100-Y-linja / 110 Päihteiden käyttö Suomessa

• Julkaistu
• 1.04.08

112 Huumeiden käyttö Suomessa

Suomen huumetilanne muuttui huomattavasti 1990-luvulla, kun huumeiden käyttö lähti jyrkkään kasvuun. Vastaavankaltainen muutos koettiin edellisen kerran 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. 1970-luvun alun jälkeen käyttö väheni ja huumetilanne pysytteli pitkään jokseenkin muuttumattomana. 1990-luvun niin kutsutun toisen huumeaallon myötä huumeiden käyttö ja siihen liittyvät haitat kohosivat aivan uudelle ja Suomessa ennen kokemattomalle tasolle.

Kannabiksen käyttö kaksinkertaistui, teknomusiikin siivittämään nuorten juhlimiskulttuuriin levisi ekstaasin ja gamman (GHB) kaltaisia uusia aineita ja amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttäjien lukumäärä moninkertaistui aikaisempaan verrattuna.  Kasvaneet huumehaitat näkyivät muun muassa rikollisuuden ja sairastuvuuden kasvuna, tartuntatautitilanteen vaikeutumisena ja huumekuolemien lisääntymisenä. Viime vuosina huumeiden käytön lisääntymisen on kuitenkin voitu todeta taittuneen.

Viimeisimmän, syksyllä 2006 tehdyn 15–69 -vuotiaalle suomalaisväestölle suunnatun kyselytutkimuksen mukaan 14 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeilleensa jotain laitonta huumetta ainakin kerran elämässään. Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä oli noin kolme prosenttia ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä noin yksi prosentti väestöstä. Tämän mukaan vuoden aikana huumeita käyttäneitä suomalaisia oli karkeasti ottaen runsaat 100 000 ja kuukauden aikana käyttäneitä noin 40 000.  Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuoden 2005 rekisteritietojen pohjalta olevan Suomessa noin 14 500 – 19 000. Alueellisesti huumeiden käyttö keskittyy voimakkaimmin pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kaupunkeihin.  

Huumeiden käyttö on jonkin verran yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Vuonna 2006 miehistä 16 prosenttia ja naisista 12 prosenttia ilmoitti kokeilleensa jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Yleisimmin käytetty aine oli kannabis, jota miltei kaikki huumeita käyttäneet olivat vähintäänkin kokeilleet. Sitä seurasivat amfetamiini ja ekstaasi noin kahden prosentin osuuksilla sekä kokaiini, LSD ja sienet noin yhden prosentin osuuksilla kaikista vastaajista. Gammaa (GHB ja/tai lakkaa (GBL) ilmoitti kokeilleensa noin puoli prosenttia kaikista vastaajista ja samalla tasolla liikkuivat heroiinin ja Subutexin osuudet. Lääkeaineista oli hakenut päihtymystä seitsemän prosenttia vastaajista.

   

Taulukko 1	Kannabista käyttäneiden ikäryhmittäiset elinikäis-, vuosi- ja kuukausiprevalenssit
		1992	1996	1998	2002	2004	2006
Elinikäisprevalenssi
	kaikki	5	8	10	12	12	13
	15-24	12**	14*	19	25	18	19
	25-34	10	16	19	19	22	25
	35-44	4	8	8	11	13	16
	45-69	1	2	3	4	5	6
Vuosiprevalenssi
	kaikki	1	2	3	3	3	3
	15-24	6**	9*	10	11	8	9
	25-34	2	3	3	4	5	7
	35-44	0	1	0	1	2	2
	45-69	0	0	0	0	0	1
Kuukausiprevalenssi
	kaikki	0	1	1	1	1	1
	15-24	1**	3*	3	4	4	4
	25-34	0	0	2	2	3	3
	35-44	0	0	0	0	0	1
	45-69	0	0	0	0	0	0
		**18-24 v	*16-24 v

Lähde: Hakkarainen & Metso 2007.

 

Nuoret (15–24 -vuotiaat) ja nuoret aikuiset (25–34 -vuotiaat) ovat tyypillisimmät huumeiden käyttäjäryhmät. Taulukko 1 kuvaa kannabiksen käytön kehitystä ikäryhmittäin vuosina 1992–2006. Elinikäisprevanlenssi kertoo ainakin kerran elämässään kokeilleiden osuudet, vuosiprevalenssi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuudet ja kuukausiprevalenssi viimeksi kuluneen 30 päivän aikana käyttäneiden osuudet eri ikäryhmissä.

Taulukosta nähdään, että alle 25-vuotiaden keskuudessa kannabiksen käyttö on selkeästi vähentynyt vuoden 2002 huippulukujen jälkeen.  Sen sijaan nuorten aikuisten ikäryhmässä kannabiksen käyttö näyttää edelleen lisääntyneen. Tämä johtuu erityisesti ikäryhmän miehistä. 25–34-vuotiaat miehet on myös ryhmä, jossa useiden eri huumausaineiden käyttö on tavallisinta. Hyvin usein huumeiden käyttöön yhdistyy myös keskimääräistä runsaampi alkoholin käyttö ja humalajuominen.

Nuorten huumeiden käytön vähentymisestä kertovat myös koululaistutkimukset. Esimerkiksi vuonna 2007 tehdyn ESPAD-tutkimuksen mukaan 15/16 -vuotiailla pojilla kannabista kokeilleiden osuus laski 12 prosentista 8 prosenttiin vuodesta 2003 ja tytöillä 10 prosentista 7 prosenttiin.Suomen huumetilanteen kehitys, käytön lisääntyminen 1990-luvulla ja kasvun taittuminen nuorissa ikäryhmissä viime vuosien aikana, myötäilee kansainvälisiä nuorisokulttuurisia trendejä. 

Pekka Hakkarainen
Erikoistutkija, THL  

Kirjallisuusviitteitä:

Ahlström, Salme & Metso, Leena & Huhtanen, Petri & Ollikainen, Minna: Missä nuorisoryhmissä päihteiden käyttö on vähentynyt? Suomen ESPAD-aineiston tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):1, 73–83.

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva – Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 72(2007):5, 541–552. 

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena: Huumeiden käytön uusi sukupolvi. Yhteiskuntapolitiikka 68 (2003): 3, 244–256. 

Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena: Märkä pilvi ja vuosi 2004. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005): 3, 252–265.

Hibell, Björn & Guttormsson, Ulf & Ahlström, Salme & Balakireva, Olga & Bjarnason, Thoroddur & Kokkevi, Anna & Kraus, Ludwig: The 2007 ESPAD Report. Substance Use Among Students in 35 European Countries. The Swedish Council for Information on Alcohol and other Drugs (CAN), The European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Council of Europe, Co-operation Group to Drug Abuse and illicit Trafficking in Drugs (Pompidou Group),  Stockholm 2009. ISBN 978-91-7278-219-8.

Metso, Leena & Ahlström, Salme & Huhtanen, Petri & Leppänen, Minna & Pietilä, Eija: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995­­­ - 2007. ESPAD-tutkimusten tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6/2009, Helsinki 2009, 107 sivua. ISBN 978-952-245-020-3. Raportti verkossa.    

Partanen, Päivi & Hakkarainen, Pekka & Hankilanoja, Arto & Kuussaari, Kristiina & Rönkä, Sanna & Salminen, Mika & Seppälä Timo & Virtanen, Ari: Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2005. Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007): 5, 553–561.

Rönkä, Sanna & Salonen, Piritta (toim.) Huumetilanne Suomessa 2006. Kansallinen huumevuosiraportti EMCDDA:lle. Raportti verkossa.