A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Amfetamiini

Amfetamiini » Mitä se on?

Amfetamiini (alfametyylifenetyyliamiini) on stimulantteihin kuuluva synteettinen päihde.

Amfetamiinia käytetään yleensä joko suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti pistämällä. [1] Amfetamiinin puhtaus vaihtelee ajan ja alkuperän mukaan: jauheen laimentamiseen käytetään Euroopassa ainakin kofeiinia, joskus myös muita psykoaktiivisia aineita. [2] Suomessa liikkuvan amfetamiinin puhtaus on keskimäärin noin 32 %. [3] Pitoisuus voi kuitenkin vaihdella 1 ja 96 %:n välillä. [4]

Suomessa tavataan myös amfetamiinia jonkin verran voimakkaampaa metamfetamiinia sekä useita synteettisiä amfetamiinijohdannaisia, kuten MDMA:ta (ekstaasia). [5]

Laillinen asema: Amfetamiini on Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Sen käyttö, osto, myynti ja hallussapito on kiellettyä.  [6] [7] Korkein oikeus on linjannut, että amfetamiini on erittäin vaarallinen huumausaine. [26]

Käytön yleisyys ja ongelmakäyttö: Amfetamiini on kannabiksen jälkeen yksi suosituimpia huumausaineita Suomessa. Kaikista suomalaisista sitä on kokeillut noin kaksi prosenttia. [5] Sillä on myös keskeinen rooli päihteiden ongelmakäytössä: se on yksi yleisimpiä suonensisäisesti käytettyjä huumausaineita. [8] [1]

Amfetamiini » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: Amfetamiini vaikuttaa stimuloivasti eli kiihdyttävästi sekä aivoissa että ääreishermostossa. Se lisää useiden välittäjäaineiden, erityisesti dopamiinin, serotoniinin ja noradrenaliinin, toimintaa. [9] [10] Amfetamiinin vaikutukset sekä niiden voimakkuus ja kesto riippuvat käytetyn aineen puhtaudesta, annoksen koosta ja käyttötavasta. Myös henkilökohtaisella herkkyydellä on merkitystä. [10] Suonensisäisesti käytettynä amfetamiinin vaikutus alkaa välittömästi. Vaikutus on silloin myös kokonaisuudessaan voimakkaampi. Vaikutus voi kestää kuusikin tuntia. [11]

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Amfetamiini lisää valppautta, jännitystä ja hyvän olon tunnetta. Jo pieni määrä ainetta aktivoi motorisesti, älyllisesti ja sosiaalisesti: amfetamiinin vaikutuksen alaisena fyysistä energiaa riittää, ajatukset juoksevat nopeasti ja puheliaisuus lisääntyy. [10] [11] Suurten annosten myötä käyttäjä voi kokea hyvin voimakkaita euforian, voiman ja seksuaalisuuden tunteita. [11] Amfetamiini poistaa nälän ja väsymyksen tunteen. [1] [10] [11] [12]

Ei-toivotut vaikutukset: Kaikki amfetamiinivalmisteet nostavat verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä. Tämä voi aiheuttaa rintakipuja, rytmihäiriöitä ja hengenahdistusta. Levottomuus, jännitys, epävakaus ja impulsiivisuus ovat yleisiä haittaoireita. Suurten annosten myötä fyysinen aktiivisuus voi muuttua pakonomaiseksi, jolloin hienomotorinen kontrolli vaikeutuu. [9] Mitä suuremmasta amfetamiiniannoksesta on kyse sitä todennäköisemmin käyttökokemukseen liittyy myös ahdistusta ja vainoharhaisuutta. [10]

Käyttö lääkkeenä: Amfetamiinista johdettuja lääkevalmisteita käytetään yleisesti tarkkaavaisuushäiriön hoidossa. ADHD-potilailla amfetamiinin kaltaiset valmisteet parantavat keskittymiskykyä ja vähentävät levottomuutta. Amfetamiinipohjaisia lääkkeitä käytetään myös muun muassa narkolepsian hoidossa. [9] [11] On kuitenkin huomattava, että amfetamiinipohjaiset lääkevalmisteet eroavat vaikutuksiltaan ja vahvuudeltaan amfetamiinista. Amfetamiini on Suomessa laiton päihde eikä sitä tule käyttää itsehoitolääkkeenä.

Amfetamiini » Keskeiset riskit

Akuutit riskit: Amfetamiini vaikuttaa elimistöön kiihdyttävästi, mihin liittyy hengenvaarallisten komplikaatioiden riski. Amfetamiini voi aiheuttaa rytmihäiriöitä, kehon ylikuumenemista, kallonsisäisen verenvuodon tai DIC-oireyhtymän. [13] Amfetamiinin aiheuttamat kuolemat ovat kuitenkin melko harvinaisia. [11] Riskien todennäköisyys kasvaa, jos amfetamiinia käyttää runsaasti ja usein.

Suurten amfetamiiniannosten nauttiminen voi laukaista psykoosin. [10] [11] Psykoosiriski on huomattavasti suurempi niillä, jotka käyttävät amfetamiinia usein ja runsaasti. [11]

Aineen epäpuhtaus ja pitoisuuksien voimakas vaihtelu lisäävät ikävien ja odottamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. [13]

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Amfetamiinin yhdistäminen muihin stimuloiviin päihteisiin (kokaiini, MDPV) voimistaa kehon stressireaktiota, mikä lisää sydän- ja verenkiertoelimistön komplikaatioiden riskiä. MAO-estäjät ja SSRI-masennuslääkkeet voivat kiihdyttää dopamiinivälittäjäaineiden toimintaa, mikä voi  aiheuttaa serotoniinisyndroomana tunnetun myrkytystilan. [10] [21] Useiden päihteiden samanaikainen käyttö lisää päihteisiin liittyviä lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä. [8]

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Runsaan ja pitkään jatkuneen käytön myötä amfetamiini aiheuttaa yhä voimakkaampaa ahdistusta ja vainoharhaisuutta. Erilaisten harhaluulojen lisäksi vainoharhaisuuteen voi liittyä sietämättömyyttä normaaleille äänille (hyperakusia), hallusinaatioita sekä väkivaltaista käytöstä. [9] [10] [11]

Psykoottisten oireiden lisäksi amfetamiinin käytöstä voi seurata muun muassa voimakasta väsymystä, univaikeuksia, aliravitsemusta ja impulsiivisuutta. [10] [11] Runsas amfetamiinin käyttö myös vaurioittaa aivoja. [14]

Suonensisäiseen käyttöön liittyvät riskit: Amfetamiinin suonensisäiseen käyttöön liittyy riski vakavista tartuntataudeista, kuten HIV:stä ja C-hepatiitista. [15] [16] C-hepatiitti on yleisin pistämiseen liittyvä komplikaatio: noin 75 %:lla suonensisäisesti huumeita käyttävillä esiintyy veressä C-hepatiitin vasta-aineita. [15] [17] Pistäminen voi aiheuttaa myös paikallisen infektion. On niin ikään mahdollista, että pistämisen yhteydessä verenkiertoon pääsee sieni tai bakteeri. [20]

Riippuvuus ja sieto: Amfetamiiniin voi kehittyä voimakas psyykkinen riippuvuus. Toleranssi aineen vaikutuksille kasvaa käytön myötä. Tällöin annoksen kokoa on kasvatettava halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. [11]

Amfetamiinin käytön lopettamisesta seuraa yleensä voimakasta väsymystä, uupumusta, masentuneisuutta, itsetuhoisuutta ja vainoharhaisia ajatuksia. [1] [10] [11] Oireet johtuvat amfetamiinin vaikutuksesta välittäjäaineisiin: keho ikään kuin pyrkii korjaamaan amfetamiinin käytön aiheuttamat vauriot. Tämä tapahtuu yleensä jo yksittäisen käyttökerran jälkeen. [9]

Riskit ja haitat sikiölle: Amfetamiinin käyttöön liittyvät sydän- ja verenkiertoelimistön komplikaatiot ovat aina riski myös sikiölle. Amfetamiinin käyttö raskauden aikana voi aiheuttaa kohtukuoleman. [23] Joidenkin tutkimusten mukaan amfetamiini altistaa myös aivojen kehityshäiriöille, [23] tosin tästä on jonkin verran akateemista erimielisyyttä. [10] Amfetamiinia raskauden aikana käyttäneiden äitien lapset ovat syntyessään pienikokoisempia. [24] Koska amfetamiinin käyttö poistaa nälän tunteen, altistuu sikiö aliravitsemukselle.

Amfetamiini » Miten riskejä voi vähentää?

Päihteiden käyttö on aina riskialtista. Keinot riskien vähentämiseksi eivät koskaan poista niitä täysin.

Osan amfetamiinin käyttöön liittyvistä riskeistä voi välttää sillä, ettei käytä ainetta suonensisäisesti. Jos amfetamiinia kuitenkin käyttää pistämällä, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että käyttää aina vain omia, puhtaita pistovälineitä ja aineiden valmistusastioita. Tämä on paras keino ehkäistä amfetamiinin suonensisäiseen käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. [25]

Käytetyt neulat ja ruiskut voi vaihtaa puhtaisiin terveysneuvontapisteissä. Terveysneuvontapisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta vinkki.info.

Amfetamiinin käytön lopettamiseen voi saada apua A-klinikalta. Pitkään jatkuneen käytön lopettamisesta voi seurata vakavia mielenterveysongelmia, joista selviytymiseen tarvitaan yleensä ammattilaisen tukea.

 

 

[1] Alho, Hannu (2012): “Stimulantit ja stimulanttiriippuvuuden yleisyys”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[2] Brunt, Tibor M.; Nagy, Constanze; Bücheli, Alexander; Martins, Daniel; Ugarte, Miren; Beduwe, Cécile & Vilamala, Mireia Ventura (2017) :“Drug testing in Europe: monitoring results of the Trans European Drug Information (TEDI) project”. Drug Testing and Analysis, vol. 9:2, 188–198, DOI: 10.1002/dta.1954.

[3] Kankaanpää, Aino; Ariniemi, Kari; Heinonen, Mari; Kuoppasalmi, Kimmo & Gunnar, Teemu (2016): “Current trends in Finland drug abuse: Wastewater based epidemiology combined with other national indicators”. Science of Total Environment, Vol. 568, 864-874. (Toisen käden lähde.)

[4] EMDCCA (2017): “Finland, Country Drug Report 2017”. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.

[5] Hakkarainen, Pekka; Karjalainen, Karoliina; Ojajärvi, Anni & Salasuo, Mikko (2015): “Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 80.

[6] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 30.6.2017.

[7] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 30.6.2017.

[8] THL (2016): “Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[9] MacDonald, Ewen; Korpi, Esa R. & Airaksinen, Mauno (2014): “Amfetamiini ja sen johdannaiset”. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Pelkonen, Olavi & Ruskoaho, Heikki). 4. painos, Duodecim, Helsinki.

[10] Julien, Robert M.; Advokat, Claire D. & Comaty, Joseph E. (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. 12. painos, Worth Publishers, New York.

[11] Barceloux, Donald G. (2012): “Medical Toxicology of Drug Abuse. Synthesized Chemicals and Psychoactive Plants”. John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

[12] Kiianmaa, Kalervo (2012): “Huumeiden vaikutustapa”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[13] Alho, Hannu (2012): “Amfetamiini- ja kokaiinimyrkytys”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[14] Gonçalves, Joana; Baptista, Sofia & Silva,  Ana Paula (2014): “Psychostimulants and brain dysfunction: A review of the relevant neurotoxic effects”. Neuropharmacology, vol. 87, 135-149.

[15] Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo (2012): “Huume- ja lääkeriippuvuus Suomessa”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[16] Tavitian-Exley, Isabel; Vickerman, Peter; Bastos, Francisco I. & Boily, Marie-Claude (2014): “Influence of different drugs on HIV risk in people who inject: systematic review and meta-analysis”. Addiction, vol. 110, 572–584, DOI: 10.1111/add.12846

[17] THL (2016): “Tartuntataudit Suomessa 2015”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[18] Ristola, Matti (2012): “Huumeiden käyttöön liittyvät infektiot ja niiden yleisyys”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[19] Ristola, Matti (2012): “HIV-infektio ja huumeiden käyttö”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[20] Ristola, Matti (2012): “C-hepatiitti ja huumeiden käyttö”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[21] Ristola, Matti (2012): “Huumeiden pistämiseen liittyvät infektiot”. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Seppä, Kaija; Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Kiianmaa, Kalervo). Duodecim, Helsinki.

[22] Gillman, P. K. (2005): “Monoamine oxidase inhibitors, opioid analgesics and serotonin toxicity”. British Journal of Anaesthesia, vol. 95:4, 434-441.

[23] Scott, Katherine  & Lust, Karin (2010): “Illicit substance use in pregnancy – a review”. Obstetric Medicine, vol. 3, 94–100, DOI: 10.1258/om.2010.100014.

[24] Oei, J.L.; Kingsbury, A.; Dhawan, A.; Burns, L; Feller, J.M.; Clews, S.; Falconer, J. & Abdel-Latif, M.E. (2012): “Amphetamines, the pregnant woman and her children: a review”. Journal of Perinatology, vol. 32, 737–747.

[25] THL (2016): “Päihdetilastollinen vuosikirja 2016. Alkoholi ja huumeet”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[26] Korkeimman oikeuden päätös KKO:1998:162. Finlex verkkosivut, katsottu 17.7.2017.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1160 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks