliklinikalle tai terveyskeskukseen. Monet seksitaudit voivat olla vuosia oireettomia ja kuitenkin tarttua eteenpäin. Hoitamattomat seksitaudit voivat aiheuttaa myöhemmin erilaisia seuraamuksia, kuten lapsettomuutta, nivelvaivoja, sekä hermoston oireita, kuten dementiaa. Ajoissa todettu ja hoidettu tauti vähentää jälkiseuraamusten mahdollisuutta. Jos sinulla on hoitamaton seksitauti, voit tartuttaa sen muihin ihmisiin.

Seksitauti ei näy päälle päin. Jokainen yhdyntä ilman kondomia sisältää tartuntariskin. Ainoa tapa suojautua seksitaudeilta on käyttää kondomia oikein koko yhdynnän ajan. Jos olet harjoittanut suojaamatonta seksiä tai kondomi on rikkoutunut tai luiskahtanut pois paikaltaan, on syytä käydä testeissä, vaikka sinulla ei olisi mitään oireita. Kaikki taudit eivät näy heti, vaan on odotettava noin kymmenen päivää suojaamattomasta seksistä. Seksitautien testauksen ja hoidot saat muun muassa sukupuolitautien poliklinikoilta, terveyskeskuksista ja yksityisiltä lääkäriasemilta.

Lisätietoja saat seuraavista paikoista

Pauli Karvonen
lääkäri, Helsingin nuorisoasema,
A-klinikkasäätiö

 

A-klinikkasäätiön Prevnet-ohjelman tiedote "HIV ja siltä suojautuminen".

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ohje "Verivarotoimet" 11/1998.

Paavonen J: Perinataalinen HIV-tartunta. Duodecim 1996;112(2):145.

Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta 3/2000, Kustannus Oy Duodecim.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Sinä annoit 3 tähteä. Ääniä annettu: 1138 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks