Olet täällä

Alkoholi ja raskaus

Julkaistu 29.09.2005. Päivitetty 24.3.2010

Suurin osa naisista vähentää juomistaan muutamaan annokseen viikossa tai lopettaa käytön kokonaan saadessaan tietää raskaudesta. On arvioitu, että noin joka 20. raskaana oleva juo yli yhdeksän annosta viikossa. Annos on yksi (33 cl) pullo keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl väkevää juomaa.

Alkoholi on sikiövaurioita aiheuttava aine. Äidin käyttäessä alkoholia myös sikiö altistuu alkoholille, koska alkoholi läpäisee istukan ja siirtyy napanuoran kautta sikiöön. Alkoholipitoisuus sikiössä voi olla jopa korkeampi kuin äidin veressä.

Vaikka ei voida todistaa, että aivan vähäinen alkoholimäärä olisi haitaksi sikiölle, vaaran olemassaoloa ei voida myöskään sulkea pois. Tätä syystä asiantuntijat eivät yleensä määrittele alkoholin käytön turvarajaa raskaana oleville.

Tilapäinen alkoholinkäyttö ennen kuin nainen on tietoinen raskaudesta ei todennäköisesti aiheuta ongelmia. Sikiön elimistö alkaa kehittyä heti kuukautisten jäätyä pois, joten alkoholin käyttö on hyvä lopettaa tai ainakin vähentää minimiin viimeistään silloin, kun epäilee raskautta.

Humalahakuinen alkoholinkäyttö on erityisen vaarallista sikiön kehittymisen kannalta. Sikiön elimet muodostuvat raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Alkuraskauden humalahakuinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiölle epämuodostumia, esimerkiksi sydänvian.

Alkoholi hidastaa sikiön kasvua koko raskauden ajan. Vaarana ovat myös häiriöt istukan toiminnassa, verenvuodot ja niiden aiheuttama tulehdusvaara sekä istukan ennenaikainen irtoaminen. Keisarileikkaukset ovat suurkuluttajilla muita synnyttäjiä yleisempiä.

Sikiön aivot kehittyvät koko raskauden ajan. Lapsen tulevaisuuden kannalta merkittävin alkoholivaurio onkin keskushermoston toimintahäiriö, jonka vakavuuteen vaikuttaa alkoholiannosten määrä ja alkoholin käytön pituus suhteessa raskauden kestoon. Mitä pitempään nainen käyttää alkoholia raskauden aikana, sitä todennäköisemmin ja vaikeammin sikiön aivot vahingoittuvat. Alkoholin aiheuttamista keskushermoston vaurioista seuraa vakavimmillaan kehitysvammoja. Lievempiä lapsilla ilmeneviä oireita, kuten eriasteisia keskittymiskyvyn, oppimisen ja kielellisen kehityksen ongelmia, ei aina kyetä yhdistämään alkoholiin.

Yhteenveto:

  • Kun suunnittelet raskautta tai kun raskaaksi tuleminen on mahdollista, vältä humalahakuista juomista. Sikiön elinepämuodostuman riski kasvaa huomattavasti, mikäli äiti on ollut humalassa raskauden alkuviikkoina.
  • Kun toteat olevasi raskaana, lopeta alkoholin käyttö tai vähennä aivan minimiin. On todettu, että sikiön vaurioitumisriski nousee selvästi, jos alkoholia nautitaan yli 1,5 alkoholiannosta (esim. tuoppi keskiolutta) päivässä. Humalahakuinen alkoholinkäyttö on erityisen vaarallista sikiön kehittymisen kannalta. Ei voida osoittaa, että yksi satunnainen alkoholiannos raskauden aikana vaikuttaisi syntyneen lapsen kehitykseen.
  • Jos tunnet, että et hallitse alkoholikäyttöäsi, hae apua. Asian voi ottaa puheeksi neuvolassa.

Lolan Lindroos
Sairaanhoitaja, Kettutien A-poliklinikka, A-klinikkasäätiö

Lotta Lehmusvaara
Viestintäkoordinaattori, Kriminaalihuollon tukisäätiö
 

 

Päihdelääketiede. Toim. Salaspuro M, Kiianmaa K ja Seppä K. Kustannus Oy Duodecim 2003.

Autti-Rämö, Ilona: Raskaus ja päihteet.

Vauvani parhaaksi. Alkoholi on haitaksi. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -projektin julkaisuja 1999.

Alkoholi ja raskaus. Alko Oy 2002.

Koponen, Anne: Vaietut kohtalot. Sikiöaikana päihteille altistuneet lapset. Kotu-tutkimuksia 1/2004.

Koponen. Anne: Katkennein siivin elämään. Sikiöaikana päihteille altistuneet lapset. Kotu-tutkimuksia 2/2005.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1044 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks