A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Khat

Khat » Mitä se on?

Khat (catha edulis) on pensasmainen kasvi, jonka lehdissä on psykoaktiivisia ainesosia. Niistä keskeisimpiä ovat on katinoni ja katiini, [1] [2] joita on erityisesti kasvin nuorissa lehdissä. [2]

Khatin päihdyttävä vaikutus syntyy, kun sen tuoreita lehtiä pureskellaan. Pureskeleminen onkin käyttötavoista yleisin. [1] [2] [3] Kuivatuista lehdistä voidaan myös valmistaa teetä tai tahnaa. [4] Toisinaan khatia käytetään myös polttamalla. [1] [2]

Laillinen asema: Khat on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. [5] [6]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Khatia käytetään pääasiassa Itä-Afrikan maissa, erityisesti Jemenissä. [7] Euroopassa khatin käyttö on rajoittunut pääasiassa näistä maista kotoisin olevien vähemmistöjen keskuuteen. [1] [4] Käytön vähäisyyden vuoksi ei myöskään ongelmakäyttöä juuri esiinny. Khatin käyttöä Suomessa ei ole juurikaan tutkittu.

Khat » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: Khat vaikuttaa amfetamiinin ja muiden stimulanttien tavoin kiihdyttävästi. Se lisää erityisesti dopamiiniksi ja noradrenaliiniksi kutsuttujen välittäjäaineiden toimintaa aivoissa. [1] [3] Khatin vaikutukset alkavat noin tunnin kuluttua siitä, kun lehtien pureskelemisen on aloittanut. [1] Khatin lehtiä pureskellaan tyypillisesti useiden tuntien ajan, kunnes piristävät vaikutuksen lakkaavat. [2]

Psyykkiset vaikutukset: Khatin toivottuihin vaikutuksiin kuuluvat lisääntynyt valppaus, jännitys, hyväntuulisuus, sosiaalisuus, puheliaisuus ja itsevarmuus. [1] [2] [7] [8] Negatiiviseksi koetut vaikutukset alkavat noin kahden tunnin pureskelemisen jälkeen: näihin kuuluu tavallisesti ärtyisyyttä, mielialan vaihteluja ja masentuneisuutta.  [2] [8]

Fyysiset vaikutukset: Khat nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja verenpainetta. Khat myös nostaa kehon lämpötilaa, mistä seuraa hikoilua. [1] [2] [4] [7] Khatin fysiologisiin vaikutuksiin kuuluvat myös suun kuivuminen, ummetus, virtsaamisen vaikeudet ja seksuaalisen suorituskyvyn heikkeneminen. [1] [2]

Khat » Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Koska vaikutusmekanismi on samantapainen kuin amfetamiinilla, liittyy khatin käyttöön kohonnut psykoosiriski. [1] [3] Vainoharhaisten ajatusten lisääntymisestä on raportoitu myös sellaisilla khatin käyttäjillä, joilla ei ole suvussa mielenterveyden sairauksia. [8]

Khatin päihdyttävät vaikutukset ovat suhteellisen lieviä. Vakavista myrkytys- tai yliannostustapauksista on hyvin vähän tietoa. [8]

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Khatin runsas ja pitkäaikainen käyttö on haitallista erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistölle ja ruoansulatuselimistölle. [1] Khatin käytöstä voi seurata muun muassa sydämentykytyksiä, rytmihäiriöitä ja korkeaa verenpainetta. Ruoansulatuselimistössä khat voi aiheuttaa muun muassa ummetusta ja kroonista mahakatarria. [2] On myös viitteitä siitä, että khat aiheuttaisi suusyöpää. [1] [8] Kaikilta osin syy-seuraussuhteet eivät ole täysin varmoja, sillä systemaattista tutkimusta khatin terveyshaitoista on tehty hyvin vähän. [7]

Riippuvuus ja sieto: Khatin ei ole arveltu olevan voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava päihde. [3]

Riskit ja haitat sikiölle: Raskauden aikana khatia käyttäneiden äitien lapset ovat vastasyntyneinä keskimäärin pienikokoisempia. [2] [9] Khat voi myös aiheuttaa kohtukuoleman ja heikentää maidon eritystä. [9]

Khat » Miten riskejä voi vähentää?

Khatin pitkäaikaiskäyttöön liittyvät haitat voi välttää käyttämällä ainetta mahdollisimman harvoin. 

Käyttöä kannattaa välttää, jos lähisuvussa on mielenterveyden ongelmia: muiden stimulanttien tavoin myös khatin käyttöön liittyy psykoottisten oireiden riski.

 

 

[1] “Khat drug profile”. EMCDDA:n (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction) verkkosivut. Katsottu 7.7.2017.

[2] Tajure Wabe, Nasir (2011): “Chemistry, Pharmacology, and Toxicology of Khat (Catha Edulis Forsk): A Review”. Addict & Health, vol. 3:3-4, 137-149. 

[3] Khatib, Manaf; Jarrar, Zakariya; Bizrah, Mukhtar & Checinski, Ken (2013): “Khat: Social Habit or Cultural Burden? A Survey and Review”. Journal of Ethnicity in Substance Abuse, vol. 12, 140–153, DOI: 10.1080/15332640.2013.788908.

[4] El-Menyar, Ayman; Mekkodathil, Ahammed; Al-Thani, Hassan & and Al-Motarreb, Ahmed (2015): “Khat Use: History and Heart Failure”. Oman Medical Journal, vol. 30:2, 77–82.

[5] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 6.7.2017.

[6] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 6.7.2017.

[7] Al-Motarreba, A.; Al-Habori, M. &  Broadleyc, K.J. (2010): “Khat chewing, cardiovascular diseases and other internal medical problems: The current situation and directions for future research”. Journal of Ethnopharmacology, vol. 132, 540–548. DOI: 10.1016/j.jep.2010.07.001.

[8] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

[9] Hassen, Kalkidan (2015): “Khat (Catha edulis) chewing as a risk factor of low birth weight among full term Newborns: A systematic review”.  Middle East Journal of Family Medicine, vol. 13:7.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 839 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks