Jouni Hynysen saatesanat

Olen pitänyt tipatonta tammikuuta aina amatöörien ja naisten vouhotuksena. Oma periaatteeni on se, että juon silloin kun huvittaa. Alkoholinkäyttöni liittyy lähinnä työhöni, kotona en tavallisesti juo. Voisi kiteyttää, että olen kännissä vain töissä.

Nyt ajattelin pyrkiä tipattoman tammikuun viettoon. Tiedän jo nyt, että se ei tule onnistumaan. Taakse jääneet railakkaat pari vuotta takaavat kuitenkin sen, että tällä hetkellä ei tee alkoholia mieli, eikä ryyppääminen missään muodossa kiinnosta pätkääkään. Näissä fiiliksissä lähden siis liikkeelle vuoteen 2010.

Pyrin kirjoittamaan tänne päivittäin jotain, tai ainakin muutaman kerran viikossa. Minulle nimittäin kerrottiin, että mitä useammin kirjoitan sitä suuremman liksan saan. Ensimmäinen kirjoitus on luettavissa heti tammikuun alussa ja viimeinen kuun lopussa tai helmikuun alkupuolella.

Tarkoitukseni on kertoa karua kertomaa oman tipattomani epäonnistumisesta. Toivottavasti se jollain kierolla tavalla kannustaa teitä pitämään korkin kiinni.

Hauskoja lukuhetkiä.

- Jouni Hynynen

---

• Julkaistu
• 4.01.10

28.12.09-3.1.10

Hei, kansalaiset. Minä olen Jouni Kalervo Hynynen. Täytän helmikuussa 18 vuotta. Olen yhden lapsen äiti. Ammattini on muusikko, sivutoimenani olen kirjoitellut muutaman kirjan. Kumpaakaan hommaa en osaa, mutta minulla on kova halu oppia.

A-klinikan tädit houkuttelivat minut kirjoittamaan tänne jotain tipattoman tammikuun nimissä. Kysyin heiltä, että tietävätkö he todella keneltä kysyvät. Alkoholinkäyttöni on suhteellisen runsasta, eikä minulla ole ollut tapana viettää tipatonta. Se on amatöörien hommaa. Kunnon ammattilaiset viettävät tipattoman helmikuussa, sillä se on kuukausista lyhyin. Ajattelin kuitenkin yrittää, tosin tietäen jo etukäteen, että tulen epäonnistumaan karkeasti. En ota kuitenkaan siitä paineita. En ota paineita mistään. Paska housussa etulinjaan!

Ajattelin edetä päiväkirjamaisesti. Jokaiselle joulukuun lopun ja tammikuun päivälle tulee merkintä puuhistani, fiiliksistä, töistäni, ties mistä.

Lähtökohdat ovat herkulliset. Viimeisen kahden vuoden aikana en ole viettänyt lomaa ollenkaan. Näennäisesti olen ollut vapailla paljonkin, mutta työn alla on jatkuvasti ollut jotain. Samalla on tullut maisteltuakin aika räväkästi, tosin työkyky säilyttäen. Elämässäni on kolme motiivia pysytellä selvänä: perhe, työt sekä halu urheilla. Muuten olisin mielelläni tillin tallin vaikka joka saatanan päivä.

Tällä hetkellä olen lomalla. Se tarkoittaa sitä, että olen himassa ja teen biisejä Kotiteollisuuden seuraavalle levylle. Sävellyksiä lähinnä, sanat tulevat sitten kun tulevat.

Mutta loppukoon tämä lässytys. Aloitetaan.

MAANANTAI 28.12.2009
Tunti sulkapalloa Pitkän jätkän kanssa. Hyvät pelit. Muuten päivä menee tytön kanssa leikkiessä, ruokaa laittaessa ja laiskotellessa. Tunnin päiväunet. Killing Joken Pandemonium -biisin käännöksen tarkistelua ja viilailua myöhään yöllä.

TIISTAI 29.12.2009
Aaltonen tulee meille aamulla klo 10. Hyppäämme autooni ja ajamme Helsinkiin. Minä olen kuski, Aaltonen lukee pornoa. Ei vaan karttaa.

Laulan Finnvoxissa Pandemoniumin ennätysnopeasti. Kierrätän kitaraa. Karmila ja Aaltonen soittavat biisin melodian kitaroilla. Aaltonen laulaa taustoja. Biisin äänitykset ovat valmiit joskus ennen kuutta. Muut soittopohjathan on tehty jo aikaisemmin, joskus tämän kuun puolivälissä. Aaltonen ihmettelee session outoutta. Teemme Kotiteollisuuden lauluosuuksia, eikä studiossa näy yhden yhtä viinapulloa! Olemmeko
kääntyneet uskoon? Onko sydämissämme Jeesus Kristus?

Joku nainen ajaa Hummerini kylkeen Pitäjänmäessä kun olemme matkalla syömään. Vituttaa ankarasti. Kävelen naisen luo ja naureskelen samalla, että olen Suomen Tiger Woods. Jossain paskalehdessä on juttuja tekstiviesteistä ja ajan samana päivänä kolarin. Onneksi en sentään ole mustaihoinen. Nainen myöntää syyllisyytensä.

Olen kotona Karjalassa joskus kymmenen jälkeen illalla. Juon kolme lasillista punaviiniä, putsaamme vaimon kanssa pöytää (siinä onkin putsailemista) ja yöllä teen hieman kirjoitushommia.

KESKIVIIKKO 30.12.2009
Aamu menee juostessa vakuutusyhtiöissä sekä purkaessa kitarakamoja autosta. Vien ne lainaan ja huoltoon Kotiteollisuuden kuskille/roudarille Tammen Janille. Jani muistuttelee samalla, että ensi lauantaina on tarkoitus lähteä porukalla ryyppäämään. Mikä ettei!

Iltapäivällä lähdemme ajelemaan Savon sydänmaille sukulaisiin. Illalla juon serkkupojalla 8 A-kaljaa ja pari lasia punaviiniä. Kalja maistuu pitkästä aikaa hyvälle.

TORSTAI 31.12.2009
Käymme moikkaamassa mummoa (äitini puolelta) sekä ukkia (isäni puolelta) Sonkajärvellä. Molemmat ovat samassa hoitokodissa ja yllättävän hyvässä hapessa. Mummo täyttää 93 ja ukki 88 ensi vuonna. Ukki kertoo ensimmäistä kertaa minulle jatkosodasta ja asemapaikastaan siellä. Selviää, että mies oli Rukajärvellä. Samalla hän kertoo, että mummo käy häntä säännöllisesti moikkaamassa haudan takaa. Huh huh. Rakkaus voi kai olla ikuista, sittenkin.

Illalla vedän totaaliset pleksit rakettien ampumisen jälkeen. Juon punaviiniä sekä pullollisen viskiä. Ja kuten tavallisesti: ei mitään uuden vuoden lupauksia. Ei edes tipattomasta tammikuusta.

Tinani muistuttaa ydinräjähdystä. Vaimoni tina on kuin haulikolla ammuttu sydän.

Hyvältä näyttää.

PERJANTAI 1.1.2010
Helvetin kova krapula. Puhallan aamiaispöydässä promillemittariin tiukat lukemat: 3,3 promillea. Serkkupoika ajaa, kun käymme paikallisessa hiihtokeskuksessa laskemassa pentujen kanssa mäkeä ja hiihtämässä. Olen surullinen näky.

Illalla juon kaksi lasia punaviiniä, oluen sekä lonkeron. Menen nukkumaan jo yhdeksän jälkeen.

LAUANTAI 2.1.2010
Takana unta kellon ympäri. Aamulla puhallan promillemittariin täydet nollat. Lähdemme ajelemaan takaisin Karjalaan. Matkalla selviää, että minun pitäisi olla Lappeenrannassa jo kolmen jälkeen. Menemme bändiporukan kanssa SaiPan matsiin viettämään kauden päättäjäisiä näin jälkikäteen. Myöhästyn karkeasti, pääsen jäähallille vasta neljän jälkeen. Teemme puolen tunnin nimmarisession ja menemme meille varattuun aitioon syömään ja juomaan. SaiPa on teettänyt meille hienot pelipaidat nimineen ja numeroineen.

Jossain vaiheessa selviää, että SaiPa pelaa Lukkoa vastaan. Ja voittaa. Tulosta en enää muista.

Matsin jälkeen käymme paikallisella pyöräkerholla saunomassa ja syömässä ja juomassa lisää. Sen jälkeen vielä baariin. Vedän täydet lärvit.

SUNNUNTAI 3.1.2010
Eipä lähtenyt tipaton käyntiin ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Saatanan paha olo. Makaan koko päivän. Nyt alkakoon uusi, uljas elämä!

 

Edellinen

Seuraava