A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Kannabis

Mitä se on?

Kannabis on yleisnimitys, jota käytetään erilaisista hamppukasvista (cannabis sativa) saaduista valmisteista. Marihuanalla viitataan pilkottuihin lehtiin, kukintoihin ja varsiin, hasiksella kasvista saatavaan pihkamaiseen nesteeseen. [1] [2]

Kannabiksen päihdyttävä vaikutus syntyy kannabinoideista. Kannabinoideista keskeisin on delta-9-tetra-hydrokannabinoli (THC), jota on eniten kasvin kukinnossa. [1] [3] Kannabista käytetään Suomessa pääosin polttamalla, toisinaan myös höyryttämällä. Syöminen ja juominen on harvinaisempaa. [4]

Laillinen asema: Kannabis on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä. [5] [6]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. [7] Kannabis itsessään ei muodosta merkittävää kansanterveydellistä ongelmaa ja sitä käytetään enimmäkseen harvoin ja satunnaisesti. [4] Alle 20-vuotiailla kannabis on kuitenkin yleisin hoitoon hakeutumiseen johtanut ongelmapäihde. [8]

Miten se vaikuttaa?

Kannabiksen psykoaktiivisin aine THC sitoutuu kannabinoidireseptoreihin, joita sijaitsee sekä aivoissa että ääreishermostossa. [1] [3] [2] Vaikutus keskushermostossa on pääosin lamaava. [9] Polttamalla tai höyryttämällä nautitun kannabiksen vaikutus alkaa välittömästi ja kestää muutamia tunteja. [1] [10] Syötynä vaikutus alkaa hitaammin ja kestää kauemmin. [10] Kannabis varastoituu kehon rasvaan ja vapautuu sieltä hitaasti. Kannabis voi näkyä verikokeissa jopa 1-2 kuukautta, jos ainetta on käyttänyt runsaasti. [1]

Kannabiksen vaikutukset vaihtelevat käyttötavan, käytetyn valmisteen, kasvilajikkeen, käyttöympäristön sekä käyttäjän kokemuksen ja henkilökohtaisen herkkyyden mukaan. Myös annoskoolla on huomattavan suuri merkitys. [1] [2] [10] [11]

Positiivisiksi koetut vaikutukset: Kannabiksella on sekä piristäviä että rauhoittavia vaikutuksia: se tyypillisesti vähentää aggressiivisuutta ja rentouttaa, mutta toisaalta myös aktivoi ajatuksenjuoksua ja voi tehdä käyttäjästä sosiaalisemman. Kannabis muuttaa käsitystä ajasta ja tilasta. [1] [2] [11] [10] [12] Kannabis herkistää aisteja ja voi voimistaa ruokahalua. Suurilla annoksilla voi esiintyä myös lieviä hallusinaatioita. [1] [2] [11]

Negatiivisiksi koetut vaikutukset: Kannabis heikentää työmuistia, huomiokykyä, motorista koordinaatiokykyä ja reaktionopeutta. [1] [2] [11] [12] Epämiellyttävät kannabiskokemukset, kuten ahdistus ja vainoharhaisuus, ovat yleisiä. [2] [11] Kannabiksen vaikutuksen alaisena oleva henkilö voi esimerkiksi kokea levottomuutta, kuolemanpelkoa tai pelkoa kontrollin menettämisestä. [2] Kannabis voi laskea kehon lämpötilaa sekä nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta. Silmät voivat verestää ja suu voi tuntua kuivalta. [1] [2] [11]

Käyttö lääkkeenä: Kannabiksen käyttöä lääketarkoituksessa on tutkittu jonkin verran. On esitetty, että kannabiksesta voisi olla hyötyä muun muassa kivun, kouristusten, lihaskramppien, silmänpainetaudin ja pahoinvoinnin hoidossa. Vahvinta näyttöä on MS-taudin hoidosta. Suomessa kannabishoitoa on voinut saada Fimean erityisluvalla vuodesta 2006. [11] [9] [19] On kuitenkin muistettava, että kannabis on Suomessa laiton päihde eikä sitä siis tule käyttää itsehoitolääkkeenä.

Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Kannabispäihtymyksen aikana huomiokyky ja reaktionopeus ovat merkittävästi heikentyneet, mikä lisää onnettomuusriskiä etenkin liikenteessä. [1] [10] [11]

Kannabiksen käyttö voi johtaa psykoottiseen oireiluun, jopa laukaista psykoosin. Psykoosiriskiä lisäävät kannabiksen käytön aloittaminen nuorella iällä, käytetyn valmisteen korkea THC-pitoisuus, perinnöllinen alttius sekä traumatausta. [2] [12] [13] [14]

Kannabis ei yksinään ole aiheuttanut myrkytys- tai yliannostuskuolemia. [11]

Sekakäytön riskit: Kannabis vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti, [9] minkä vuoksi muiden lamaavien aineiden samanaikainen käyttö voi johtaa tajunnan tason alenemiseen ja tapaturmariskin lisääntymiseen.

Runsaan käytön riskit: Kannabiksen pitkäaikainen käyttö heikentää kognitiivisia kykyjä, erityisesti verbaalista oppimiskykyä, muistia ja huomiokykyä. [10] Yhteys on erityisen selvä, jos kannabiksen käytön on aloittanut nuorena. [10] [14] [15] Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta pysyvästi. [15] Nuorten kannabiksen käyttö on yhdistetty myös yleiseen apaattisuuteen, motivaation puutteeseen sekä huonoon työ- ja opiskelumenestykseen. [2] [11] [17]

Pitkään jatkunut kannabiksen käyttö voi myös altistaa ahdistus- ja masennushäiriöiden kehittymiselle sekä skitsofrenialle. [14] [16] Riski sairastua skitsofreniaan on selvästi suurempi, jos kannabiksen käytön aloittaa nuorena. [16] On viitteitä siitä, että kannabiksen runsaalla käytöllä olisi haitallisia vaikutuksia myös puolustusjärjestelmään sekä seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen. Tutkimustulokset ovat jossain määrin kiistanalaisia. [10] [1]

Jos kannabista nauttii polttamalla, ovat pitkäaikaishaitat samankaltaisia kuin tupakalla. [1] [2]

Riippuvuus: Kannabikseen voi kehittyä psyykkinen riippuvuus, jos käyttö on toistuvaa ja pitkäaikaista. Toistuvan ja pitkäaikaisen käytön myötä myös toleranssi aineen vaikutuksille kasvaa. [18] Runsaan kannabiksen käytön lopettamiseen liittyviä vieroitusoireita ovat muun muassa ärtyisyys, ahdistuneisuus, aineen himo, univaikeudet, masentunut mieliala, levottomuus, lihaskivut ja ruokahaluttomuus. [1] [18] Vieroitusoireet ilmaantuvat 1-2 päivän päästä käytön lopettamisesta ja voivat kestää 10-14 päivää. [2]

Käyttö raskauden aikana: Kannabiksen käyttö raskauden aikana on riskialtista. [11] Jos kannabista käyttää tupakan seassa polttamalla, ovat riskit ja haitat sikiölle samanlaisia kuin tupakalla. [1]

Autolla ajamista päihtyneenä on ehdottomasti vältettävä, sillä kannabis vaikuttaa ajantajuun ja hidastaa reaktionopeutta merkittävästi. [1] [10] [11]

Kannabiksen pitkäaikaishaittoja voi pyrkiä ehkäisemään välttämällä kannabiksen käyttöä nuorella iällä, kun aivot ovat vielä kehitysvaiheessa. Kannabiksen kokeilusta tulee pidättäytyä etenkin, jos lähisuvussa on mielenterveyden ongelmiin sairastuneita. Haittoja voi pyrkiä vähentämään myös pitämällä kannabiksen käyttömäärät ja käyttötiheyden mahdollisimman harvassa. Tällöin välttää myös riippuvuuden kehittymisen ja mahdolliset vieroitusoireet.

Hengityselinten sairauksien ja syövän riskit on mahdollista välttää, jos kannabista ei käytä polttamalla. [2]

On kuitenkin muistettava, että päihteiden käyttö on aina riskialtista. Keinot riskien vähentämiseksi eivät koskaan poista niitä täysin. Eri ihmiset myös reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin. Tämä on syytä pitää mielessä myös kannabiksen kohdalla.

 

[1] Julien, Robert M; Advokat, Claire D & Comaty, Joseph E (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. Worth Publishers, New York.

[2] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

[3] Airaksinen, Mauno; MacDonald, Ewen & Korpi, Esa R. (2014): “Kannabinoidit (Kannabis, hamppu, hasis)”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[4] Hakkarainen, Pekka & Karjalainen, Karoliina (2017): “Pilvee, pilvee. Kannabiksen käyttötavat, käytäjät ja poliittiset mielipiteet”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 82:1.

[5] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 7.7.2017.

[6] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 7.7.2017.

[7] Hakkarainen, Pekka; Karjalainen, Karoliina; Ojajärvi, Anni & Salasuo, Mikko (2015): “Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 80:4.

[8] Varjonen, Vili (2015): “Huumetilanne Suomessa 2014”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 1/2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[9] Seppälä, Timo (2012): “Kannabiksen lääkekäyttö”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[10] Broyd, Samantha; van Hell, Hendrika H.; Yücel, Murat; Beale, Camilla & Solowij, Nadia (2016): “Acute and Chronic Effects of Cannabinoids on Human Cognition—A Systematic Review”. Biological Psychiatry, vol. 79: 7, 557-567.

[11] Airaksinen, Mauno; MacDonald, Ewen & Korpi, Esa R. (2014): “Kannabinoidien vaikutukset”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[12] van Winkel, R. & Kuepper R. (2014): “Epidemiological, neurobiological, and genetic clues to the mechanisms linking cannabis use to risk for nonaffective psychosis”. Annual Review of Clinical Psychology, vol. 10, 767-791.

[13] Proal A.C.; Fleming J.; Galvez-Buccollini J.A. &  Delisi L.E. (2013): “A controlled family study of cannabis users with and without psychosis”. Schizophrenia Research, vol. 152:1, 283-288.

[14] Lubman, Dan I.; Cheetham, Ali & Yücelb, Murat (2015): “Cannabis and adolescent brain development”. Pharmacology & Therapeutics, vol. 148, 1-16.

[15] Meruelo, A.D.; Castro, N.Cota & Tapert, S.F. (2017): “Cannabis and alcohol use, and the developing brain”. Behavioural Brain Research, vol. 325, 44-50.

[16] Hakkarainen, Pekka; Kaprio, Jaakko; Pirkola, Sami; Seppälä, Timo; Soikkeli, Markku & Suvisaari, Jaana (2014): “Kannabis ja terveys”. Tutkimuksesta tiiviisti, 2014_017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

[17] Tacke, Ulrich: “Kannabisriippuvuuden hoitoperiaatteet”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[18] Airaksinen, Mauno; MacDonald, Ewen & Korpi, Esa R. (2014): “Kannabiksen toleranssi ja vieroitusoireet”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[19] Kalso, Eija;  Simojoki, Kaarlo & Palva, Erkki (2016): "Kannabistako kipulääkkeeksi?" Suomen Lääkärilehti, vol. 71:7, 493 - 497.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 289 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks