Tietoiskut
100-linja: yleistä tietoa
200-linja: alkoholi
300-linja: huumeet ja lääkkeet
310 Huumausaineiden ominaisuuksia
320 Lääkkeet
330 Muut päihdeaineet
340 Käytön riskejä ja haittoja
- 341 Huumeiden yliannostus ja sen ehkäisy
- 342 Amfetamiinipsykoosi
- 343 Kannabiksen käytön haittavaikutuksia
- 344 Ekstaasin ja mielialalääkkeiden yhteiskäytön riskejä
- 345 Ekstaasin vaikutuksia aivoissa
- 346 Huumeriippuvuus
- 347 Testosteronin ja anabolisten steroidien haitat väärinkäytössä
- 348 Lääkkeiden väärinkäyttö
350 Suonensisäisen käytön riskejä ja haittoja
360 Käytön ja haittojen ennaltaehkäisy
370 Apua huume- ja lääkeongelmaan
380 Politiikka ja markkinat
390 Huumeiden käytön merkityksiä
400-linja: toiminnalliset riippuvuudet
500-linja: tupakka
600-linja: päihdehuolto ja -koulutus
Pikatieto
Animaatiot
Tietovisa
Julkaistu: 21.05.2010
318 MDPV eli Metyleenidioksipyrovaleroni
Metyleenidioksipyrovaleroni (MDPV) kuuluu psykoaktiivisiin yhdisteisiin, joita on käytetty eräissä Euroopan maissa (esim. Ranskassa ja Saksassa) piristeinä tai laihdutuslääkkeinä. Jotkut näistä aineista ovat olleet jopa käsikauppalääkkeinä. Niiden käyttö alkoi kuitenkin hiipua ja ne vedettiin markkinoilta sen jälkeen, kun tieto väärinkäyttö- ja riippuvuusvaarasta lisääntyi. Muutama vuosi sitten tähän ryhmään kuuluvia aineita ilmaantui katukauppaan ja ensimmäiset MDPV-takavarikot tehtiin Suomessa v. 2008.
MDPV ei vielä syyskuussa 2009 kuulu virallisesti huumausaineisiin EU-maissa Tanskaa lukuun ottamatta. Se ei myöskään näy pikaseuloissa, mutta se voidaan määrittää erittelytutkimuksella. Suomessa MDPV luokiteltiin kiireellisesti huumausaineeksi, jolloin sen valmistus, maahantuonti, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty. Laki tuli voimaan 28. kesäkuuta 2010. Suomen katukauppaan päätyvä MDPV on todennäköisesti peräsin Euroopan alueen salalaboratorioista. MDPV on tyypillinen designerhuume, jota voi ostaa internetin kautta. Englanninkielisissä maissa aineella on katunimenä muun muassa ”monkey dust”. Suomessa on viime aikoina käytetty nimeä ”aakkoset”.
MDPV on kellertävän valkoista jauhetta ja sitä voidaan käyttää monella tapaa, esimerkiksi suun kautta, nuuskaamalla, polttamalla ja suonen sisäisesti. Vaikutukseltaan aine muistuttaa kokaiinin ja amfetamiinin tyyppisiä stimulantteja, joiden kanssa sillä on myös samankaltaisuuksia molekyylirakenteen suhteen. Aineen vaikutus on lyhytkestoinen, 3-6 tuntia, mikä johtaa helposti uuden annoksen ottamiseen.
MDPV:n vaikutukset ovat samantyyppisiä kuin amfetamiinin. Niihin kuuluvat sydämentykytykset, verenpaineen nousu, unettomuus, ahdistus, verisuonten supistuminen, jotka kestävät muutaman tunnin. MDPV:n negatiiviset kokemukset näyttävät korostuvan aineen stimuloivan vaikutuksen loputtua. Käyttäjät ovat raportoineet hankalia krapulan tyyppisiä oireita, joihin näyttää erityisesti liittyvän voimakas päänsärky. Toisin kuin julkisuudessa on esitetty, MDPV:n vaikutukset ihmisen seksuaaliseen käyttäytymiseen eivät käyttäjäkokemusten mukaan eroa muiden stimulanttien vastaavasta vaikutuksesta. MDPV:n maine seksihuumeena voi siis tosiasiassa olla urbaani myytti. Muutenkin tutkittua tietoa on MDPV:n ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on vasta vähän. Suuri osa julkaistuista tiedoista näyttäisi perustuvan internetin keskustelufoorumeistä löydettäviin tietoihin, joissa käyttäjät raportoivat omia kokemuksiaan.
MDPV:n lyhyen käyttöhistorian takia tietoa pitkäaikaisen käytön ongelmista ei juuri ole olemassa. Aineen farmakologisesta vaikutusmekanismista (presynaptinen dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton esto) ja toisten samantyyppisten aineiden pitkäaikaiskäytön seuraamuksista päätellen voidaan olettaa, että MDPV:iin kehittyy riippuvuus. Psykoosioireita voi myös todennäköisesti esiintyä pitkäaikaisessa käytössä tai suuria annoksia käytettäessä.
LKT Ulrich Tacke
Farmakologian dosentti, Kuopion yliopisto
FaT Kirsti Laitinen
Kuopion yliopisto
Päivittänyt 6/2010:
Pekka Heinälä
Erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys (SLL), A-klinikkasäätiö
Päihteet ja aivot -animaatiossa kerrotaan kuinka eri päihteet vaikuttavat aivojen välittäjäaineiden kautta käyttäjän tuntemuksiin ja toimintaan.
Copyright © Päihdelinkki 2011
