A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Alfa-PVP

Julkaistu 31.3.2017

α-Pyrrolidiinivalerofenoni (α-PVP, alfa-PVP; 1-fenyyli-2-(1-pyrrolidinyyli)-1-pentanoni) on synteettinen huumausaine. Se on luonnossa esiintyvän khat-pensaan (Catha edulis Forsk) psykoaktiivisen ainesosan, huumeeksi luokitellun katinonin johdos. Kemialliselta rakenteeltaan alfa-PVP muistuttaa Suomessakin jonkin aikaa sitten laajalti käytettyä huumausainetta metyleenidioksipyrovaleronia (MDPV), sekä pyrovaleronia, jonka aineenvaihduntatuote se on. 

Alfa-PVP syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla, mutta huumemarkkinoille se ilmaantui vasta varsin hiljattain: Euroopassa aine on varmuudella ollut saatavilla laittomilla markkinoilla alkuvuodesta 2011 lähtien. Suomessa yhdiste luokiteltiin kansallisella päätöksellä huumausaineeksi 30.12.2013. Euroopan laajuinen riskinarviointi valmistui marraskuussa 2015, ja kesäkuussa 2016 alfa-PVP määriteltiin huumausaineeksi Euroopan Unionissa. Alfa-PVP lisättiin maaliskuussa 2016 YK:n Psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luetteloon II.

Alfa-PVP:tä on todettu kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Takavarikkotietojen mukaan ainetta tuodaan jauhemuodossa suuressa mittakaavassa pääosin Kiinasta. Lisäksi Euroopasta on löytynyt laitonta valmistusta. Takavarikoidun alfa-PVP:n pitoisuudet ovat vaihdelleet 23 prosentista 95 prosenttiin. Kolmanneksessa valmisteista oli alfa-PVP:n lisäksi muita, useimmiten keskushermostoa kiihottavia aineita.

Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella alfa-PVP on voimakkaasti keskushermostoa kiihottava aine. Sen vaikutuksia ei ole tutkittu ihmisillä. In vitro -kokeiden mukaan alfa-PVP estää dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinottoa hermopäätteissä. Sama vaikutusmekanismi on myös muilla monoamiinien takaisinottoa estävillä psykostimulanteilla kuten MDPV:llä. Kummallakaan niistä ei ole vaikutusta serotoniinin takaisinottoon. Sekä alfa-PVP:llä että MDPV:llä on eläinkokeissa havaittu vahvistavia vaikutuksia, jotka yhdistetään aineiden väärinkäyttöpotentiaaliin ja mahdollisesti riippuvuutta aiheuttaviin ominaisuuksiin. Eläinkokeissa on havaittu, että alfa-PVP:n akuutit käyttäytymisvaikutukset muistuttavat muiden keskushermostoa kiihottavien aineiden, kuten MDPV:n, kokaiinin ja metamfetamiinin vaikutuksia. Akuuteista myrkytystapauksista ja käyttäjien raporteista voidaan päätellä, että alfa-PVP:n vaikutukset ihmiseen muistuttavat muiden keskushermostoa kiihottavien huumausaineiden vaikutuksia.

Huumemarkkinoilla alfa-PVP esiintyy yleisimmin jauhe- ja tablettimuodossa. Sen hydrokloridisuola on valkeaa, kiteistä jauhetta. Sitä käytetään yleensä nuuskaamalla, suonensisäisesti tai suun kautta. Lisäksi on raportoitu kielenalaista ja rektaalista annostelua. Käyttäjäkokemusten mukaan havaittavia vaikutuksia saadaan suun kautta otettaessa 1-2 mg:n annoksella, ja voimakkaita vaikutuksia suun kautta otetulla 20-25 mg:n annoksilla. Käyttäjien mukaan alfa-PVP:n vaikutukset ovat lyhytkestoisia, toisinaan vain 15 minuuttia, ja tarve uudelle annokselle tulee 30-120 minuutin kuluttua. Joillakin käyttäjäfoorumeilla myös varoitetaan uudelleenannostelusta, joka johtaa impulsiiviseen käytökseen ja yhä toistuviin annosteluihin, mistä voi seurata voimakkaasti keskushermostoa kiihottaville aineille ominaisia vakavia, jopa kuolemaan johtavia haittavaikutuksia.

Alfa-PVP:tä käyttävät pääasiallisesti ongelmakäyttäjät, mutta viitteitä on myös viihdekäytöstä. Useamman huumeen sekakäyttö näyttäisi olevan tavallista alfa-PVP:n käyttäjien keskuudessa. Kliinisen datan perusteella alfa-PVP:tä käytetään Suomessa usein amfetamiinien kanssa. Käyttäjät eivät välttämättä tiedä ostavansa alfa-PVP:tä, sillä sitä myydään usein MDPV:nä, metamfetamiinina tai ekstaasina. Alfa-PVP:tä voi myös olla muiden aineiden, esimerkiksi amfetamiinin jatkeaineena. Alfa-PVP:n suonensisäiseen käyttöön liittyy terveysriskejä, joihin kuuluu tartuntatautien leviäminen likaisten injektioneulojen välityksellä, sekä miesten välisen seksin yhteydessä ilmenevä ns. ”chemsex” -riskikäyttäytyminen.

Alfa-PVP on liitetty julkaistun tiedon mukaan vuoden 2011 jälkeen Euroopassa vajaaseen 200 akuuttiin myrkytystapaukseen, ja yli sataan kuolemantapaukseen. Näistä 20 %:ssa aine ilmoitettiin kuolemansyyksi tai siihen myötävaikuttavaksi tekijäksi. Suurimmassa osassa kuolemantapauksia havaittiin myös muita aineita, kuten bentsodiatsepiineja, alkoholia, opioideja, masennuslääkkeitä tai epilepsialääkkeitä, amfetamiineja, pseudoefedriiniä ja synteettisiä katinoneja. Niissä tapauksissa, joista kliinistä tietoa oli saatavilla, oli havaittu akuutin myrkytystilan oireita: sydämen tiheälyöntisyyttä, liikalämpöisyyttä, hikoilua, kiihtyneisyyttä, kouristuksia ja kohtauksia, sekavuutta, aggressiivisuutta, outoa käyttäytymistä ja lihaskudoksen vaurioita (rabdomyolyysia).

Tänä päivänä käytössä olevilla kattavilla massaspektrometrisilla määritysmenetelmillä alfa-PVP ja muut vastaavat aineet voidaan todeta käyttäjien virtsa-, veri- ja sylkinäytteistä melko suoraviivaisesti. Sen sijaan yleisesti päivystyksissä käytössä olevilla pikatesteillä uusia huumeita ei pääsääntöisesti havaita, mikä osaltaan lisää näiden aineiden vaarallisuutta käyttäjilleen.

Aino Kankaanpää
FaT, Terveyden ja hyvinoinnin laitos THL

 

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (2016), Euroopan huumeraportti 2016: Suuntauksia ja muutoksia, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2016), Report on the risk assessment of 1-phenyl-2-(pyrrolidin-1-yl)pentan-1-one (α-pyrrolidinovalerophenone, α-PVP) in the framework of the Council Decision on new psychoactive substances, Risk Assessments, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (2015), EMCDDA–Europol Joint Report on a new psychoactive substance: 1-phenyl-2-(1-pyrrolidinyl)-1-pentanone (α-PVP), Joint Reports, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

Heikman P, Sundström M, Pelander A, Ojanperä I. (2016) New psychoactive substances as part of polydrug abuse within opioid maintenance treatment revealed by comprehensive high-resolution mass spectrometric urine drug screening. Hum Psychopharmacol. , doi: 10.1002/hup.2512.

Sundström, M., Pelander, A., Simojoki, K. and Ojanperä, I. (2015), ‘Patterns of drug abuse among drug users with regular and irregular attendance for treatment as detected by comprehensive UHPLC-HRTOF- MS’, Drug Testing and Analysis, doi: 10.1002/dta.1818.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 109 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks