A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Apua väkivaltaiseen käyttäytymiseen

Julkaistu 22.5.2009

Pelkäätkö käyttäväsi väkivaltaa kotona?

Joskus hermot menee ja tulee sanottua tai tehtyä jotain, mitä myöhemmin katuu. Suuttuminen on normaalia ja tavallista ihmisten eläessä yhdessä, eikä negatiivistenkaan tunteiden näyttäminen ole vahingollista. Riita ja väkivalta eivät kuitenkaan ole sama asia. Väkivaltaa on esimerkiksi lyöminen, tukistaminen, raapiminen, potkiminen, töniminen ja muu ihmisen koskemattomuutta loukkaava käytös. Sitä on myös vähättely, nimittely, haukkuminen, uhkailu ja pelottelu.

Väkivalta on vahingollista kaikille osapuolille, niin sen uhreille kuin sen tekijällekin. Se on aina rikos, myös silloin kun esimerkiksi vanhempi kurittaa lasta fyysisiä rangaistuskeinoja käyttäen. Väkivalta ei yleensä koskaan lopu itsestään, vaikka parempia ajanjaksoja voikin olla välissä. Siksi on tärkeää kantaa omasta käytöksestään vastuuta ja hakea apua, jotta väkivalta saadaan loppumaan.

Väkivalta on aina lapsille vahingollista, vaikka se ei kohdistuisi heihin suoraan. Pienikin lapsi on yleensä tietoinen kireydestä ja epätavallisesta käytöksestä vanhempien välillä. Lapsi saattaa oireilla esimerkiksi itkuisuudella, keskittymiskyvyn puutteella, ärsyyntymällä tai aggressiivisuudella. Suoraan lapsiin kohdistuva väkivalta uhkaa vakavasti lapsen kehitystä ja hyvinvointia.

Väkivaltaa käyttävä nainen häpeää yleensä erityisesti voimakkaasti. Samoin vanhemmuus ja väkivalta ovat pelottava yhdistelmä – vanhempana haluaisi suojata lapsensa kaikelta pahalta, mutta onkin lapselleen pelon ja ahdistuksen aiheuttaja. Häpeän ei kuitenkaan kannata antaa olla avun hakemisen esteenä. On vahvuutta myöntää omat heikkoutensa ja pyytää apua silloin, kun sitä tarvitsee. Myös väkivaltaa käyttävänä vanhempana sinulla on oikeus tulla kohdelluksi arvokkaana ihmisenä. Väkivallasta puhuminen ja avun hakeminen eivät johda automaattisesti esimerkiksi lasten huostaanottoon, vaan voit saada tukea vanhemmuuteesi ja apua myös lapsillesi, jotka ovat kärsineet väkivaltaisesta käytöksestäsi tai sen uhasta.

Mistä apua?

Apua väkivaltaiseen käyttäytymiseen on mahdollista saada jo ennen ensimmäistäkään lyöntiä. Puhu asiasta perheneuvolassa, sosiaalityöntekijän kanssa tai ota yhteyttä johonkin seuraavista auttavista tahoista:

Maria-Akatemian Demeter-toiminta tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Maria Akatemia (ent. Maria-Instituutti) on matalan kynnyksen auttajataho, jonka Demeter-työn toimintamuotoja ovat puhelinpäivystys, yksilökeskustelut ja vertaisryhmätoiminta. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia ja täysin luottamuksellisia.

Lyömätön linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto, jonka asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan käyttäneet miehet, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta.

Suomen Mielenterveysseuran kriisiapu kriisikeskus
Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202

Väestöliiton parisuhdekeskuksen valtakunnallinen neuvontapuhelin

Nollalinja on ilmainen ja nimetön puhelinpalvelu kaikille, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan. Nollalinja vastaa ympäri vuorokauden numerossa 080 005 005.

Hilkka Lydén
projektisuunnittelija, Naisten virta -hanke (2009)

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 683 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks