Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Gamma ja lakka

Gamma (gammahydroksivoihappo, GHB) on kemiallinen yhdiste, jota esiintyy myös luontaisesti ihmisen aivoissa.  Se on gamma-aminovoihapon (GABA) esiaste ja aineenvaihduntatuote. [1] Päihdetarkoitukseen gammaa valmistetaan lakasta. [4] Lakka (gammabutyrolaktoni, GBL) puolestaan on gamman esiaste, joka muuttuu ihmisen elimistössä gammaksi. [2] Myös lakkaa käytetään päihteenä. Lakka on gammaa huomattavasti voimakkaampaa. [3] [4] Lisäksi lakkaa käytetään yleisesti kemianteollisuudessa. Sitä on ainesosana esimerkiksi eräissä puhdistusaineissa ja liuottimissa. [4] [5]

Laittomilla markkinoilla gammaa myydään yleensä kirkkaana nesteenä, toisinaan myös jauheena tai tabletteina. Jauheet tyypillisesti liotetaan veteen. [5] Lakka muistuttaa ulkomuodoltaan nestemäistä gammaa. [3] Annos otetaan suun kautta. [5]

Laillinen asema: Gamma on luokiteltu Suomessa sekä lääke- että huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito ilman lääkärin määräystä on kiellettyä. [6] [7] Korkein oikeus on linjannut, että gamma on erittäin vaarallinen huumausaine. [8] Lakka sen sijaan kuuluu kuluttajamarkkinoilla kiellettyihin psykoaktiivisiin aineisiin (KKP-aineet). KKP-aineiden hallussapidosta ja käytöstä ei rangaista, mutta esimerkiksi valmistus ja myynti on laitonta. [9]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Gamman ja lakan käyttö on Suomessa harvinaista. Käytön ja kokeilun yleisyys on puolen prosentin luokkaa. [10] Käyttö on vähäistä myös muualla Euroopassa. [1] [11] Käytön vähäisyyden vuoksi myöskään ongelmakäyttöä ei juuri esiinny.

Miten se vaikuttaa?

Vaikutus on pääosin keskushermostoa lamaava. Gamma sitoutuu aivoissa GHB- ja GABAB -reseptoreihin. [1] [4] [5] Gamma ja lakka etenevät elimistössä nopeasti. Gamman vaikutukset alkavat 5-30 minuutin kuluessa annoksen ottamisesta. [1] Lakan vaikutukset alkavat nopeammin, noin 10-15 minuutin kuluessa annoksen ottamisesta. [3] Vaikutuksen kestävät muutamia tunteja. [5]

Gamman ja lakan vaikutukset voivat vaihdella yksilöiden välillä muun muassa geneettisistä ja aineenvaihdunnallisista syistä. [3] Myös annoksen koolla on huomattavan suuri merkitys. [12]

Positiivisiksi koetut vaikutukset: Gamma ja lakka ovat vaikutuksiltaan sekä stimuloivia että rauhoittavia. [13] Yleisimmin positiivisiin vaikutuksiin lasketaan kuuluvaksi rentoutuminen, kohonnut mieliala, euforia, estottomuus, sosiaalisuus ja lisääntynyt seksuaalinen halukkuus. [4] [5] [12] [13] Kliinisissä kokeissa gamman on huomattu myös lisäävän auttamisen halua. [13] Vaikutusten on arveltu perustuvan siihen, että GHB lisää elimistössä progesteronin vapautumista samalla, kun testosteroni- ja oksitosiinitasot pysyvät muuttumattomina. [13] Gamman vaikutuksia on verrattu alkoholin ja bentsodiatsepiinien vaikutuksiin. [4] [5]

Negatiivisiksi koetut vaikutukset: Suurilla annoksilla lakka ja gamma voivat aiheuttaa sekavuutta, tasapainohäiriöitä, muistinmenetyksiä ja tajuttomuutta. Myös hallusinaatiot ovat mahdollisia. [12] Negatiiviset vaikutukset liittyvät yleensä yliannostuksiin, joista voi seurata vakavimmillaan myös kooma, hengitysteiden lamaantuminen ja kuolema. [1] [3] [12]

Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Yliannostus on gamman ja lakan käyttöön liittyvistä riskeistä keskeisin. Gamma on hermosolujen toimintaa lamaava aine, ja liian suuri annos voi johtaa syvään koomaan ja hengitysteiden lamaantumiseen. [2] Yliannostuksen oireisiin voi kuulua myös pahoinvointia, uneliaisuutta, kehon kontrolloimatonta liikehdintää, sekavuutta ja alilämpöä sekä sydämen lyöntitiheyden ja hengityksen hidastumista. [1] [3] Tajuttomaksi menneellä henkilöllä on myös riski tukehtua omaan oksennukseensa. [3] Vuonna 2012 gammaan liitettiin Suomessa 12 kuolemantapausta. [15]

Yliannostuksen riskiä lisää huolimaton annostelu ja aineen sekoittaminen muihin päihteisiin kuten alkoholiin. [4] Gamman ja lakan yliannostustapaukset ovatkin usein seurausta siitä, että aineita yhdistetään alkoholin käyttöön. [3] [4] [12]

Sekakäytön riskit: Alkoholi ja gamma voimistavat toistensa vaikutuksia: alkoholiin sekoitettuna gamman ja lakan myrkytyspotentiaali nousee huomattavasti. [4] [14] Gamman ja lakan yhdistäminen muihin lamaaviin aineisiin, kuten opioideihin tai bentsodiatsepiineihin, on niin ikään riskialtista. Lakan mittaamista vaikeuttaa se, että aine on gammaa huomattavasti voimakkaampaa. [3]

Runsaan käytön riskit: Gamman ja lakan pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät haitat ovat vielä epäselviä. On arvioitu, että toistuvat koomat voivat vaurioittaa aivoja. [3] [16]

Riippuvuus: Gamma on riippuvuutta aiheuttava päihde. Sen vieroitusoireet muistuttavat alkoholi- ja bentsodiatsepiiniriippuvuuden vieroitusoireita. Vieroitusoireisiin voi kuulua muun muassa vapinaa, univaikeuksia, ahdistusta ja korkeaa verenpainetta. [5] [14] Vieroitusoireet kuitenkin alkavat huomattavasti nopeammin kuin muiden rauhoittavien päihteiden kohdalla, alle kuuden tunnin sisällä jatkuvan käytön lopettamisesta. [4] Vieroitusoireet voivat kestää kolmesta kymmeneen päivään. [14]

Käyttö raskauden aikana: Gamman ja lakan vaikutukset raskauteen ja sikiöön ovat vielä epäselviä. [17] Varmuuden vuoksi käyttöä raskauden aikana on kuitenkin syytä välttää.

Miten riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Gamman ja lakan kohdalla riskejä voi vähentää sillä, että noudattaa annostelun suhteen äärimmäistä varovaisuutta. Niin ikään on tärkeää olla käyttämättä gammaa tai lakkaa samanaikaisesti muiden vaikutusmekanismiltaan lamaavien päihteiden kanssa. Alkoholia ei tule yhdistää gamman tai lakan käyttöön.

Eri ihmiset reagoivat samoihin päihteisiin ja annoskokoihin hyvin eri tavoin. Tämä on syytä pitää mielessä myös gamman ja lakan kohdalla.

Tajuttomaksi mennyt henkilö on käännettävä kylkiasentoon ja toimitettava välittömästi ensiapuun.

Lähteet

[1] Schep, Leo J.; Knudsen, Kai; Slaughter, Robin J. ;Vale, J Allister & Mégarbane, Bruno (2012): “The clinical toxicology of gamma-hydroxybutyrate, gamma-butyrolactone and 1,4-butanediol.” Clinical Toxicology, lol. 50:6, 458-470, DOI: 10.3109/15563650.2012.702218.

 

[2] Tacke, Ulrich; den Hollander, BjØrnar; Simojoki, Kaarlo; Korpi, Esa R.; Pihlainen, Katja  & Alho, Hannu (2011): “Muunto- eli designhuumeet Suomessa”. Katsaus. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim, vol. 127:19, 2027-36.

 

[3] van Amsterdam, Jan; Brunt, Tibor; Pennings, Ed & van den Brink, Wim (2014): “Risk assessment of GBL as a substitute for the illicit drug GHB in the Netherlands. A comparison of the risks of GBL versus GHB.” Regulatory Toxicology & Pharmacology, vol. 70:2, 507-513.

 

[4] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

 

[5] Karila, Laurent & Reynaud, Michel (2010): “GHB and synthetic cathinones: clinical effects and potential consequences”. Drug Testing And Analysis, vol. 3:9, 552–559. DOI: 10.1002/dta.210

 

[6] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 14.7.2017.

 

[7] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 14.7.2017.

 

[8] Korkeimman oikeuden päätös KKO:2009:53. Finlex verkkosivut, katsottu 14.7.2017.

 

[9] Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista (1130/2014). Finlex verkkosivut, katsottu 14.7.2017.

 

[10] Hakkarainen, Pekka; Karjalainen, Karoliina; Ojajärvi, Anni & Salasuo, Mikko (2015): “Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 80:4.

 

[11] EMCDDA (2017): “European Drug Report 2017: Trends and Developments.” European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

 

[12] Corkery, John M.; Loi, Barbara; Claridge, Hugh; Goodair, Christine; Corazza, Ornella; Elliott, Simon & Schifano, Fabrizio (2015): “Gamma hydroxybutyrate (GHB), gamma butyrolactone (GBL) and 1,4-butanediol (1,4-BD; BDO): A literature review with a focus on UK fatalities related to non-medical use”. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, vol. 53, 52-78.

 

[13] Bosch, Oliver G.; Eisenegger, Christoph; Gertsch, Jürg; von Rotz, Robin; Dornbierer, Dario; Gachet, M. Salomé; Heinrichs, Markus; Wetter, Thomas C.; Seifritz, Erich & Quednow, Boris B. (2015): “Gamma-hydroxybutyrate enhances mood and prosocial behavior without affecting plasma oxytocin and testosterone”. Psychoneuroendocrinology, vol. 62, 1-10.

 

[14] Julien, Robert M; Advokat, Claire D & Comaty, Joseph E (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. Worth Publishers, New York.

 

[15] Simonsen, K. Wiese; Edvardsen, H. M. E.; Thelander, G.; Ojanperä, I.; Thordardottir, S.; Andersen, L. V.; Kriikku, P.; Vindenes, V.; Christoffersen, D.; Delaveris, G. J. M. & Frost, J. (2015): “Fatal poisoning in drug addicts in the Nordic countries in 2012”. Forensic Science International, vol. 248, 172-180.

 

[16] van Amsterdam, Jan G.C.; Brunt, Tibor M.;McMaster, Minni T.B. & Niesink, Raymond J.M. (2012): “Possible long-term effects of γ-hydroxybutyric acid (GHB) due to neurotoxicity and overdose”. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, vol. 36:4, 1217-1227.

 

[17] Scott, Katherine  & Lust, Karin (2010): “Illicit substance use in pregnancy – a review”. Obstetric Medicine, vol. 3, 94–100, DOI: 10.1258/om.2010.100014