Usein kysytyt kysymykset

Kirjoita kysymys

Hae vastaus

Emme lähetä vastauksia sähköpostiosoitteisiin.

Akuuteissa tapauksissa voit ottaa yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen tai vierailla Apua.infon sivuilla www.apua.info.

Akuuteissa terveyteen liittyvissä tapauksissa voit soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa terveysneuvontaan: (09) 10023 www.0910023.fi

Julkaistu: 03.02.2006

Pikkulapsivaihe

Kysymys:

Minulla on paha olla alkoholinkäyttöni vuoksi. Minun varmaankin pitäisi olla nyt maailman onnellisin ihminen. Minulla on ihanat pienet lapset 6 kk ja 3 vuotta ja hyvä aviomies. Mutta jotenkin vain olo tuntuu niin tyhjälle. Riitaa tulee helposti ja tuntuu, että on pakko päästä vähän tuulettumaan. Yleensä se johtaa siihen, että 2-6 kertaa kuukaudessa lähden kavereiden kanssa baanalle. Ilta kuluu sitten iloisesti ja melkein aina tulee juotua liikaa eli muisti menee. Mieheni on sitä sorttia miehiä, että hän ei ymmärrä tällaisia asioita ollenkaan. Hänen mielestään mitään ongelmaa ei ole, jos vain päätän olla juomatta. Onko alkoholinkäytöstä haittaa lapsilleni? Haluan olla hyvä äiti ja rakastan lapsiani valtavasti, mutta aina en jaksa. Mitä voisin tehdä tälle ryyppäämiselleni? En ole mielestäni alkoholisti, ainakaan vielä. Minulla on jo nyt kamalana syyllinen ja paha olla. Haluaisin muuttua, mutta en tiedä miten.

Vastaus:

Hyvä kysyjä,

kahden noin pienen lapsen kanssa ei ole harvinaista, että äiti tuntee itsensä väsyneeksi ja kyllästyneeksi, kun elämä tuntuu olevan pelkkää ruuanlaittoa ja lastenhoitoa. Usein tilannetta pahentaa se, etteivät miehet ja isät huomaa puolison väsymistä ja turhautumista. Väsyneenä riita syntyy helposti mitättömistäkin asioista.

Sinun olisi varmaan hyvä keskustella miehesi kanssa ja pyrkiä siihen, että sinullakin olisi mahdollisuus omiin menoihisi ja harrastuksiisi tiettyinä iltoina viikossa. Yhtä olennaista on, että teillä olisi mahdollisuus viettää vapaa-aikaa joskus kahdestaan ilman lapsia ja siten hoitaa parisuhdettanne.

Pohdit myös alkoholinkäyttöäsi ja sen mahdollisia vaikutuksia lapsiisi. Satunnaisen juhlimisen ei pitäisi vaikuttaa lapsiin, jos lapsilla on tuttu ja turvallinen hoitaja. Ymmärsin kysymyksestäsi, ettet juhli kotona vaan ravintoloissa tms., jolloin lapsetkaan eivät joudu juomistasi sivusta seuraamaan. Tietenkin lapset aistivat kodin kireän ilmapiirin ja vanhempien riidat saavat lapset helposti kokemaan turvattomuutta. Krapulassa makaava äiti herättää myös lapsissa huolestumista, kun he näkevät että äiti on kipeä mutteivät ymmärrä mistä se johtuu.

Kerroit juhlivasi 2-6 kertaa kuukaudessa, eli keskimäärin kerran viikossa. Tätä en pitäisi enää kovin satunnaisena. Et mainitse tarkemmin päihdehistoriaasi tai juomamääriäsi, mutta muistinmenetyksistä päätellen juot kuitenkin humaltumiseen saakka. Jokaviikkoinen humalajuominen ylittää turvallisen alkoholinkäytön rajat, eli vähentämisen tarvetta todella olisi. Erityisesti muistinmenetyksesi kuulostavat huolestuttavalta.

Tavallisesti alkoholinkäytön yhteydessä puhutaan ns. suurkulutusrajoista, jotka naisilla ovat 16 annosta/viikko tai korkeintaan 5 annosta/kerta. Jos nämä rajat ylittyvät säännöllisesti, alkoholihaittojen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti. Hyvänä apukeinona omien juomamäärien tarkkailuun on ns. juomapäiväkirja, johon merkitään joka päivä kaikki kulutetut alkoholiannokset. Yksi annos on esim. yksi pullo (0,33 ltr.) keskiolutta, lasi (12 cl) mietoa viiniä tai ravintola-annos (4 cl) väkeviä.

Pohdiskelet myös, oletko mahdollisesti alkoholisti. Alkoholismille eli alkoholiriippuvuudelle on määritelty selkeät diagnostiset kriteerit, joihin kuuluvat mm. voimakas himo tai pakonomainen tarve ottaa päihdettä, heikentynyt kyky hallita päihteiden käytön aloittamista, määrää tai lopettamista, vieroitusoireet päihteiden käytön lopettamisen yhteydessä (joko krapula tai krapulaoireiden lievittäminen "krapulakaljoilla"), sietokyvyn kasvu, päihteidenkäytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi sekä päihteiden käytön jatkaminen sen aiheuttamista haitoista huolimatta. Näistä kriteereistä kolmen on esiinnyttävä yhtäjaksoisesti kuukauden ajan tai toistuvasti, jos jaksot ovat kuukautta lyhyempiä. Alkoholiriippuvuudessa ei siis ole kyse alkoholimääristä vaan ihmisen ja alkoholin välisestä suhteesta.

Oman alkoholinkäytön haitallisuuden arviointiin on kehitetty koko joukko erilaisia itsearviointitestejä. Yksi tunnetuimmista ja yksinkertaisimmista on ns. CAGE-kysymyspatteri, joka sisältää neljä kysymystä:

- oletko koskaan ajatellut lopettaa juomistasi?
- ovatko läheisesi huomautelleet juomisestasi?
- oletko tuntenut syyllisyyttä juomisestasi?
- oletko ottanut krapularyyppyjä?

Suomessa suurkulutukseen viittaavana pisterajana on naisilla 2 pistettä tai yli, kun jokaisesta myöntävästä vastauksesta saa yhden pisteen. Tällainen 4 kysymyksen patteri on tietysti melko karkea, mutta kuitenkin suuntaa-antava. Myös näiltä päihdelinkin www-sivuilta löytyy itsearviontitesti, jota sinun kannattanee kokeilla tilanteesi kartoittamiseksi.

Olin aistivinani kysymyksestäsi, että olet paininut juomisasioidesi kanssa yksin. Kerroit, ettei miehesi juurikaan ymmärrä ongelmaasi. Tämä on melko luonnollista: ihmisen on vaikea suhtautua läheisensä juomiseen objektiivisesti ja nähdä toisen hätää oman pelkonsa ja suuttumuksensa takaa. Teidän kannattaisi puhua keskenänne niistä tunteista, joita juomisesi miehessäsi herättää. Vielä suositeltavampaa on kääntyä jonkun ulkopuolisen ja neutraalin ammattiauttajan puoleen. Loogisin vaihtoehto on varmaan hakeutua lähimmälle A-klinikalle, jonka yhteystiedot löytyvät joko A-klinikkasäätiön www-sivuilta (www.a-klinikka.fi) tai vaikkapa puhelinluettelosta. A-klinikat ovat erikoistuneet päihde- ja riippuvuusongelmien hoitoon, ja siellä voit yhdessä ammattilaisen kanssa pohtia tilannettasi ja sen ratkaisukeinoja. A-klinikoiden palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.

A-klinikoilla päihdeongelma nähdään aina koko perheen ongelmana ja siksi koko perhe otetaan huomioon myös hoidossa. A-klinikoilla on tarjolla myös pari- ja perheterapiaa. Jos lapset ovat jo alkaneet oireilla tilannetta, on paikallinen perheneuvola paras paikka auttamaan heitä. A-klinikka ja perheneuvola tekevät tarvittaessa ja teidän luvallanne myös yhteistyötä.

Ottamalla yhteyttä tähän palveluun olet osoittanut halua kantaa vastuuta omasta käyttäytymisestäsi ja perheestäsi. Sinulla on kuitenkin, kuten kirjoitit, "hyvä aviomies ja ihanat lapset", jotka varmasti voivat olla voimavaroinasi tässä kamppailussa. Kerroit, ettet ole mielestäsi alkoholisti, et ainakaan vielä, ja olen molemmista samaa mieltä. Alkoholinkäyttösi tuntuisi liittyvän elämäsi tyhjyyteen. Tällä raiteella ei kuitenkaan ole hyvä jatkaa, koska suuremmat ongelmat alkavat olla kohta jo ovella. Tässä vaiheessa asioihin on vielä suhteellisen helppoa vaikuttaa. Ota siis rohkeasti seuraava askel ja yhteys omaan A-klinikkaasi (tai keneen tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiseen, joka osaa ohjata sinut sopivaan paikkaan) ja kerro rehellisesti tilanteestasi. Sinun eikä perheesi ei tarvitse selvitä näistä ongelmista yksin, sillä apua on saatavilla.

   
  • Tulosta tämä sivu
  • Lähetä tämä sivu sähköpostitse
  • Päihdelinkin RSS
  • Del.ici.ous
  • Digg
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa StumbleUponissa