Tietoiskut
Yli 140 asiantuntijoiden
laatimaa tietoiskua
- 100 Y-LINJA, YLEISTÄ TIETOA KÄYTÖSTÄ JA HAITOISTA, TUTKIMUSTA JA TIEDONVÄLITYSTÄ
- 110 Päihteiden käyttö Suomessa
- 120 Päihdehaitat yhteiskunnassa
- 130 Päihteiden käytön erityisryhmiä
- 140 Päihteet ja mielenterveys
- 150 Päihteet liikenteessä
- 160 Päihteet ja perhe
- 170 Päihteet ja työyhteisö
- 180 Lisää päihdetietoutta
- 200 A-LINJA, TIETOA ALKOHOLISTA
- 210 Alkoholin ominaisuuksia
- 220 Alkoholi ja terveys
- 230 Käytön riskejä ja haittoja
- 240 Muita käytön kysymyksiä
- 250 Alkoholi ja lapsuus
- 260 Haittojen ennaltaehkäisy ja oma-apu
- 270 Apua alkoholiongelmaan
- 280 Politiikka ja markkinat
- 290 Alkoholinkäytön merkityksiä
- 300 H-LINJA, TIETOA HUUMEISTA JA LÄÄKKEISTÄ
- 310 Huumausaineiden ominaisuuksia
- 320 Lääkkeet ja muut päihdeaineet
- 330 Käytön riskejä ja haittoja
- 340 Suonensisäisen käytön riskejä ja haittoja
- 350 Käytön ja haittojen ennaltaehkäisy
- 360 Apua huume- ja lääkeongelmaan
- 370 Politiikka ja markkinat
- 380 Huumeiden käytön merkityksiä
- 400 T-LINJA, TIETOA TOIMINNALLISISTA RIIPPUVUKSISTA
- 500 N-LINJA, TIETOA TUPAKASTA
- 600 P-LINJA, TIETOA PÄIHDEHUOLLOSTA JA PÄIHDETYÖN KOULUTUKSESTA
100-Y-linja / 140 Päihteet ja mielenterveys
- Julkaistu
- 12.12.05
141 Masennus
Masennus voi olla seurausta ajankohtaisista elämän rasitustekijöistä tai menetyksistä ja kestää muutamia viikkoja tai kuukausia. Myös päihteiden käyttö aiheuttaa masennusoireita. Menetyksiin normaalisti liittyvää surureaktiota ei ole kuitenkaan syytä nimittää masennukseksi.
Masennus voi myös olla pitkäänkin kestävää. Yleisiä oireita ovat mielialan lasku, mielihyvän tunteiden häviäminen, ruokahalun väheneminen tai lisääntyminen, unen häiriöt, väsyneisyys, huono keskittymiskyky, itsensä huonoksi kokeminen ja toivottomuuden tunteet. Joskus voi samanaikaisesti esiintyä muitakin psyykkisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta, pelkotiloja tai paniikkikohtauksia.
Toisinaan masennuksen oireet voimistuvat niin, että ihminen tulee työ- ja toimintakyvyttömäksi ja voi ajatella itsemurhaa. Nämä vakavat oireet voivat kestää viikkoja tai kuukausia, minkä jälkeen mieliala palaa normaalitasolle. Samalla ihmisellä voi joskus olla myös aktiivisia kausia, jolloin olo on päinvastainen masennukseen verrattuna.
Masennus voi ilmetä myös muulla tavoin, esimerkiksi kipuina tai muina kehollisina oireina. Monesti läheiset huomaavat masennuksen oireet ennenkuin asianomainen itse. Masennuksen tunnistaminen on tärkeää, jotta tilanteen oikea hoitaminen voidaan aloittaa.
Usein masennus lievittyy ja menee ohi ajan mittaan ilman erityisiä hoitotoimia. Päihteiden käytön aiheuttamat masennusoireet lievittyvät parissa kolmessa viikossa, kun päihteiden käyttö lopetetaan. Perheenjäsenten tai muiden läheisten kanssa keskustelu on tärkeä hoitokeino, samoin tarvittaessa masennukseen vaikuttavien rasitustekijöiden järjestely. Vakavampien ja jo pitkään jatkuneiden masennusoireiden vuoksi kannattaa hakea ammatillista hoitoapua. Tärkeimpiä hoitokeinoja ovat erilaiset keskusteluterapiat sekä lääkehoito.
Keskusteluterapia voi muodostua muutamasta hoitoneuvottelusta tai pitempiaikaisesta hoidosta. Se voi olla joko yksilöterapiaa tai yhdessä perheenjäsenten tai muiden läheisten kanssa tapahtuvaa. Hoito voidaan toteuttaa joko terveydenhuollon yleisissä palveluissa, kuten terveyskeskuksessa, tai erityistason hoitopaikoissa, kuten mielenterveystoimistossa, A-klinikalla tai nuorisoasemalla. Joskus hoito psykiatrisessa sairaalassa on perusteltua.
Lääkehoitona käytetään keskushermostoon vaikuttavia, mielialaan normalisoivia lääkkeitä, joita käytetään yleensä vähintään kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Pelkkä unilääkkeiden tai tilapäisesti rauhoittavien lääkkeiden käyttö ei yleensä riitä; ne voivat jopa pitkittää masennustilaa. Lääkkeitä on mahdollista joissakin tapauksissa käyttää myös masennusoireiden uusiutumisen ehkäisyyn.
Masennusoireet siis alentavat ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia monella tavalla, ja voivat johtaa kuoleman toiveisiin ja itsemurha-ajatuksiin. Siksi masennuksen olemassaolon tunnistaminen ja asianmukaisen käsittelyn aloittaminen on hyvin tarpeellista, varsinkin kun monia hyviä ja tuloksellisia hoitotapoja on tänä päivänä käytettävissä.
Rauno Mäkelä
dosentti, psykiatrian erikoislääkäri
Päivitetty 3.2.2010
Viimeksi muokattu:16.03.10



