200-A-linja / 280 Politiikka ja markkinat

• Julkaistu
• 11.09.09

283 Alkoholiverotuksen muutokset

Alkoholijuomien fyysisen saatavuuden rajoittamisen lisäksi alkoholijuomien korkea hintataso on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi säädellä alkoholinkulutusta ja alkoholihaittojen tasoa. Mahdollisuus käyttää korkeaa verotusta osana alkoholipolitiikkaa on kuitenkin vähentynyt Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 1995. Alkoholiverotuksen käyttäminen alkoholipoliittisena työkaluna vaikeutui entisestään vuonna 2004, jolloin alkoholin matkustajatuonti muista EU-maista vapautui ja halvan alkoholin Virosta tuli EU:n jäsen. 

Vuoden 2004 veroalennuksen jälkeen alkoholiveroja on nostettu kolmasti. Vuonna 2008 väkevien verotusta nostettiin 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien 10 prosenttia. Tämän maltillisen veronkorotuksen yhteydessä hallitus lupasi uusia veronkorotuksia vuodelle 2009, jos tilanne sitä vaatii. Alkoholiverotuksesta keskusteltiin uudestaan budjettiriihen yhteydessä alkusyksystä 2008, mutta silloin hallitus ei päässyt yksimielisyyteen uusista korotuksista. Pari kuukautta myöhemmin, marraskuussa 2008 talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kuitenkin yllättäen, että kaikkien alkoholijuomien verotusta nostettaisiin vuoden 2009 alusta 10 prosentilla. 

Seuraavan alkoholiverojen muutos ei antanut odottaa itseään kauan. Alkuvuodesta 2009 hallitus nimittäin päätti, että alkoholiveroja nostettaisiin toistamiseen 10 prosentilla vuoden 2009 aikana. Korotuksella, joka lisää valtion verotuloja noin 70 miljoonalla eurolla, hallitus pyrkii ensisijaisesti paikkaamaan talouskriisin aiheuttamaa lovea valtiontaloudessa. Alkoholiveron korotus astui voimaan lokakuussa 2009. Tällöin oluita ja eritoten väkeviä verotetaan edelleen lievemmin kuin ennen vuoden 2004 verojen laskemista. Sen sijaan viinin verotaso ylittää vuotta 2004 edeltäneen tason. 

Kokoavasti voi sanoa, että alkoholiverotus on edelleen keskeinen kokonaiskulutuksen sääntelyn väline, tosin uudessa kansainvälistyneessä alkoholipoliittisessa ympäristössä. Vaikka rajoittavan alkoholipolitiikan painoarvo on viime vuosina ollut nousussa, tehdyt toimenpiteet eivät ainakaan vielä ole olleet tarpeeksi tehokkaita kääntämään kulutus- ja haittakehitystä selvään laskuun.

Vuosien 2008 ja 2009 alkoholiveron nostot ovat kuitenkin hillinneet kulutuksen kasvua ja yhdessä taloudellisen laskusuhdanteen kanssa kulutus voi lähivuosiksi kääntyä lievään laskuun. Alkoholipolitiikan tiukempi haltuun ottaminen tilanteessa, jossa nuorten raittius lisääntyy ja rajoittavalle alkoholipolitiikalle näyttää taas olevan laajempaa kysyntää, voisi parhaimmassa tapauksessa kääntää alkoholiolojen yli vuosikymmenen jatkuneen kielteisen kehityksen.

Thomas Karlsson
Tutkija, THL