400-T-linja / 420 Apua toiminnallisiin riippuvuuksiin

• Julkaistu
• 20.12.05

422 Mistä saada apua syömishäiriöihin?

Syömishäiriöt koskettavat yhä useampia nuoria naisia. Syömishäiriöissä painon ja oman kehon hallinnasta tulee pakonomaista ja arkipäivän elämä alkaa ohjautua ruuan ja painon kontrolloimisen ympärille. Vähitellen käsitykset omasta syömisestä ja oman kehon rajoista alkavat vääristyä.

Syömishäiriöt ovat sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavia ja niiden vaikutus hyvinvointiin on ilmeinen. Henkiseen hyvinvoinnin yhteyttä syömishäiriöihin voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Toisaalta voidaan ajatella, että syömishäiriöiden taustalla on monia psyykkisiä tekijöitä, kuten alhaista itsetuntoa tai masennusta. Toisaalta taas syömishäiriöt itsessään voivat heikentää yksilön henkistä hyvinvointia, joka voi näkyä esimerkiksi vireystilan laskuna, ihmissuhdevaikeuksina tai yleisenä tyytymättömyytenä.

Syömishäiriöt puhkeavat usein joko varhaisnuoruudessa 12-14-vuotiaana tai varhaisaikuisuudessa 17-20-vuotiaana. Tällä hetkellä syömishäiriöt ovat selvästi yleisempiä naisilla ja tytöillä kuin pojilla ja miehillä. Miesten syömishäiriöt ovat kuitenkin viime vuosina olleet kasvamaan päin. Syömishäiriö on vakava sairaus, josta selviämiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua. Paranemisen todennäköisyys kasvaa, mitä aikaisemmin syömishäiriöön puututaan ja apua lähdetään hakemaan. Syömishäiriötä ei kannata yrittää parantaa yksin, vaan apua kannattaa hakea heti.

Julkinen terveydenhuolto: Kouluterveydenhuolto, terveyskeskukset, syömishäiriöklinikat, psykiatrian klinikat

Varsinaiseen hoitoon hakeutuminen tapahtuu usein terveydenhoitajien ja koulu- tai terveyskeskuslääkäreiden kautta. Terveydenhoitajat ja terveyskeskuslääkärit ovatkin tärkeässä asemassa syömishäiriöiden tunnistamisessa ja hoitoon ohjauksessa. Syömishäiriötä hoidetaan useimmiten kunkin alueen keskussairaaloissa.

Syömishäiriöiden hoito on monitasoista. Hoitoon kuuluvat mm. ravintoterapeuttiset ohjeet, somaattisen hyvinvoinnin seuranta sekä ryhmä- ja yksilöterapeuttiset keskustelut. Hoidossa on mukana moniammatillinen tiimi, mm. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti. Jos syömishäiriöihin sairastunut tarvitsee osastohoitoa, hoito alkaa usein sisätautiosastoilla, josta se siirtyy psykiatrisen klinikan osastoille. HYKS:n psykiatrian klinikan yhteydessä toimii syömishäiriöklinikka, joka tarjoaa sekä polikliinista että osastohoitoa. Myös syömishäiriökeskukset tarjoavat monenlaisia eri hoitoratkaisuja.

Ystävät ja perhe

Ystävien ja perheen tuki on tärkeä osa paranemisprosessia. Usein paraneminen alkaakin siitä, kun uskaltautuu kertomaan asiasta jollekin läheiselle ystävällä tai sukulaiselle. Omalle perheelle voi olla aluksi vaikea puhua syömishäiriöistä ja silloin läheinen ystävä voi tarjota tärkeän tuen. Ystävien ja perheen tuen tärkeys jatkuu koko paranemisprosessin ajan.

Anonyymi keskusteluapu ja keskusteluryhmät

Keskusteluapua voi hakea myös erilaisista anonyymeista keskustelupalveluista, esimerkiksi palvelevista puhelimista tai syömishäiriöistä kärsiville naisille tarkoitetuista keskustelu- ja tukiryhmistä. Anonyymit ongelmasyöjät, infopuhelin 020 6511 31, tarjoaa sekä puhelinkeskustelua että keskusteluryhmiä. Ohjattuja keskusteluryhmiä syömishäiriöistä kärsiville järjestetään Suomen mielenterveysseurassa ja pääkaupunkiseudun opiskelijoille Nyyti ry:ssä (p. 6840660). Vapaata keskustelua ja paljon tietoa aiheesta löytyy Syömishäiriöliitto Syli ry:n sivuilta.

Terapiapalvelut

Psykoterapiaa käytetään usein osana syömishäiriöiden hoitoa. Se on ajankohtaista silloin, kun akuuttivaihe on takanapäin. Psykoterapiapalveluita tarjoavat mm. yksityiset psykoterapiasäätiöt sekä opiskelijoiden kyseessä ollessa YTHS. Terapiaan on mahdollista saadaan KELA:n tuki.

Riikka Pennanen
psykologi, HUS

Linkkejä:
OA - anonyymit ongelmasyöjät:
http://www.oafinland.org/

Nyyti ry
http://www.nyyti.fi/

Suomen mielenterveysseura
http://www.mielenterveysseura.fi/