A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Tupakka

Tupakka » Mitä se on?

Tupakka on stimulantteihin luokiteltu päihde. [1] Sitä valmistetaan kuivattamalla tupakkakasvien sukuun (nicotiana) kuuluvien kasvien lehtiä. Yleisin tupakkatuote on tupakka, jota poltetaan savukkeissa, sikareissa, piipussa tai vesipiipussa. Nuuska ja purutupakka kuuluvat savuttomiin tupakoihin. [2] Tehdasvalmisteiset savukkeet ovat Suomessa selvästi suosituimpia tupakkatuotteita. [3]

Laillinen asema: Tupakka on Suomessa laillinen päihde. Sen hallussapito on alle 18-vuotiailta kiellettyä. Tupakkaa ei myöskään saa myydä tai luovuttaa alaikäiselle. Uusimman tupakkalain tavoitteeksi on asetettu tupakoinnin loppuminen: päihteen käyttöä, myyntiä ja näkyvyyttä säädellään tiukasti. [4]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Arviolta noin 15-17 % suomalaisista tupakoi päivittäin. [3] [5] Käyttö on vähäisempää kuin läntisessä Euroopassa keskimäärin ja vähentynyt selvästi 2000-luvun aikana. [3] [5]

Tupakan sisältämä nikotiini on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine. Tupakan riippuvuuspotentiaalia on verrattu heroiiniin. [1] Riippuvuuden myötä käyttö helposti jokapäiväistyy, jolloin terveyshaitat korostuvat. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemia. Tupakanpoltosta kertyy yhteiskunnalle joka vuosi noin 1,5 miljardin suuruiset haittakustannukset. [6]

Tupakka » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: Tupakan päihdyttävä vaikutus syntyy nikotiinista. Aine vaikuttaa keskushermostossa piristäen ja tuottaen mielihyvää. [1] Nikotiini lisää muun muassa dopamiinin eritystä. [7] [8] Vaikutus välittyy nikotiinireseptoreiden kautta. [9] Nikotiini imeytyy nopeasti keuhkoista verenkiertoon ja saavuttaa aivot muutamissa sekunneissa. [1] Jos tupakkaa käyttää polttamalla, on nikotiinin puoliintumisaika elimistössä noin kaksi tuntia. [1] [10] Nikotiini on varsin lyhytvaikutteinen päihde: nikotiiniriippuvaisten on tupakoitava säännöllisin väliajoin, jotta nikotiinin määrä veressä ei vaihtelisi voimakkaasti. [1]

Nikotiinin imeytyminen ja vaikutuksen voimakkuus vaihtelevat yksittäisten ihmisten välillä paljon. [11] Muun muassa geneettiset tekijät vaikuttavat siihen, miten nikotiini vaikuttaa hermoston välittäjäaineisiin. [12]

Psyykkiset vaikutukset: Nikotiini saa käyttäjässään aikaan hyvän olon tunteita. Se samanaikaisesti sekä piristää että rauhoittaa. Nikotiini voi parantaa keskittymiskykyä, lievittää stressiä ja vähentää ruokahalua. [1] [13]

Fyysiset vaikutukset: Tupakointi nostaa verenpainetta ja pulssia, kuivattaa suun limakalvoja, lisää syljeneritystä ja laajentaa keuhkoputkia. Se lisää adrenaliinin ja kortisolin eritystä lisämunuaisista. Myös vapinaa voi esiintyä. [1] [13] On tavallista, että tupakkatuotteisiin tottumattomat tuntevat olonsa huonovointiseksi savukkeen polttamisen jälkeen. Mahdollinen oksentelu on seurausta siitä, että tupakan polttaminen lisää ruoansulatuskanavan liikkuvuutta. Tupakointiin tottunut voi puolestaan polttaa suuriakin määriä ilman, että kärsii pahoinvoinnista tai päänsärystä tupakoinnin yhteydessä. [14]

Tupakka » Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Tupakan aiheuttamat äkilliset kuolemantapaukset ovat harvinaisia. Nikotiinimyrkytys on kuitenkin mahdollinen, jos ainetta pääsee elimistöön suuria määriä. Tällöin oireisiin voi kuulua pahoinvointia, päänsärkyä, vapinaa ja voimakasta oksentelua. [11] [34] Tupakointi nostaa pulssia ja verenpainetta ja on sen vuoksi riskialtista etenkin sydän- ja verisuonipotilaille. [11]

Tupakoinnin keskeisimmät haitat liittyvät tupakoinnin terveysvaikutuksiin, jotka eivät välttämättä näy lyhyellä aikavälillä. Yksikin tupakointikerta kuitenkin kuljettaa elimistöön tervaa, häkää ja lukuisia muita myrkyllisiä aineita. [15] [16]

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Alkoholin säännöllinen käyttö yhdistettynä tupakointiin voi lisätä esimerkiksi riskiä ruokatorven syövän kehittymiselle. [17] Tupakoinnilla on myös yhteisvaikutuksia useiden eri lääkkeiden kanssa. [18] Tupakoinnista on hyvä mainita aina lääkärikäynnin yhteydessä.

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Tupakoinnilla on huomattavan paljon pitkän aikavälin terveyshaittoja. [11] Tupakoinnin haittavaikutukset kohdistuvat lähes kaikkiin elimistön osiin. [19]

Tupakointi lisää riskiä sairastua useisiin eri syöpiin. Näistä keskeisin on keuhkosyöpä: 90 % keuhkosyöpään sairastumisista johtuu tupakoinnista. Tupakointi on liitetty myös esimerkiksi maksasyövän sekä perä- ja paksusuolisyövän kehittymiseen. Se on niin ikään riskitekijä kurkunpään, nielun, ruokatorven, keuhkoputken, vatsalaukun, haiman, munuaisten, virtsanjohtimien, virtsarakon ja kohdunkaulan syövän kehittymiselle. [19] Noin puolet merkittävistä syövistä liittyy tupakointiin. [20]

Tupakansavussa on yli 7000 kemiallista yhdistettä, joista muutama sata on myrkyllisiä ja niistä yli 70 syöpää aiheuttavia. [20] Myös toistuva altistuminen ulkoiselle tupakansavulle on riskialtista: passiivinen tupakointi nostaa keuhkosyöpäriskin 20-40 % suuremmaksi kuin tupakasavulle altistumattomilla henkilöillä. [21]

Keuhkoahtaumataudit johtuvat lähes yksinomaan tupakasta. [19] Pitkällä aikavälillä tupakointi altistaa myös muille keuhkosairauksilla, sepelvaltimotaudille, tyypin 2 diabetekselle ja aivohalvaukselle. Tupakointi on yhdistetty myös useisiin autoimmuunisairauksiin, silmänpohjan rappeumaan ja rytmihäiriöihin. [11 [13] ] [19] Tupakointi vaikuttaa lisääntymisterveyteen ja perimään. Se aiheuttaa DNA-vaurioita siittiöissä, munasoluissa ja sikiön kudoksissa. [22] [23] [24] Tupakoinnilla on myös suuhun ja hampaisiin sekä ulkonäöllisiä että terveydellisiä haittavaikutuksia. [25]

Tupakoitsijoiden elinajanodotteen on arvioitu olevan jopa kymmenen vuotta lyhyempi kuin tupakoimattomalla väestöllä. [19]

Riippuvuus ja sieto: Tupakka on yksi voimakkaimmin riippuvuutta aiheuttavista päihteistä. [1] [8] Riippuvuus voi olla sekä psyykkistä että fyysistä.

Psyykkiselle tupakkariippuvuudelle tyypillistä on voimakas aineen himo ja pakonomainen tarve tupakoida, vaikka terveysriskit olisivatkin tiedossa. [1] [26] Fyysinen riippuvuus puolestaan on riippuvuutta nikotiinista, jolloin elimistö tarvitsee sitä toimiakseen normaalisti. [14] [27] Tällöin käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita. [26] Niihin kuuluu tyypillisesti ärtyisyyttä, huonovointisuutta ja keskittymisvaikeuksia. Todennäköisesti myös ruokahalu kasvaa tupakoinnin lopettamisen myötä, mikä voi johtaa painonnousuun. [14] [27] Vieroitusoireet alkavat muutamassa tunnissa ja ovat voimakkaimmillaan 2-3 päivän päästä. [27] Fyysiset oireet jatkuvat muutaman viikon ajan, mutta voimakas tupakanhimo voi jatkua puolikin vuotta. [10] [27]

Toistuvan käytön myötä tupakan vaikutuksille kasvaa toleranssi: elimistö pyrkii vähentämään nikotiinin vaikutuksia tulemalla sille sietokykyisemmäksi. [28] Toisaalta elimistö myös herkistyy nikotiinille, jolloin mielihyvää tuottavat vaikutukset voimistuvat. Tämä lisää riskiä riippuvuuden kehittymiselle. [14] [28]

Riskit ja haitat sikiölle: Tupakointi raskauden aikana on riskialtista. Tupakan sisältämät aiheet pääsevät istukan kautta sikiön verenkiertoon. Nikotiinipitoisuus sikiön verenkierrossa voi olla huomattavasti suurempi kuin äidillä. Tämä vaikuttaa muun muassa sikiön aivojen kehitykseen. Tupakointi lisää keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tupakoivien äitien lapset ovat syntyessään keskimäärin pienikokoisempia. [29] [30] [31] Myös passiivinen tupakointi vahingoittaa sikiön kehitystä. [29] Raskauden aikainen tupakointi lisää sairauksien riskiä myös syntymän jälkeen. [31]

Tupakka » Miten riskejä voi vähentää?

Tupakoinnin haitallisuudesta terveydelle vallitsee poikkeuksellisen selkeä yksimielisyys. Paras keino välttää tupakointiin liittyviä riskejä onkin tupakoinnin välttäminen. Tupakkatuotteiden välttämiselle on paljon vahvoja perusteluja. Syöpäriski pienenee heti, kun tupakoinnin on lopettanut, vaikkei riski palautuisikaan tupakointia edeltäneelle tasolle. [32]

Joissakin Euroopan maissa tupakoitsijoita on kannustettu sähkötupakan käyttöön poltettavan tupakan sijaan. Sähkösavukkeisiin ei liity palamisreaktiota eikä käyttäjä siten myöskään altistu terva- ja häkämyrkyille. Myös muita haitallisia aineita on sähkösavukkeissa vähemmän. Nikotiinia saattaa kuitenkin olla sähkösavukkeissa jopa enemmän kuin poltettavassa tupakassa. [33] Nikotiini pitää yllä riippuvuutta ja on osatekijä myös lukuisissa muissa tupakointiin liittyvissä terveysriskeissä. [32] Käyttämällä tupakan sijaan esimerkiksi nikotiinipurukumia voi niin ikään välttyä polttamiseen liittyviltä terveyshaitoilta. [8]

Tupakoinnin lopettamiseen voi saada apua ja neuvontaa esimerkiksi terveyskeskuksista.

 

 

[1] Kiianmaa, Kalervo (2017a): “Nikotiinin farmakologiset vaikutukset”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[2] Heloma, Antero (2017a): “Tupakka- ja nikotiinituotteet ja niiden käyttötavat”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[3] Heloma, Antero (2017b):”Tupakka- ja nikotiinituotteiden kulutus ja käytön yleisyys”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[4] Tupakkalaki 549/2016. Finlex verkkosivut, katsottu 20.7.2017.

[5] THL (2016): Tupakkatilasto 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[6] Heloma, Antero; Korhonen, Tellervo; Kiianmaa, Kalervo & Winell, Klas (2017b): “Tupakan aiheuttamat haitat ja kustannukset Suomessa”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[7] Kiianmaa, Kalervo (2017e): “Nikotiiniriippuvuuden kehittyminen”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[8] Lüscher, Christian (2015): “Drugs of Abuse”. Teoksessa Teoksessa “Basic & clinical pharmacology” (toim. Katzung, Bertram, G. & Trevor, Anthony J.). McGraw-Hill Education, New York.

[9] Kiianmaa, Kalervo (2017b): “Nikotiinin vaikutustapa”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[10] Korpi, Esa R.; Salminen, Outi  & Linden, Anni-Maija (2017a): “Nikotiini”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Painettu versio julkaistu 2014.

[11] Vähäkangas, Kirsi (2017a): “Nikotiinin vaikutukset”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[12] Winell, Klas; Ollila, Hanna & Korhonen, Tellervo (2017c): “Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat tekijät ja tupakkakokeilut”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[13] Korpi, Esa R. & Linden, Anni-Maija (2017a): “Riippuvuutta aiheuttavat aineet ja mekanismit”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki. Painettu versio julkaistu 2014.

[14] Kiianmaa, Kalervo; Heloma, Antero; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas (2017a): “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologiset mekanismit”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[15]  Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017b): “Tupakansavun haitta-aineet”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[16] Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017g): “Tupakansavun koostumus”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[17] Vähäkangas, Kirsi (2014b): “Tupakoinnin aiheuttamat krooniset haitat ja kuolleisuus”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[18] Rouhos, Annamari (2017): “Tupakoinnin ja lääkkeiden yhteisvaikutusten mekanismit ja merkitys”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[19] Laatikainen, Tiina (2017): “Savullisen tupakoinnin vaikutukset terveyteen”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[20] Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017a): “Tupakansavun vaikutukset”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[21] Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017e): “Ympäristön tupakansavulle altistuminen - passiivinen tupakointi”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[22] Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017c): “Tutkimusnäyttö tupakansavun myrkyllisyydestä ja perimämyrkyllisyydestä”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[23] Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017a): “Tupakansavun vaikutukset”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[24] Husgafvel-Pursiainen, Kirsti (2017f): “Tupakansavun haittavaikutukset lisääntymisterveyteen”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[25] Heikkinen, Anna Maria (2017): “Tupakka ja suun terveys”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[26] Kiianmaa, Kalervo (2017d): “Psyykkinen ja fyysinen nikotiiniriippuvuus”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[27] Kiianmaa, Kalervo (2017f): “Fyysinen riippuvuus nikotiinista - vieroitusoireet”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[28] Kiianmaa, Kalervo (2017c): “Nikotiinin toistuvan käytön vaikutukset”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[29] Ekblad, Mikael (2017): “Tupakoinnin vaikutukset raskauteen, sikiöön ja lapsen terveyteen myöhemmin”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[30] Vähäkangas, Kirsi (2014c): “Tupakointi ja sikiö”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[31] Karjalainen, Karoliina; Montonen, Martta; Raitasalo, Kirsimarja; Ruokolainen, Otto; Tigerstedt, Christoffer; Warpenius, Katariina & Wuorio, Sanna (2015): “Alkoholin, tupakan, huumeiden ja rahapelien haitat läheisille, sivullisille ja yhteiskunnalle”. Tutkimuksesta tiiviisti: 2015_034. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

[32] Vähäkangas, Kirsi (2014): “Tupakoinnin syöpää aiheuttava vaikutus”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[33] Heloma, Antero; Rautalahti, Matti & Ruokolainen, Otto (2017a): “ Sähkösavukkeet, nikotiini ja riippuvuus”. Teoksessa “Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Kiianmaa, Kalervo; Korhonen, Tellervo & Winell, Klas). Duodecim, Helsinki.

[34] THL (2015): Nikotiini. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut. Katsottu 21.7.2017.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1178 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks