Tietoiskut
100-linja: yleistä tietoa
200-linja: alkoholi
300-linja: huumeet ja lääkkeet
310 Huumausaineiden ominaisuuksia
320 Lääkkeet
330 Muut päihdeaineet
340 Käytön riskejä ja haittoja
- 341 Huumeiden yliannostus ja sen ehkäisy
- 342 Amfetamiinipsykoosi
- 343 Kannabiksen käytön haittavaikutuksia
- 344 Ekstaasin ja mielialalääkkeiden yhteiskäytön riskejä
- 345 Ekstaasin vaikutuksia aivoissa
- 346 Huumeriippuvuus
- 347 Testosteronin ja anabolisten steroidien haitat väärinkäytössä
- 348 Lääkkeiden väärinkäyttö
350 Suonensisäisen käytön riskejä ja haittoja
360 Käytön ja haittojen ennaltaehkäisy
370 Apua huume- ja lääkeongelmaan
380 Politiikka ja markkinat
390 Huumeiden käytön merkityksiä
400-linja: toiminnalliset riippuvuudet
500-linja: tupakka
600-linja: päihdehuolto ja -koulutus
Pikatieto
Animaatiot
Tietovisa
Julkaistu: 17.03.2005
264 Alkoholiohjelma 2008-2011
Kasvavat alkoholihaitat heikentävät kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kuormittavat kuntien taloutta. Entistä varhaisempi ja tarkempi puuttuminen haittoihin on välttämätöntä. Alkoholiohjelma 2008–2011 tarjoaa konkreettisia keinoja ongelmiin puuttumiseksi.
Alkoholiohjelmassa tehdään yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Ohjelma kokoaa vaikuttaviksi todetut toimenpiteet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi. Päihdetyössä on jo olemassa hyviä käytäntöjä, joita ei ole vielä kuvattu ja saatu kaikkien toimijoiden ulottuville. Alkoholiohjelman avulla tämä prosessi saadaan käyntiin
Ohjelman tavoitteet
Ohjelmalla on kolme strategista osatavoitetta:
- Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät
- Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät
- Alkoholin kokonaiskulutus kääntyy laskuun
Päämääränä on, että ohjelman päättyessä alueellinen tietotaito on kohentunut ja hyviä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön käytäntöjä on saatu leviämään. Peruspalvelut osaavat tunnistaa ja puuttua alkoholinkäyttöön aiempaa tehokkaammin ja kunnissa on toimivat päihdestrategiat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi uutta ohjelmakautta 2008– 2011
Hallitus käynnisti edellisen Alkoholiohjelman vuonna 2004. Ohjelmaa edelsi valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. Nykyinen Matti Vanhasen II hallitus päätti jatkaa ohjelman toteuttamisista vuosina 2008–2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjelman pääkoordinaattori, joka ohjaa kuntia Alkoholiohjelman toteutuksessa.
Hallituksen tuki ohjelmalle tulee terveyden edistämisen politiikkaohjelman kautta. Alkoholiohjelmassa on yhteisiä elementtejä myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman kanssa. Ohjelma tukee myös kunta- ja palvelurakenneuudistusta.
Kumppanuus
Mitä kumppanuus tarkoittaa?
Kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Kumppanuus vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa, arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan Alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan.
Uudella ohjelmakaudella 2008–2011 sopimuksiin kirjataan entistä konkreettisempia sisältöjä, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan paremmin seurata. Kumppanuussopimukset, jotka solmittu edellisellä ohjelmakaudella ovat edelleen voimassa ja uusia kumppanuussopimuksia solmitaan jatkossakin.
Kuka voi ryhtyä kumppaniksi?
Kumppaniksi voivat ryhtyä kunnat, järjestöt ja alkoholielinkeino.
Aiemmalla ohjelmakaudella solmitut sopimukset ovat yhä voimassa.
Kumppaneita maaliskuussa 2009
- n. 100 kuntaa (osa liittynyt kuntaryhmänä)
- n. 100 järjestöä (sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, liikuntajärjestöjä, alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä)
- evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto
Mitä kumppani saa?
Kumppani saa käyttöönsä ohjelman tuottamaa materiaalia sekä oikeuden käyttää Alkoholiohjelman logoa ohjelman tavoitteiden mukaisissa tuotteissa ja yhteyksissä. Kumppani pääsee jäseneksi kumppanuusverkostoon, joka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Paikalliselle tasolle tarjotaan konkreettisia työvälineitä ja opastetaan niiden käytössä
Kumppaneille tarjottavia työvälineitä ovat mm. päihdeavainindikaattorit, mini-interventio, paikallisen alkoholipolitiikan tehostaminen ja päihdetyön hyvät käytännöt.
Päihdeavainindikaattoreiden avulla kunnat voivat seurata mihin suuntaan kuntalaisten päihteiden käyttö kehittymässä ja mihin voimavaroja kannattaa suunnata.
Mini-interventiolla tarkoitetaan varhaista puuttumista alkoholin suurkulutukseen ja käyttöön liittyvää lyhytneuvontaa. Menetelmä tunnistaa kustannustehokkaasti kahdeksan kymmenestä suurkuluttajasta. Tutkimustiedon mukaan kymmenettuhannet suurkuluttajat Suomessa kohtuullistaisivat juomistaan jos mini-interventiota toteutettaisiin laajasti terveydenhuollossa. Menetelmää voidaan levittää myös terveydenhuollon ulkopuolelle esim. sosiaalipalveluihin ja vanhustyöhön.
Paikallisella alkoholipolitiikalla rakennetaan toimintatapaa, jossa vaikutetaan yhteisöön, ei yksittäisen yksilön alkoholinkäyttötapoihin. Keinoja ovat vastuullisen myynnin ja anniskelun tehostaminen ja asenneilmapiiriin vaikuttaminen.
Alueellisen työn tehostaminen
Uudella ohjelmakaudella 2008–2011 vahvistetaan alueellista ja paikallista ehkäisyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii ohjelman koordinaattorina ja huolehtii siitä, että paikallisella tasolla on riittävät keinot ja välineet ohjelman toteuttamiseksi.
Alueellista koordinaatiota vahvistavat lääneihin palkatut koordinaattorit. THL tukee koordinaattoreiden ja muiden avainhenkilöiden työtä kokoamalla ja ohjaamalla keskeisiä toimijaverkostoja.
Alkoholiohjelman maksuton aineisto
THL huolehtii myös Alkoholiohjelman verkkosivuista sekä vastaa julkaisutuotannosta. Ohjelman aineistoja voi tilata maksutta netin kautta.
Jaana Miettinen
verkkopäätoimittaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Päivitetty 8.4.2009
Lue lisää:
Alkoholiohjelma 2008–2011
Tutustu päihdeavainindikaattoreihin Sotkanet-verkkopalvelussa
Copyright © Päihdelinkki 2011
