200-A-linja / 220 Alkoholi ja terveys

• Julkaistu
• 1.12.09

225 Alkoholi ja muisti

Muistaminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää mieleen painamista, siellä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Jos jokin osa näistä häiriintyy, emme kykene muistamaan. Alkoholi häiritsee muistin toimintaa. Tämän voi jokainen havaita pitkäksi venähtäneen illan jälkeen. Runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö vaikuttaa muistitoimintojen lisäksi muihin tiedonkäsittelyyn liittyviin toimintoihin, kuten keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen.

Mitä muisti on?

Arkikielessä muistaminen on mieleen palauttamista, mutta todellisuudessa muisti on paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Muistamisen prosessi alkaa havainnoinnista, mutta vain pieni osa aistihavainnoista pääsee suodattimen läpi työmuistin käsiteltäväksi.

Työmuistia voidaan verrata tietokoneen työpöytään – sillä säilytetään vain niitä asioita, jotka sillä hetkellä ovat käsittelyssä. Jos prosessoimme tietoa tarpeeksi, se siirtyy työmuistista pitkäkestoiseen säilömuistiin. Muistaaksemme asioita meidän täytyy kyetä myös palauttamaan asioita säilömuistista takaisin työmuistin käsittelyyn. Unohtamiseen johtava virhe muistiprosessissa voi tapahtua missä muistin vaiheessa tahansa.

Missä muisti sijaitsee?

Hippokampus on aivojen muistikeskus, joka sijaitsee ohimolohkoissa lähellä korvia. Se vaurioituu esimerkiksi Alzheimerin taudissa, mikä selittää sairaudelle tunnusomaisen muistihäiriön. Muisti ja muistot eivät kuitenkaan varsinaisesti sijaitse hippokampuksessa, vaan myös muut aivoalueet osallistuvat muistiprosessiin. Kuten edellä kuvattiin, muisti on mutkikas järjestelmä, johon vaikuttavat monet eri toiminnot.

Alkoholi ja muisti

Alkoholi tuottaa rentoutuneen ja hyvän olon. Ikävä kyllä myös aivot vaihtavat vapaalle, eivätkä työskentele yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin päihteettöminä. Jo yksikin reilun kostea ilta aiheuttaa muistikatkoksia ja saattaa pahimmillaan pyyhkiä koko illan mielestä. Alkoholi siis vahingoittaa aivoja kertakäytölläkin.

Erityisesti työmuistin toiminta heikkenee alkoholin vaikutuksesta. Yleensä kyse ei olekaan siitä, ettei kykenisi palauttamaan eilisillan tapahtumia, vaan vahinko on tapahtunut jo edellisenä iltana, sillä alkoholi vaikeuttaa asioiden painamista mieleen. Vielä seuraavan päivän krapulassakin muistijäljen syntyminen on heikompaa kuin selvin päin, ja keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen on vaikeaa.

Reipas juominen aiheuttaa paitsi kertaunohduksia, myös rakenteellisia muutoksia aivoissa. Humalajuominen tuhoaa aivosoluja. Noin puolella alkoholin suurkuluttajista voidaan havaita muistiongelmia ja esimerkiksi uuden oppimisen vaikeutta, ja varsinaisia dementiatasoisia oireita esiintyy 1/10:lla suurkuluttajista. On hyvä muistaa, että kertajuomisen riskiraja ei ole sama kuin terveellinen päiväannos!

Primaarinen alkoholidementia eli alkoholin myrkyllisistä vaikutuksista johtuva älyllinen (kognitiivinen) heikkeneminen on varsin kiistelty diagnoosi, sillä alkoholin suoria vaikutuksia pysyvän dementian syntyyn ei ole pystytty luotettavasti todistamaan. Kuitenkin tiedetään, että mitä kauemmin runsas alkoholinkäyttö jatkuu, sitä suurempia aivomuutokset ovat, ja sitä vaikeampi niistä on palautua.

Alkoholidementialla tarkoitetaan oireistoa, johon liittyy erityisesti lähimuistin heikentyminen, persoonallisuuden muutokset, sosiaalisen selviytymisen ja työkyvyn heikkeneminen, sekä henkisen toimintojen aleneminen. Lisäksi muutokset liikkumisessa ovat tyypillisiä: katkokävely, tasapainovaikeudet ja vapina. Tärkeä kriteeri kaikissa muistisairauksissa on muutos entiseen toimintakykyyn.

Alkoholi myös lisää lukuisia riskitekijöitä, jotka puolestaan aiheuttavat dementiatasoisia oireita. Alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy usein esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä, tapaturmista johtuvia aivovammoja ja kehnosta ruokavaliosta seuraavia vitamiinien puutostiloja. Alkoholin aiheuttamia, muistiin vaikuttavia sairauksia tunnetaan monia. Niistä mainittakoon Korsakoffin syndrooma, Wernicken tauti ja Marchiava-Bignamin tauti.

Aivoterveelliset elämäntavat

Nuorten aivot ovat suuremmassa vaarassa vaurioitua, sillä aivojen kehitys on nuoruudessa vielä kesken. Alkoholin vaikutukset aivoihin ja alkoholidementian kehittyminen eivät katso ikää. Jopa kolmekymppisellä voi olla alkoholidementia, jos pullon korkki on nuoruudessa narahtanut tarpeeksi taajaan.

Runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy usein myös muita epäterveellisiä elämäntapoja. Erityisen tärkeää niihin olisi kiinnittää huomiota keski-ikäisenä, sillä keski-iän aivoterveelliset elämäntavat suojaavat muistia pitkälle vanhuuteen. Runsas alkoholin käyttö, tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus lisäävät myöhäisiän muistisairauden riskiä merkittävästi. Mitä epäterveellisemmät elämäntavat ja mitä pidempään ne jatkuvat, sitä todennäköisempää on myöhempi muistin heikkeneminen.

Hyvä uutinen on se, että alkoholin aiheuttamat aivomuutokset voivat korjaantua, kun juominen loppuu. Aivot ovat varsin sopeutuvainen elin, ja ne pystyvät melko hyvin palautumaan rankastakin kaltoinkohtelusta. Muutamakin selvä viikko kirkastaa ajattelua ja muistia, joten elämäntapojen muutos kannattaa!

Heidi Härmä
projektisuunnittelija
Muistiliitto ry

Lisätietoa:
- muistista www.muistiliitto.fi ja www.terveyskirjasto.fi (Mitä muisti on?)
- alkoholin vaikutuksista aivoihin http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot

Lähteet:
Health Behaviors From Early to Late Midlife as Predictors of Cognitive Function. American Journal of Epidemiology 2009;170:428-437

Pieninkeroinen, Rapeli 2006: Päihteet ja kognitiivinen suoriutuminen. Teoksessa: Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim.

Salaspuro, Kiianmaa, Seppä, Ahlström 2003: Päihdelääketiede. Duodecim.