A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Retkahtamisen ennusmerkit ja juomisen petaaminen

Itsestä voi tuntua siltä, että retkahdus tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kuitenkin sitä tyypillisesti edeltää sarja tapahtumia ja valintoja, jotka vievät lähemmäksi juomista. Puhutaan juomisen petaamisesta.. Petaaminen on tyypillisesti toiminnan, ajatusten tai asenteiden tiedostamatonta muuttumista: itse et välttämättä huomaa petaamista.

Kun juomista pedataan, murennetaan maaperää juomisen lopettamisen tai vähentämisen päätöksen alta ja muokataan omaa mieltä vastaanottavaiseksi ryhtyä taas juomaan. Valppaus pysyä irti päihteestä rakoilee. Petaamalla hakee itse itseltään ”lupaa” tai oikeutusta juomiseen. On tärkeää oppia tunnistamaan, millä tavalla itse petaa paluuta juomiseen.

Alla luetellaan esimerkkejä, miten juomisen petaaminen voi tapahtua. Mihin niistä huomaat itselläsi alttiutta?

  • Teot: esimerkiksi ostetaan kotiin alkoholia ”vierasvaraksi”, käydään katsomassa kantabaarissa vanhoja kavereita aikomuksena juoda vain kahvia.
  • Muutokset tunnetiloissa: esimerkiksi lisääntynyt levottomuus, rauhattomuus, kielteisyys, pänniminen, tyytymättömyys, ärtymys, lisääntyneet riidat kotona.
  • Ajatus muuttumisesta: esimerkiksi ajatus, että itse ja oma elämä on muuttunut siitä ajasta, kun joi. Johtopäätös tästä: juominen on muuttunut itselle vaarattomaksi.
  • Voittajaolo ja yli menevä itsevarmuus: onnistumisen tunne ja riehakas olo voi olla retkahduksen lähtölaukaus.
  • Näyttämisen halu: tietynlainen uhoaminen ja halu tai tarve tuoda esiin omaa ”vahvuutta”. Esimerkiksi: voin kyllä ottaa pari olutta ilman että retkahdan.
  • Pettymys odotuksissa: esimerkiksi ajatus, että ei puoliso muuttunutkaan, vaikka lopetin ryyppäämisen. Tai: olen pettynyt, koska elämä ei muuttunutkaan paremmaksi, vaikka raitistuin.
  • ”Ansaitseminen”: esimerkiksi ajatus, että kun olen tsempannut näin hyvin, voin ottaa yhden.
  • Päihdemyönteisyys: puhutaan myönteiseen sävyyn juomisesta. Jos käydään hoidossa, aletaan mitätöidä hoitoa.

TEHTÄVÄ 1:
Minkälaiset tapahtuma- tai ajatuskulut murentavat itseltäsi maaperää juomisen lopettamisen tai vähentämisen päätöksen alta?

TEHTÄVÄ 2:
Kysy läheisiltäsi, mitä he ovat havainneet: millaisia ennusmerkkejä he huomasivat ennen retkahtamista?

TEHTÄVÄ 3:
Opettele tunnistamaan omia tunteitasi ja pidä tunnepäiväkirjaa. Mitkä tunteet ovat kunakin päivänä vallassa?

Tasapainon horjuminen
Juomisen petaamisessa on monesti kyse tavalla tai toisella tasapainon horjumisesta. Siihen, missä ennen on vallinnut joltinenkin rauha ja tyyneys, on tullut nyt levottomuus ja ärtyneisyys. Ihmiset alkavat ärsyttää, alat hakea riitaa jne.

Hillittömyydet
Päihteettömyyden mukanaan tuomaa tyhjää aikaa on helppo paeta esimerkiksi liialliseen työntekoon. Yhdellä elämänalueella tapahtuvien ylilyöntien on tapana johtaa ylilyönteihin toisillakin elämänalueilla. Silloin uhaksi tulee epätasapaino ja riski retkahtaa.

Voittajaolo
Joskus retkahduksen taustalla on ajatus siitä, että elämässä on tapahtunut jokin suuri käänne parempaan päin. Tulee tunne, että koko elämä (ja itsekin) on muuttunut ja ikävät asiat jääneet lopullisesti taakse. Olo on ylivirittyneen myönteinen, on voittajafiilis ja vallitsee katteeton itseluottamus. Voi tulla tunne, että juoda voisi jälleen ilman liiallisuuksiin menon riskiä. Toisaalta vaarana voi olla myös mitä hyvänsä pientäkin pettymystä seuraava ylireagointi retkahtamalla.

Asioiden vatvominen
Juomisen lopettaminen voi tuoda mukanaan yksinäisyyttä ja lymyilyä omissa nurkissa omien ajatusten seurassa. Innostus alkaa vaihtua hiipuvaan ja synkkenevään mielialaan. Asioita alkaa nähdä kielteisessä valossa, ja kielteisyys ruokkii lisää kielteisyyttä. Kielteiset mielialat usein edeltävät retkahdusta.

Kielteisyyden kehä
Kielteiset ajatukset ruokkivat lisää kielteisiä ajatuksia ja seurauksena voi olla kielteisyyden kehä. Pahimmillaan seuraus voi olla näennäislooginen johtopäätös, jossa retkahtaminen alkaa näyttää väistämättömältä: minusta ei ole mihinkään muuhun kuin juopoksi. Tärkeää on opetella korjaamaan omaa sisäistä puhetta myönteisempään ja rakentavampaan suuntaan.

Ajatusvääristymät
Ajatusvääristymät ovat haitallisia ajatusmalleja, jotka estävät saavuttamasta sitä mitä haluaa ja tavoittelee. Ne myös luovat maaperää retkahtamiselle. Tyypillisiä ajatusvääristymiä ovat myönteisen poissulkeminen (nähdään vain kielteiset asiat, myönteiset asiat jätetään huomiotta tai ne mitätöidään) ja mustavalkoinen ajattelu (asioista nähdään vain ääripäät mutta ei sitä, mitä on niiden välissä).

Lue lisää:

Juomisen petaamisesta, mielihalujen käsittelystä ja muista selviytymiskeinoista kerrotaan lisää Nils Holmbergin ja Marjo Auran Retkahduksen ehkäisyn käsikirjassa.

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks