A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Muuntohuumeet

Julkaistu 7.8.2017

Muuntohuumeen määritelmä ja lainsäädäntö

Muuntohuumeilla tarkoitetaan aineita, joita ei ole luokiteltu huumausaineiksi huumausainalaissa, mutta jotka muistuttavat vaikutuksiltaan tai kemialliselta rakenteeltaan huumausaineiksi luokiteltuja aineita. Aineilla ei ole huumausaineluokitusta useimmiten siksi, että aineet ovat uusia tai havaittu päihtymiskäytössä vasta vähän aikaa sitten. 

Muuntohuumeista käytetään englannin kielessä käsitettä novel/new psychoactive substances (NPS). YK:n ja EU:n määritelmän mukaan tähän ryhmään kuuluvat kaikki päihdyttävät aineet, joita ei ole luokiteltu YK:n huumausainesopimuksissa.

Muuntohuumeita on Suomessa luokiteltu huumausaineiksi EU:n toimesta ja kansallisesti sitä mukaa, kun aineista johtuvia ongelmia on havaittu. Ensimmäinen muuntohuume, joka Suomessa kansallisesti luokiteltiin huumausaineeksi, on MDPV. Aine päätettiin luokitella 28.6.2010 eduskunnan erillisellä päätöksellä, koska aineesta johtuvia haittoja raportoitiin niin paljon.

MDPV:n luokitteleminen oli käännekohta suomalaisessa huumausainepolitiikassa, kun kansallinen luokittelu todettiin tarpeelliseksi. Sen seurauksena vuonna 2011 huumausainelakia muutettiin siten, että muuntohuumeita voitaisiin helpommin luokitella huumausaineiksi. Lisäksi muuntohuumeita on vuodesta 2014 lähtien luokiteltu myös kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykotrooppisiksi aineiksi (KKP-aine). Tämä luokittelu on mahdollista tehdä kevyemmällä selvitystyöllä ja KKP-aineiksi luokitellaankin yleensä samalla kertaa useita Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle (EMCDDA) ilmoitettuja uusia muuntohuumeita.

Muuntohuumeiden kemialliset ryhmät ja vaikutukset

Muuntohuumeet ovat synteettisesti (laboratoriossa) valmistettuja aineita ja jakautuvat huumausaineiden tavoin kemiallisen rakenteensa puolesta useisiin eri ryhmään. Suurin osa aineista kuuluu fenetyyliamiiniineihin, katinoneihin, tryptamiineihin, piperatsiineihin, opioideihin tai kannabinoideihin.

Ensimmäisen neljän ryhmän aineilla on yleensä joko keskushermostoa stimuloivia tai hallusinogeenisia vaikutuksia . Tunnettuja stimulantteja ovat esimerkiksi amfetamiinin kaltaiset fluori-amfetamiinit, piperatsiineista BZP ja mCpp, sekä katinoneista MDPV ja alfa-PVP. Monilla stimulanteilla, kuten esimerkiksi edellä mainituilla mCpp:llä, MDPV:llä ja alfa-PVP:llä, on lisäksi myös hallusinogeenisia vaikutuksia. Suomessa useammin havaittuja muuntohuumeita, joilla on erityisesti hallusinogeenisia vaikutuksia ovat esimerkiksi tryptamiineihin kuuluvat 5-MeO-MIPT ja 4-AcO-DMT tai fenetyyliamiineista 25C-NBOMe.

Opioideihin kuuluvien muuntohuumeiden, kuten vastaavien huumausaineidenkin vaikutukset ovat keskushermostoa lamaavia. Muuntohuumeina Suomessa yleisemmin tavattuja opioideja ovat esimerkiksi fentanyylijohdannaiset, kuten okfentaniili tai furanyylifentanyyli. Nämä fentanyylijohdannaiset ovat erityisen vaarallisia, koska voivat aiheuttaa äkillisesti hengityksen lamaantumista. Vahvimmat fentanyylijohdannaiset ovat vaikutuksiltaan jopa 10000 kertaa morfiinia vahvempia. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuisen ihmisen tappava annos voi olla vain noin 0,03 mg. Tällaisten aineiden turvallinen annostelu on käytännössä lähes mahdotonta. Opioideille käytetään yliannostustapauksissa vasta-aineena naloksoni-nimistä lääkeainetta.

Synteettiset kannabinoidit ovat tällä hetkellä suurin muuntohuumeiden ryhmä ja vuoteen 2017 mennessä EMCDDA:lle on raportoitu yli 150:stä eri kannabinoidista. Näistä monet ovat alun perin lääkeyhtiöiden kehittämiä, jotka ovat kuitenkin päätyneet päihdekäyttöön lääkkeiksi soveltumattomina. Synteettisiä kannabinoideja sisältäviä valmisteita alkoi EU:n alueella näkyä 2000-luvun puolessa välissä. Ensimmäisiä takavarikoiduista näytteistä tunnistettuja kannabinoideja olivat JWH-018 ja CP 47,497. Synteettisten kannabinoidien vaikutukset ovat samantapaisia kuin kannabiksen vaikuttavalla aineella THC:llä. Monet niistä ovat kuitenkin huomattavasti voimakkaampia vaikutuksiltaan ja siksi esimerkiksi psykoosi on kannabinoidien käyttäjillä mahdollinen. Kannabinoideihin liittyen on raportoitu jopa kuolemantapauksista.

Muuntohuumeiden saatavuus

Muuntohuumeita on saatavilla kaikista samoista hankintakanavista, kuin huumausaineitakin eli esimerkiksi internetistä, TOR-verkosta tai katukaupasta. Ylivoimaisesti eniten muuntohuumeita kaupitellaan internetin kautta. Suuria määriä myyvät internetkaupat ovat useimmiten kiinalaisia. Käyttäjille suunnattuja pienempiä pakkauksia markkinoivat internetkaupat taas voivat sijaita missä päin maailmaa tahansa. Internetissä maksu tapahtuu useimmiten luottokortilla, maksunvälitysjärjestelmän avulla (esim. PayPal) tai kryptovaluutalla (esim. bitcoin).

Viranomaiset ovat viime vuosina pyrkineet aktiivisesti kitkemään internetin kautta tehtävää muuntohuume- ja huumausainekauppaa. Internetsivustoilla ja TOR-verkossa toimineita myyjiä on onnistuttu paljastamaan ja sitä kautta on saatu tietoa myös aineita ostaneista henkilöistä .

Markkinoilla on myynnissä yleensä eniten sellaisia muuntohuumeita, jotka eivät ole suurten maiden lainsäädännön piirissä tai joiden vaikutuksia on kehuttu esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla.

Muuntohuumeiden olomuotoja ja käyttötapoja

Muuntohuumeita nähdään markkinoilla lähes kaikissa mahdollisissa muodoissa, kuten tabletteina, kapseleina, jauheina, kasvirouheisiin sekoitettuna, nesteinä, tahnoina ja lappuina. Ylivoimaisesti yleisin olomuoto Suomessa takavarikoiduille muuntohuumeille on valkoinen tai kellertävä jauhe. Erityisesti stimulantit esiintyvät yleensä jauheina tai ”ekstaasin” eli huumausaine MDMA:n tavoin tabletteina. Jauheita voidaan esimerkiksi niellä, nuuskata, injektoida tai joskus myös polttaa.

Synteettisiä kannabinoideja esiintyy enimmäkseen jauheina, kasvirouheeseen sekoitettuna ja joskus harvoin hasiksen kaltaiseen massaan sekoitettuna. Vuosina 2009-2011 takavarikoitiin Suomessa synteettisiä kannabinoideja yleisimmin kasvirouheisiin sekoitettuna, mutta nykyään suurin osa takavarikoiduista synteettisistä kannabinoideista on jauheina. Synteettisiä kannabinoideja usein poltetaan ja erityisesti kasvirouheeseen sekoitettuna aineita voidaan käyttää kannabiksen tavoin sätkässä tai piipussa polttamalla. Synteettisiä kannabinoideja on takavarikoitu myös nesteinä, joita on epäilty käytettävän sähkötupakassa.

Lappuihin imeytettynä esiintyy huumausaine LSD tavoin myös useita muuntohuumeita, kuten esimerkiksi 25C-, 25I-, ja 25B-NBOMe. Näiden muuntohuumeiden käyttöannokset ovat yleensä alle 1 mg ja vaikutuksetkin ovat LSD:n kaltaisia. Lappuina annosteltavia muuntohuumeita käytetään yleensä kielen alla imeskellen.  

Viime vuosina on takavarikoissa nähty uutena ilmiönä paljon bentsodiatsepiini-johdannaisia eli esimerkiksi lääkkeinä käytettyjen diatsepaamia ja alpratsolaamia muistuttavia aineita. Suomessa on havaittu isompia määriä esimerkiksi diklatsepaamia, etitsolaamia, fenatsepaamia ja flubromatsolaamia. Näitä aineita on esiintynyt yleensä tabletteina, mutta myös jauheita on takavarikoitu.

Tullilaboratorion tutkimuksissa havaitaan säännöllisesti takavarikoituja muuntohuumeita, joiden pakkausmerkinnät eivät pidä paikkansa, vaan sisältö on jotakin aivan toista ainetta. Takavarikoissa on usein myös sellaisia valmisteita, jotka sisältävät useita eri aineita sekaisin. Eräästä postilähetyksestä löytyneestä jauhenäytteestä todettiin jopa seitsemää eri vaikuttavaa ainetta. Tällaisten muuntohuumeiden käyttöannoksia on mahdotonta tietää, mikä tekee muuntohuumeiden käyttämisestä erityisen riskialtista.

Ilmari Szilvay
tulliylitarkastaja, kemisti
Tullilaboratorio

 

European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2015): α-PVP. EMCDDA–Europol Joint Report on a new psychoactive substance: 1-phenyl-2-(1-pyrrolidinyl)-1-pentanone (α-PVP).

European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2014): MDVP. EMCDDA–Europol Joint Report on a new  psychoactive substance: MDPV (3,4-methylenedioxypyrovalerone).

European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2017): Perspectives on Drugs. Synthetic cannabinoids in Europe.

J. F. Casale et. al. (2017): Analysis of illicit carfentanil: Emergence of death dragon, Forensic Chemistry 3, s. 74-80.

Tulli (2017): Tulli paljasti Tor-verkossa, Silkkitiellä toimineita verkkohuumekaupan alakauppoja. Lehdistötiedote.

UNODC Laboratory and Scientific Section Portals: Phenethylamines.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 50 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks