• Julkaistu
• 31.03.10

Tupakka » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Voimakas fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen riippuvuus. Fyysisen riippuvuuden saa aikaan nikotiini. Sen saannin loppuminen aiheuttaa vieroitusoireita: hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä ja voimakasta tupakanhimoa. Riippuvuusoireiden ilmaantuminen on hyvin yksilöllistä eivätkä kaikki koe niitä. Fyysiset vieroitusoireet ovat pahimmillaan lopettamista seuraavien viikkojen aikana ja ne häviävät yleensä kolmen kuukauden sisällä. Psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden voittaminen saattaa olla vaikeampaa. (Pietilä 2003, 419-420.)

Tupakointikiellon vuoksi lentokoneissa on jouduttu varautumaan tupakkariippuvaisten rauhattomaan käyttäytymiseen vieroitusoireiden iskiessä. Kokemuksen karttuessa heille on opittu tarjoamaan korvaushoitoa esimerkiksi pitkien lentojen ajaksi.

Akuutit riskit: Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto vähenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Nikotiini kohottaa verenpainetta ja lisää sydämen sykettä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä. Tupakan hiilimonoksidi (häkä) heikentää suorituskykyä. (Pietilä 2003, 421.)

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Verenkiertoelimistön sairaudet, aivoinfarkti, syöpätaudit ja krooniset keuhkosairaudet. Noin joka toinen tupakoitsija kuolee tupakointinsa seurauksena, jos ei lopeta ajoissa. (Pietilä 2003, 420-421.)

Tupakointi aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 30 % syöpätapauksista. Yhteydessä erityisesti keuhko- ja kurkunpäänsyöpiin, mutta altistaa myös nielu-, huuli-, suuontelo-, ruokatorvi-, maha-, haima-, kohdunkaula- ja virtsarakkosyöville. Aiheuttaa kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoahtaumaa. Tupakointi vähintään kaksinkertaistaa sydän ja verisuonitautien vaaraa. Tupakointi aiheuttaa lisäksi mahahaavaa, impotenssia ja osteoporoosia. Nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, mutta merkittävimmät tupakoinnin terveyshaitat aiheutuvat pääasiassa muista tupakoinnin aineisosista. (Pietilä 2003, 419-422.)

Passiivinen tupakointi: Tupakoivien sairastuvuuden lisäksi on viime vuosina alettu tutkia myös passiivisen tupakoinnin aiheuttamia sairastuvuusriskejä. Passiiviselle tupakoinnille altistuu eniten ravintolatyöntekijät, jota on vähentänyt ravintoloiden tupakointikielto. Noin 400 000-500 000 suomalaista altistuu kotonaan tupakansavulle ainakin satunnaisesti. Alle 15-vuotiaista altistuu noin 7 prosenttia. Altistuminen tupakansavulle lisää syöpä- ja keuhkosairauksien sekä sydän ja verisuonitautien riskiä. Raskauden aikainen altistuminen lisää raskauskomplikaatioiden ja kehitysvaurioiden riskiä. (Ympäristön tupakansavu: Tupakkaverkko.)

Riskit ja haitat sikiölle: Sikiön kasvu häiriintyy, samoin kasvu varhaislapsuudessa. Vauvat syntyvät usein alipainoisina. Tupakointi aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta ja häkä voi aiheuttaa epämuodostumia. Keskenmenojen, synnytyshäiriöiden ja kuolleen vauvan syntymisen riski kasvaa. Syntyessään vauvalla voi olla nikotiinin vieroitusoireita. Kätkytkuolemat ovat 2,5-kertaisia tupakalle altistumattomiin verrattuna. Tupakointi vähentää äidinmaidon tuottoa 30 %, nikotiini myös erittyy äidinmaitoon ja sitä kautta imeväiselle. Tupakalle altistuneilla lapsilla todetaan enemmän hengityselinten tulehdussairauksia sekä riskiä sairastua astmaan. Lapsilla on tavattu yliaktiivisuutta ja keskittymishäiriöitä. (Dahl&Hirschovits 2005, 126-127.)

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Tupakointi voi muuttaa useiden lääkkeiden kliinisiä vaikutuksia. Se heikentää sepelvaltimotaudin ja mahahaavan lääkkeiden ja diureettien tehoa. Myös eräiden rauhoittavien lääkkeiden vaikutus heikkenee ja insuliinin imeytyminen vähenee. (Pietilä 2003, 422-423.)