Alkoholihaitat voidaan jakaa yksittäisistä juomiskerroista ja pitkään jatkuneesta juomisesta aiheutuviin haittoihin. Esimerkkeinä yksittäiseen, monasti varsin rajuun juomiskertaan liittyvistä haitoista ovat alkoholimyrkytykset ja erilaiset humalaisille sattuvat tapaturmat kuten kaatumiset ja hukkumiset sekä humalaisten väkivaltaisuuteen liittyvät tappelut ja pahoinpitelyt mukaan lukien perheväkivalta. Useita vuosia jatkuneen, runsaan alkoholinkäytön tunnetuimpia seurauksia ovat maksakirroosi, alkoholismi, haiman sairaudet ja erilaiset syövät.

Alkoholihaitat ovat lisääntyneet Suomessa melkoisesti toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Erityisen nopeaa alkoholihaittojen lisääntyminen oli alkoholinkulutuksen kasvukaudella 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa sekä 1980-luvun jälkipuoliskolla samoin kuin 1990-luvun jälkipuoliskolla ja vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen. Seitsemänkymmenluvun puolenvälin jälkeen alkoholin kulutus ja haitat pysyivät lähes ennallaan kymmenkunta vuotta. Alkoholin kulutuksen aleneminen 1990-luvun alkupuoliskolla yhdistyi alkoholihaittojen vähenemiseen. Alkoholihaittojen kehitys on siis pääpiirteissään noudatellut alkoholin kulutuksen kehitystä.

Suomessa alkoholihaitat ovat perinteisesti painottuneet yksittäisiin juomiskertoihin liittyviin sosiaalisiin haittoihin sekä erilaisiin lakia ja järjestystä koskeviin pulmiin. Alkoholin kulutuksen kasvaessa pitkään jatkuneesta suurkulutuksesta aiheutuvat terveydelliset haitat ovat lisääntyneet nopeammin kuin juomiseen liittyvät sosiaaliset ristiriidat. Alkoholiin liittyvien maksasairauksiin aiheuttamat kuolemantapaukset lisääntyivät erittäin voimakkaasti vuoden 2004 veronalennusten jälkeen. Tästä huolimatta sosiaaliset alkoholihaitat ovat Suomessa yhä merkittävä alkoholipoliittinen ongelma.

Kansainväliset vertailut tuovat jatkuvasti esiin sen tosiseikan, että meillä Suomessa on rajuun kertajuomiseen liittyviä sosiaalisia haittoja enemmän kuin useimmissa muissa maissa. Sosiaaliset alkoholihaitat ovat merkittäviä myös sikäli, että ne eivät koske vain niin kutsuttuja ongelmakäyttäjiä. Alkoholia hyvinkin harvoin käyttävät ovat alttiita onnettomuuksille, ihmissuhdeongelmille ja väkivallalle, jos kertaistumalla nautittu alkoholimäärä nousee suureksi. Pitkään jatkuneesta runsaasta juomisesta aiheutuneet haitat eivät tietenkään rajoitu vain terveydellisiin ongelmiin. Runsas pitkään jatkunut juominen tuo mukanaan myös perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja työelämään liittyviä sosiaalisia ongelmia samoin kuin taloudellisia ongelmia

Esa Österberg
Erikoistutkija, THL

Päivitetty 24.9.2009