A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Kannabis

Kannabis » Mitä se on?

Tuoteseloste: Hamppukasvista (Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden yleisnimitys. Marihuana on valmistettu kasvin kuivatuista kukista, lehdistä ja varsiosista, hasis pihkasta. Kannabisöljy on valmistettu tislaamalla. Valmisteiden huumaavista ainesosista delta-tetra-hydrokannabiboli (THC) on psykoaktiivisin. THC-pitoisuudet ja niistä seuraava päihdyttävän vaikutuksen voimakkuus vaihtelevat marihuanan 0,35-12%:sta hasiksen 4-10%:iin ja kannabisöljyn 15-70%:iin. Päihdekannabista käytetään yleisimmin vesi- tai tavallisessa piipussa tai sätkissä polttamalla, mutta voidaan käyttää myös sekoitettuna ruokaan tai juomaan (leivokset, tee). [3] [6]

Laillinen asema: Luokiteltu huumausaineeksi. Käyttörikokseksi voidaan katsoa (Rikoslaki 50:2a§) pienen määrän käsittely omaa käyttöä varten, jos hasista on alle 10 g tai marihuanaa alle 15 g. Arvioitaessa Rikoslaki 50:7§:n perusteella syyttämättä tai tuomitsematta jättämistä aineen laadun perusteella, kannabis voi periaatteessa olla lieventävä tekijä. [16] Kannabis pysyy elimistössä pitkään (poistumisaika voi olla jopa viikkoja) ja näin ollen voi aiheuttaa rattijuopumustuomion päiviä tai jopa viikkoja käytön jälkeen. [3]

Kansanterveydellinen merkitys: Vähäinen, mutta kannabista ensisijaisena tai oheispäihteenä käyttävien osuus päihdehuollon palvelujen käyttäjistä on suuri. Vuoden 2010 tietojen mukaan noin 17 prosenttia 15−69-vuotiaista suomalaisista oli joskus kokeillut kannabista, viimeisen vuoden aikana noin 4 prosenttia. [11] Kannabiksen käytön pitkäaikaishaitoista on tieteen tutkimuskentällä jatkuvaa tutkimustyötä ja polemiikkia. Kannabiksen käytöstä on saatu näyttöä psyykkisistä ja kognitiivisista haitoista. [13] [14] [17] Kannabiksen käytön ei ole todistettavasti todettu lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kuolemantapaukset joihin kannabiksen käyttö liittyy, ovat yleensä tapaturmia tai itsemurhia [3]. Liikenteessä kannabis on todettu olevan riskitekijä [9].

Kannabis » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: Kannabiksessa on runsaasti tajuntaan vaikuttavia ainesosia, kannabinoleja, joista yleisin ja eniten tajuntaan vaikuttava on delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). [3] Kannabinolit vaikuttavat sitoutumalla kannabisreseptoreihin, joita suurimmaksi osaksi tavataan keskushermostossa ja immuunijärjestelmässä [2]. Kannabispäihtymys alkaa poltettaessa sekuntien kuluessa ja kestää kolmesta neljään tuntiin. Suun kautta nautittuna kannabiksen vaikutukset alkavat hitaammin ja kestävät kuudesta kahdeksaan tuntiin. [2]

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Niin piristäviä kuin lamauttaviakin vaikutuksia ja myös lieviä aistiharhoja. Sekä sosiaalisuutta lisääviä että sisäänpäin kääntäviä vaikutuksia. Rentoutuminen, euforia ja empatian lisääntyminen. Assosiaatiot ja aistikokemukset korostuvat. [3] [17]

Päihtynyt on usein ja varsinkin aluksi ulospäin suuntautunut, puhelias, aktiivinen ja hyväntuulinen. Päihtynyt voi usein vaikuttaa myös sisäänpäin kääntyneeltä, mutta ajatusten lento ja assosiointi on kuitenkin vilkasta. Erilaiset aistikokemukset korostuvat, yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota. Subjektiivinen ajantaju häiriintyy. [3] [17]

Ei-toivotut vaikutukset: Varsinkin kokemattomilla käyttäjillä tai suurista annoksista voi seurata ahdistusta ja paranoiaa. Sen ohessa voi esiintyä myös paniikkikohtauksia, sekavuustiloja, harhaisuutta, epämiellyttäviä mielentiloja ja masentuneisuutta, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen lakatessa. Pulssin lyöntitiheys voi kiihtyä, mikä muuttaa verenpainetta ja saattaa aiheuttaa huimausta ja pyörtymistä. [17]

Kannabis saattaa runsaana annoksena, etenkin syötynä, aiheuttaa psykoottisen häiriön, joka vähenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi. Sekavuuteen liittyy tajunnan ja ajattelun hämärtyminen, depersonalisaatio (itsensä epätodeksi ja vieraaksi tunteminen) ja motorinen epävarmuus. Muistamattomuus, näkö- ja kuuloharhat ja joskus väkivaltainen tai outo käyttäytyminen saattavat liittyä sekavuuteen. [6] [17]

Kannabis » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Krooninen ja runsas kannabiksen käyttö lisää sietokykyä, ja annoksien määrää tai voimakkuutta on lisättävä saman vaikutuksen saamiseksi [3]. Kannabiksen säännöllinen ja päivittäinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen ja aineen pakonomaiseen käyttöön sekä käytön hallinnan heikkenemiseen [6]. Vieroitusoireita ovat yleensä levottomuus, hermostuneisuus, ärsyyntyminen, ruokahalu- ja unihäiriöt. Vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee käytön laajuuden mukaan. [17] Kannabiksen käyttäjistä noin 10 %:n arvioidaan tulevan riippuvaiseksi siitä. Riippuvuuden kehittyminen vastaa suurin piirtein alkoholiriippuvuuden kehittymistä, mutta riippuvuusriski on pienempi kuin nikotiini- tai opioidien käyttäjillä. [6]

Riippuvuusoireet ovat enimmäkseen psyykkisiä. Säännölliseen ja runsaaseen käyttöön ja aineen hankkimiseen saattaa kulua suuri osa henkilön ajasta ja vahvasta riippuvuudesta viestii käytön jatkaminen ilmeisistä haitoista huolimatta. Tämä vaikeuttaa ihmissuhteita, opiskelua, työntekoa tai harrastuksia. [3] [6]

Kannabisriippuvuuden takia hoitoon hakeutuvia on runsaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös niissä maissa, joissa hoitoa ei tarvitse käyttää syynä rangaistusten välttämiseen [4]. Kannabiksen runsaan käytön johdosta kannabisriippuvuus on yleisimpiä diagnostisoituja riippuvuussairauksia länsimaissa. Toisaalta suhteellisen pieni osa käyttäjistä hakee apua riippuvuuden takia. [5]

Akuutit riskit: Ei yliannostusriskiä alhaisen akuutin myrkytystason vuoksi [17]. Eläinkokeissa niitä saadaan aikaan, mutta vain sellaisilla määrillä, joita ei voi uskoa ihmisen pystyvän tai suostuvan nauttimaan [12]. Kannabispäihtymyksen aiheuttaman äkillisen sekavuustilan seurauksena voi joskus esiintyä outoa tai väkivaltaista käytöstä ja puheen sammaltamista [6]. Pulssin äkillinen nousu ja verenpainemuutokset saattavat altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille [17].

Runsaina annoksina sekavuustila, voimakasta ahdistuneisuutta tai psykoottinen häiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Verensokeri laskee, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää. Päihtymyksen oireita ovat myös silmien verestys ja suun kuivuminen. [6]

Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, reaktioaika, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä. [3] [9] [17]

Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä merkittävästi ja lisää riskiä onnettomuuksiin. Kannabis on alkoholin jälkeen merkittävin liikenneonnettomuuksiin vaikuttava päihde. Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä pienilläkin annoksilla ja tottuneilla käyttäjillä. [9]

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia [3].

Kannabiksen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat mm. ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen [3]. Kannabiksen käyttö pienentää aivoja, tuhoaa muistirakenteita ja selviytyminen kielellistä oppimista mittaavista testeistä on heikompaa [14].

Tutkimusten mukaan kannabis lisää akuuttia psykoosin riskiä sekä voi aiheuttaa  pitkäaikaisempia seurauksia, kuten skitsofreniaa. Riski lisääntyy etenkin nuorena aloittaneilla käyttäjillä ja riskit suurenevat käytön lisääntyessä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä myös masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöitä. [1] [17]

Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy kannabista polttavilla. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Nuorilla kannabiskäyttäjillä on tavattu suun alueilla kasvaimia, mitä ei heidän ikäluokassaan normaalisti esiinny. [3] [15] [17]

Kannabiksen käyttö nostaa pulssia ja verenpainetta, joka altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille sekä aivoinfarktille, erityisesti iäkkäämmillä käyttäjillä [3] [17]

Kannabiksen käyttö todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti miesten ja naisten hedelmällisyyskykyyn ja seksuaaliseen halukkuuteen, etenkin miehillä [3] [17]

Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä [3]. Kannabiksen käyttö saattaa pahentaa jo todettuja sairauksia (sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, masennus, skitsofrenia, päihderiippuvuus).

Riskit ja haitat sikiölle: Kannabista raskausaikana polttaneiden äitien lapsilla on tavattu alhaisempaa syntymäpainoa ja hidastunutta kasvua. Käyttö odotusaikana lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Polttamalla käytetyn kannabiksen sikiövaikutukset lienevät samantyyppisiä kuin tupakan, mm. heikentää sikiön ravinnonsaantia. Kannabiksen käyttö raskauden aikana saattaa aiheuttaa lapselle leukemiariskiä ja kognitiivisten kykyjen ja koulumenestyksen heikentymistä myöhemmällä iällä. Sikiövaurioiden lisääntymisestä ei ole saatu pitävää näyttöä, mutta mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. Kannabiksen vaikuttaja-aine THC erittyy äidinmaitoon ja imettäessä vauvalle. [3] [17]

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Kannabis vahvistaa alkoholin ja joidenkin muiden päihteiden vaikutuksia, mikä saattaa altistaa päihderiippuvuuksille ja tapaturmille [3].

Kannabis » Haittojen vähentäminen

Jos välttää kannabiksen käyttämistä polttamalla, välttää hengityselinten sairauksien ja syövän riskit. Sekoittaminen tupakkaan lisää riskejä ja altistaa nikotiiniriippuvuudelle. [15]

Suuret annokset, toistuva käyttö tai herkkä persoonallisuus lisää riskiä saada paniikki- tai ahdistuskohtaus [17]. Psyykkiset häiriöt – ahdistuneisuus tai muut oireet, jotka eivät ole hävinneet päihtymyksen mukana, edellyttävät lääkärin hoitoa.

Riskien vähentämiseksi käyttäjän on syytä asettaa käytölle rajat ja huolehtia, ettei käyttö muodostu ainakaan päivittäiseksi. Kannabisriippuvuutta hoidetaan avohoidon menetelmin, muihin terveys- tai sosiaalisin ongelmiin liittyneenä joskus myös laitoshoidossa. [6] Jos kyseessä on pelkästään kannabisriippuvuus, hoito on yleensä avohoitoa, jossa voidaan käyttää keskustelun ja neuvonnan lisäksi ryhmähoitoja, verkostotapaamisia, 12 askelen ohjelmaa, erilaisia psykoterapioita ja muita päihderiippuvuuden hoidossa yleisiä menetelmiä. Laitoshoitoa harkitaan, kun kyseessä on monipäihderiippuvuus, avohoito ei osoittaudu riittäväksi, potilas tarvitsee ympäristön muutosta kyetäkseen lopettamaan käytön tai kun potilaalla on psykiatria hoitoa vaativa sairaus. [6]

Avoimia kysymyksiä ja kiistanalaisia väitteitä

Vaikutukset hedelmällisyyteen: Eläinkokeissa on todettu säännöllisen ja jatkuvan kannabiksen käytön saattavan alentaa urosten testosteronitasoa, sperman tuotantoa, siittiöiden liikkuvuutta ja elinkykyä ja häiritsevän naaraiden ovulaatiokiertoa. Tuloksia ei ole voitu vahvistaa ihmisillä, mutta mahdolliset vaikutukset voivat olla huomionarvoisia esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsen saamista toivotaan, mutta se osoittautuu vaikeaksi. [7]

Perinnölliset muutokset: Jotkut soluviljelmillä tehdyt kokeet ovat viitanneet mahdollisuuteen, että kannabiksen käytöllä saattaisi olla osuus periytyviin kromosomi- ja geenimuutoksiin, mutta selvää näyttöä tästä ei ole. [7]

Elimistön puolustuskyvyn heikkeneminen: THC heikentää elimistön vastustuskykyä heikentämällä immunologisia puolustusmekanismeja ja heikentämällä kykyä tuhota infektoituneita soluja [6]. Kannabiksen on eläinkokeiden perusteella arvioitu vaikuttavan haitallisesti myös immuunijärjestelmään. Siitä ei kuitenkaan ole epidemiologista näyttöä. Kannabiksen käyttö ei ole myöskään edistänyt HIV-positiivisten miesten sairastumista aidsiin. Mahdollisuutta, että krooninen runsas kannabiksen käyttö heikentää vähäisessä määrin immuunijärjestelmää, ei ole kyetty sulkemaan pois. [7] [12]

THC:n varastoituminen ja takautumat. Pitkään käyttäneillä kannabinolit varastoituvat elimistöön ja voivat aiheuttaa oireita vielä viikkoja käytön jälkeen. Tämän tosiasian vaikutus terveyteen on epäselvä. Väitetään, että poistuessaan varastoitunut THC voisi aiheuttaa lieviä päihtymystiloja, vaikka ainetta ei olisikaan käyttänyt lisää. Kannabiksen käyttö voi myös aiheuttaa takaumia. [3] Tämä on joko äärimmäisen harvinaista tai sitä ei tapahdu ollenkaan [8].

Kannabiksen voimakkuuden kasvu: Olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden väitetään aliarvioivan kannabiksen terveysriskejä, koska tutkimukset on tehty nykyistä heikkotehoisempien kannabislaatujen ollessa yleisimpiä. Näyttö kannabiksen muuttumisesta voimakkaammaksi on heikkoa ja jos väite pitäisikin paikkansa, muutoksen vaikutus terveysriskeihin olisi hyvin epävarma, sillä käyttäjät todennäköisimmin muuttaisivat käyttötapaansa siten, että saisivat vain haluamansa vaikutuksen. [8] [17] Kannabikselta ei yleensä haeta maksimaalista vaikutusta.

Niin sanottu porttiteoria, joka väittää kannabiksen ominaisuuksien jotenkin johtavan muiden päihteiden käyttöön, ei saa tutkimuksesta tukea. Sitä vastoin on osoitettu, että monet kannabiksen käytön nuorena aloittavat henkilöt ovat alun perin riskialttiita monenlaiselle ongelmakäyttäytymiselle. [12]

Yhteenveto
Kannabiksen vaikutuksia on tutkittu runsaat kolmekymmentä vuotta epidemiologisesti sekä eläin- ja ihmistutkimuksen menetelmillä. Tieto on vielä osittain puutteellista. Pitkäkestoisen käytön terveysvaikutuksia tunnetaan edelleen huonosti. Vaikka kannabiksen käyttökulttuurit ovat eräissä maissa hyvinkin vanhoja ja niissä on runsaasti kokemusta pitkäaikaisesta ja runsaasta käytöstä, ne ovat heikosti esillä tutkimuskirjallisuudessa. Kannabiksen käytön vaikutukset muiden henkilöiden kuin käyttäjän itsensä terveyteen, esimerkiksi passiivisen altistuksen välityksellä, ovat tutkimaton alue. [7]

Riskeille alttiimpia ryhmiä: Koulussa heikosti menestyvät nuoret voivat suoriutua yhä heikommin, jos ovat jatkuvasti päihtyneitä. Kannabista käyttävillä raskaana olevilla naisilla saattaa olla suurempi riski saada lapsia, joilla on alhainen syntymäpaino tai synnynnäinen vamma. On mahdollista, että kannabiksen käyttö pahentaa jo olevia tautitiloja, kuten; sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, hengitysteiden sairaudet, psyykkiset ongelmat kuten skitsofrenia ja päihderiippuvuudet. [8]

 

 

[1] Ahlblad, J (2010): Kannabis nostaa nuorten psykoosiriskiä, julkaistu 8.3.2010. Suomen Lääkärilehti, verkkosivut. Katsottu 1.4.2010.

[2] Corrigan, D (2008): The pharmacology of cannabis: issues for understanding its use. Teoksessa EMCDDA 2008: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 1, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

[3] Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

[4] EMCDDA (2002): Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmista. Luxenburg 2002: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

[5] EMCDDA (2008): A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

[6] Fabritius, C & Salaspuro, M (2003): Kannabis päihteenä. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 453—457.

[7] Hall W & Room R & Bondy S (1995): A comparative Appraisal of the Health and Psychological Consequenses of Alcohol, Cannabis, Nicotine and Opiate Use.

[8] Hall W & Solowi N. & Lemon J (1994): The health and psychological consequences of cannabis use, National Drug Strategy Monograph Series No. 25. Australian Government Publishing Service. Australia: Canberra.

[9] Mann, R, Stoduto, G,  Macdonald, S & Brands, B (2008): Cannabis use and driving: implications for public health and transport policy. Teoksessa EMCDDA 2008: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

[10] Päihdetilastollinen vuosikirja (2009): Alkoholi ja huumeet. Helsinki : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

[11] Varjonen, Vili (2015): Huumetilanne Suomessa 2014. Raportti 1/2015. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy
Tampere.

[12] Saarnio, P (2000): Alkoholin ja kannabiksen haittavaikutusten kautta suomalaiseen huumausainepolitiikkaan. Yhteiskuntapolitiikka 2/2000. Helsinki: Stakes.

[13] Salokangas, Raimo K.R (2008): Kannabis altistaa psykoosioireille. Suomen Lääkärilehti 2008 (38), 3079.

[14] Suhonen, Jaana (2008): Kannabis tuhoaa muistirakenteita. Suomen Lääkärilehti 2008 (34), 2685.

[15] Vierula, H (2009): Kannabiksen polttamiseen liittyy syöpäriski, julkaistu 17.06.2009. Suomen Lääkärilehti, verkkosivut. Katsottu 1.4.2010.

[16] VKS (2006): Valtakunnansyyttäjän virasto: VKS:2006:1 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta. Yleinen ohje syyttäjille, annettu 23.10.2006. Helsinki.

[17] Witton, J (2008): Cannabis use and physical and mental health. Teoksessa EMCDDA 2008: A cannabis reader: global issues and local experiences. Monograph series 8, Volume 2, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1353 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks