Olet täällä

Alkoholi ja muisti

Julkaistu 1.12.2009. Päivitetty 29.8.2014

Alkoholi häiritsee muistin toimintaa, minkä voi jokainen havaita pitkäksi venähtäneen illan jälkeen. Muistitoimintojen lisäksi alkoholin käyttö vaikuttaa myös esimerkiksi keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen.

Mitä muisti on?

Muisti ei ole vain passiivinen varasto, vaan muistaminen on aktiivinen prosessi, joka edellyttää mieleen painamista, muistissa säilyttämistä sekä mieleen palauttamista. Unohtamiseen johtava virhe voi tapahtua missä vaiheessa tahansa.

Muistamisen prosessi alkaa havainnoinnista, mutta vain pieni osa aistihavainnoista – ne, joihin tarkkaavaisuus kohdistetaan – pääsee työmuistin käsiteltäväksi. Työmuistia on kuin tietokoneen työpöytä: sillä säilytetään vain juuri nyt mielessä olevia asioita. Jos tietoa prosessoidaan työmuistissa tarpeeksi, se siirtyy pitkäkestoiseen säilömuistiin. Kun asioita myöhemmin muistellaan, ne palautetaan aktiivisella työllä säilömuistista takaisin työmuistin pureskeltavaksi.

Missä muisti sijaitsee?

Hippokampus on aivojen muistikeskus, joka sijaitsee ohimolohkoissa lähellä korvia. Se vaurioituu esimerkiksi Alzheimerin taudissa, mikä selittää sairaudelle tunnusomaisen muistihäiriön.

Muistiprosessiin osallistuvat kuitenkin laajasti myös muut aivoalueet, ja häiriöt tai vauriot eri puolilla aivoja voivat aiheuttaa muutoksia myös muistitoimintoihin.

Alkoholi ja muisti

Alkoholi tuottaa rentoutuneen ja hyvän olon. Myös aivot vaihtavat humaltuneena vapaalle, eivätkä työskentele yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin päihteettöminä. Jo yksikin reilun kostea ilta aiheuttaa muistikatkoksia ja saattaa pahimmillaan pyyhkiä koko illan mielestä. Onkin hyvä muistaa, että kertajuomisen riskiraja ei ole sama kuin terveellinen päiväannos!

Erityisesti työmuistin toiminta heikkenee alkoholin vaikutuksesta. Yleensä vahinko on tapahtunut jo edellisenä iltana, sillä alkoholi vaikeuttaa asioiden painamista mieleen. Kyse ei siis ole siitä, ettei vain kykene palauttamaan eilisiä tapahtumia mieleen. Vielä seuraavan päivän krapulassakin muistijäljen syntyminen on heikompaa kuin selvin päin, ja keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen on vaikeaa. 

Reipas juominen aiheuttaa paitsi kertaunohduksia, myös rakenteellisia muutoksia aivoissa. Noin puolella alkoholin suurkuluttajista voidaan havaita muistiongelmia ja esimerkiksi uuden oppimisen vaikeutta, ja varsinaisia dementiatasoisia oireita esiintyy 1/10:lla suurkuluttajista. Mitä kauemmin runsas alkoholinkäyttö jatkuu, sitä suurempia aivomuutokset ovat, ja sitä vaikeampi niistä on palautua.

Alkoholidementialla tarkoitetaan oireistoa, johon liittyy erityisesti lähimuistin heikentyminen, persoonallisuuden muutokset, sosiaalisen selviytymisen ja työkyvyn heikkeneminen, sekä henkisten toimintojen aleneminen. Tyypillistä ovat myös muutokset liikkumisessa, eli katkokävely, tasapainovaikeudet ja vapina. Alkoholin aiheuttamia, muistiin vaikuttavia sairauksia tunnetaan myös monia muita, kuten Wernicke-Korsakoffin oireyhtymä .

Alkoholin runsas käyttö voi vaurioittaa aivoja myös välillisesti, sillä se lisää lukuisia aivoterveyden riskitekijöitä, kuten aivoverenkiertohäiriöitä, tapaturmista johtuvia aivovammoja ja kehnosta ruokavaliosta seuraavia vitamiinien puutostiloja. Näistä kaikki voivat aiheuttaa dementiatasoisia oireita.

Aivoterveelliset elämäntavat

Nuorten aivot ovat suuremmassa vaarassa vaurioitua, sillä aivojen kehitys on nuoruudessa vielä kesken. Alkoholin vaikutukset aivoihin ja muistiin eivät katso ikää. Jopa varhaisessa keski-iässä voi muisti ja arkiselviytyminen olla selkeästi heikentyneet, jos pullon korkki on nuoruudessa narahtanut tarpeeksi taajaan.

Runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy usein myös muita epäterveellisiä elämäntapoja. Erityisen tärkeää niihin olisi kiinnittää huomiota keski-ikäisenä, sillä keski-iän aivoterveelliset elämäntavat suojaavat muistia pitkälle vanhuuteen. Runsas alkoholin käyttö, tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus lisäävät myöhäisiän muistisairauden riskiä merkittävästi. Mitä epäterveellisemmät elämäntavat ja mitä pidempään ne jatkuvat, sitä todennäköisempää on myöhempi muistin heikkeneminen.

Hyvä uutinen on se, että alkoholin aiheuttamat aivomuutokset voivat korjaantua, kun juominen loppuu. Aivot ovat varsin sopeutuvainen elin, ja ne pystyvät melko hyvin palautumaan rankastakin kaltoinkohtelusta. Muutamakin selvä viikko kirkastaa ajattelua ja muistia, joten elämäntapojen muutos kannattaa!

Heidi Härmä
asiantuntija
Muistiliitto ry

 

Health Behaviors From Early to Late Midlife as Predictors of Cognitive Function. American Journal of Epidemiology 2009;170:428-437

Pieninkeroinen, Rapeli 2006: Päihteet ja kognitiivinen suoriutuminen. Teoksessa: Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim.

Salaspuro, Kiianmaa, Seppä, Ahlström 2003: Päihdelääketiede. Duodecim.

Lisätietoa:

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1197 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks