Julkaistu: 20.12.2005

414 Syömishäiriöt

Syömishäiriöillä tarkoitetaan lääketieteessä käyttäytymisoireyhtymää, johon liittyy merkittäviä fysiologisia ja ruumiillisia seuraamuksia. Varsinaisesta sairaudesta on kyse silloin, kun toimintakyky häiriintyy vakavasti poikkeavan syömiskäyttäytymisen tuloksena. Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anoreksia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Näiden lisäksi todetaan usein epätyypillisiä syömishäiriöitä. Laihuushäiriö alkaa tavallisimmin 12-14 vuoden iässä ja ahmimishäiriö 17-20-vuotiaana. Sairastuneista 90 prosenttia on naisia. Erityisesti ahmimishäiriö on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana.

Syömishäiriöissä yhteisenä piirteenä on pelko lihomisesta ja jatkuva sekä usein pakonomainen ruuan ajattelu. Epärealistinen huoli omasta ulkonäöstä ja painosta johtaa laihduttamiseen ja nälkiintymiseen. Laihuushäiriössä laihduttaminen jatkuu ja henkilön paino laskee yli 15 prosenttia iän ja pituuden mukaisesta normaalipainosta. Laihtumisen seurauksena elimistön aineenvaihdunta hidastuu ja kuukautiset jäävät pois. Ahmimishäiriössä tarve ahmia kasvaa laihduttamisen seurauksena ylivoimaiseksi ja henkilö ahmii useita kertoja viikossa todella suuria määriä ruokaa. Ahmimisen aiheuttama lihomisen pelko johtaa yrityksiin eliminoida ahmimisen vaikutukset tyhjentämisrituaaleilla, kuten oksentamalla ja ulostuslääkkeiden käytöllä tai entistä tiukemmalla ruokavaliolla ja ylenmääräisellä liikunnalla.

Syömishäiriöiden taustalla uskotaan olevan monia eri tekijöitä. Sairauksien lisääntymisen arvellaan liittyvän kulttuurisidonnaisiin tekijöihin, kuten hoikkuusihanteeseen ja nuoriin naisiin kohdistuviin ristiriitaisiin odotuksiin uran ja perheen välillä. Yksilöllisillä tekijöilla on tärkeä merkitys häiriön synnyssä. Laihuushäiriöön sairastuvat naiset ovat usein tunnollisia ja muita miellyttämään pyrkiviä. Tällöin laihtuminen voidaan nähdä toisaalta pyrkimyksenä toteuttaa yhteisön vaatimuksia ja toisaalta kapinana sitä vastaan. Ahmimishäiriön syyt ovat suurimmalta osalta samankaltaisia kuin laihuushäiriön. Ahmimishäiriöpotilailla on todettu kuitenkin selvemmin poikkeavuutta myös aivojen välittäjäaineissa, erityisesti serotoniinissa.

Fyysisten ja psyykkisten ongelmien samanaikainen huomioiminen on tärkeää syömishäiriöiden hoidossa. Oireiden vaikeusasteesta riippuen hoito voi tapahtua kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Tärkeintä on kyky tunnistaa oireet ja uskaltaa hakea apua. Syömishäiriöiden hoitoon tarvitaan usein moniammatillista tiimiä, johon kuuluu sekä psykiatriaan että ravitsemustieteeseen ja sisätauteihin erikoistuneita henkilöitä. Syömishäiriöt rasittavat pitkittyessään voimakkaasti henkisesti sekä henkilöä itseään että hänen lähiympäristöään. Niin potilas kuin hänen omaisensa kärsivät usein voimakkaista syyllisyydentunteista, jotka saattavat myös ylläpitää ongelmaa. Tällöin avun hakeminen yhdessä on välttämätöntä.

Tietoisuus syömishäiriöistä on viime vuosien aikana voimakkaasti lisääntynyt sekä yleisön että ammattihenkilökunnan piirissä. Ongelman tunnistaminen on kuitenkin edelleen usein hidasta. Usein syynä on oireista kärsivän halu salata ongelmansa. Hoidon perusta on henkilön oma motivaatio muuttaa käyttäytymistään. Syömishäiriöstä kehittyy usein ajan kuluessa koko elämää rajoittava tiukka rutiini, josta irtautuminen vaatii paljon ponnistelua. Mitä nopeammin hoito alkaa, sitä helpompaa normaaliin elämään palaaminen on. Käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävä hoitomalli on tutkimuksissa osoitettu tehokkaimmaksi hoitomuodoksi. Käyttäytymisen muuttumisen myötä mahdollisuus tutkia syömishäiriön taustalla olevia ahdistavia asioita tulee mahdolliseksi.

Vertaistukea tarjoavan Nimettömien Ongelmasyöjien (OA) infopuhelin: 020 654 2460. Numeroon soittamalla saa tietoa OA-ryhmien kokoontumisajoista, -paikoista ja yhteyshenkilöistä. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.oafinland.org/

Maria Muhonen
psykiatrian erikoislääkäri,
Psykiatrian poliklinikka, HYKS

Lisätietoa aiheesta:

422 Mistä saada apua syömishäiriöihin?

Lääkärien Käypä hoito -sivuston ohjeita: http://www.kaypahoito.fi/ > Tiivistelmät potilaille > Lasten ja nuorten syömishäiriöt, potilasversio.