Tietoiskut

100-linja: yleistä tietoa

200-linja: alkoholi

300-linja: huumeet ja lääkkeet

310 Huumausaineiden ominaisuuksia

320 Lääkkeet

330 Muut päihdeaineet

340 Käytön riskejä ja haittoja

350 Suonensisäisen käytön riskejä ja haittoja

360 Käytön ja haittojen ennaltaehkäisy

370 Apua huume- ja lääkeongelmaan

380 Politiikka ja markkinat

390 Huumeiden käytön merkityksiä

400-linja: toiminnalliset riippuvuudet

500-linja: tupakka

600-linja: päihdehuolto ja -koulutus

Pikatieto

Animaatiot

Tietovisa

Julkaistu: 17.03.2005

264 Alkoholiohjelma 2008-2011

Kasvavat alkoholihaitat heikentävät kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kuormittavat kuntien taloutta.  Entistä varhaisempi ja tarkempi puuttuminen haittoihin on välttämätöntä. Alkoholiohjelma 2008–2011 tarjoaa konkreettisia keinoja ongelmiin puuttumiseksi.

Alkoholiohjelmassa tehdään yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Ohjelma kokoaa vaikuttaviksi todetut toimenpiteet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi.  Päihdetyössä on jo olemassa hyviä käytäntöjä, joita ei ole vielä kuvattu ja saatu kaikkien toimijoiden ulottuville. Alkoholiohjelman avulla tämä prosessi saadaan käyntiin

Ohjelman tavoitteet

Ohjelmalla on kolme strategista osatavoitetta:

  • Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät
  • Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät
  • Alkoholin kokonaiskulutus kääntyy laskuun

Päämääränä on, että ohjelman päättyessä alueellinen tietotaito on kohentunut ja hyviä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön käytäntöjä on saatu leviämään. Peruspalvelut osaavat tunnistaa ja puuttua alkoholinkäyttöön aiempaa tehokkaammin ja kunnissa on toimivat päihdestrategiat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi uutta ohjelmakautta 2008– 2011

Hallitus käynnisti edellisen Alkoholiohjelman vuonna 2004. Ohjelmaa edelsi valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. Nykyinen Matti Vanhasen II hallitus päätti jatkaa ohjelman toteuttamisista vuosina 2008–2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjelman pääkoordinaattori, joka ohjaa kuntia Alkoholiohjelman toteutuksessa.

Hallituksen tuki ohjelmalle tulee terveyden edistämisen politiikkaohjelman kautta. Alkoholiohjelmassa on yhteisiä elementtejä myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman kanssa. Ohjelma tukee myös kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

Kumppanuus

Mitä kumppanuus tarkoittaa?

Kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Kumppanuus vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa, arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan Alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan.

Uudella ohjelmakaudella 2008–2011 sopimuksiin kirjataan entistä konkreettisempia sisältöjä, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan paremmin seurata. Kumppanuussopimukset, jotka solmittu edellisellä ohjelmakaudella ovat edelleen voimassa ja uusia kumppanuussopimuksia solmitaan jatkossakin.

Kuka voi ryhtyä kumppaniksi?

Kumppaniksi voivat ryhtyä kunnat, järjestöt ja alkoholielinkeino.

Aiemmalla ohjelmakaudella solmitut sopimukset ovat yhä voimassa.

Kumppaneita maaliskuussa 2009

  • n. 100 kuntaa (osa liittynyt kuntaryhmänä)
  • n. 100 järjestöä (sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, liikuntajärjestöjä, alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä)
  • evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto

Mitä kumppani saa?

Kumppani saa käyttöönsä ohjelman tuottamaa materiaalia sekä oikeuden käyttää Alkoholiohjelman logoa ohjelman tavoitteiden mukaisissa tuotteissa ja yhteyksissä. Kumppani pääsee jäseneksi kumppanuusverkostoon, joka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Paikalliselle tasolle tarjotaan konkreettisia työvälineitä ja opastetaan niiden käytössä

Kumppaneille tarjottavia työvälineitä ovat mm. päihdeavainindikaattorit, mini-interventio, paikallisen alkoholipolitiikan tehostaminen ja päihdetyön hyvät käytännöt.

Päihdeavainindikaattoreiden avulla kunnat voivat seurata mihin suuntaan kuntalaisten päihteiden käyttö kehittymässä ja mihin voimavaroja kannattaa suunnata.

Mini-interventiolla tarkoitetaan varhaista puuttumista alkoholin suurkulutukseen ja käyttöön liittyvää lyhytneuvontaa. Menetelmä tunnistaa kustannustehokkaasti kahdeksan kymmenestä suurkuluttajasta. Tutkimustiedon mukaan kymmenettuhannet suurkuluttajat Suomessa kohtuullistaisivat juomistaan jos mini-interventiota toteutettaisiin laajasti terveydenhuollossa. Menetelmää voidaan levittää myös terveydenhuollon ulkopuolelle esim. sosiaalipalveluihin ja vanhustyöhön.

Paikallisella alkoholipolitiikalla rakennetaan toimintatapaa, jossa vaikutetaan yhteisöön, ei yksittäisen yksilön alkoholinkäyttötapoihin. Keinoja ovat vastuullisen myynnin ja anniskelun tehostaminen ja asenneilmapiiriin vaikuttaminen.

 Alueellisen työn tehostaminen

Uudella ohjelmakaudella 2008–2011 vahvistetaan alueellista ja paikallista ehkäisyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii ohjelman koordinaattorina ja huolehtii siitä, että paikallisella tasolla on riittävät keinot ja välineet ohjelman toteuttamiseksi.

Alueellista koordinaatiota vahvistavat lääneihin palkatut koordinaattorit. THL tukee koordinaattoreiden ja muiden avainhenkilöiden työtä kokoamalla ja ohjaamalla keskeisiä toimijaverkostoja.

Alkoholiohjelman maksuton aineisto

THL huolehtii myös Alkoholiohjelman verkkosivuista sekä vastaa julkaisutuotannosta. Ohjelman aineistoja voi tilata maksutta netin kautta.

Jaana Miettinen
verkkopäätoimittaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Päivitetty 8.4.2009

Lue lisää:
Alkoholiohjelma 2008–2011

Tutustu päihdeavainindikaattoreihin Sotkanet-verkkopalvelussa

 

 

 

                 

 

   
  • Tulosta tämä sivu
  • Lähetä tämä sivu sähköpostitse
  • Päihdelinkin RSS
  • Del.ici.ous
  • Digg
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa StumbleUponissa