• Julkaistu
• 4.04.06

LSD » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Sieto kasvaa nopeasti ja teho häviää, jos ainetta käytetään jatkuvasti useita vuorokausia. LSD kehittää sietoa myös muihin hallusinogeeneihin. LSD ja sen kaltaiset hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta eivätkä siis myöskään vieroitusoireita. Fabritius & Salaspuro 1998; NIDA 2001. Krooninen käyttö on harvinaista, joten myös mahdollisuus psyykkiseen riippuvuuteen on pieni.

Akuutit riskit: “Pahoiksi matkoiksi” kuvataan paniikki-, pelko- ja ahdistuskokemuksia, joihin liittyy mielenterveyden menettämisen, hallinnan kadottamisen tai kuoleman pelkoja. Pahojen matkojen vaikutuksia ovat pahoinvointi, masentuminen, pelko, vainoharhat, paniikki ja sekavuus. Seppälä 2001; Fabritius & Salaspuro 1998; NIDA 2001. Psykoottinen tila, joka voi kestää muutamia päiviä tai pidempään. Yksittäisetkin käyttökerrat voivat aiheuttaa persoonallisuuden muutoksia etenkin persoonallisuushäiriöisillä henkilöillä, jotka käyttävät useita päihteitä. Kohonnut onnettomuusriski. Yliannostukset ovat erittäin harvinaisia. Joskus voi ilmetä kouristuksia tai korkeaa kuumetta.

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Ei todettu fyysisiä seurauksia. LSD ei ole neurotoksista, hermostoa vahingoittavaa. EMCDDA 1997. ”Pahat matkat” saattavat ajan mittaan altistaa traumaattisille stressihäiriöille. Käyttäjät ovat kokeneet joskus takaumia (”flash back”): jopa neljäsosalla ilmenee aistimusten, ajatusten tai tunnetilojen ohimeneviä muutoksia spontaanisti, ilman päihteen käyttöä. Täyttä varmuutta näiden kokemusten yhteydestä aiempaan LSD:n käyttöön ei kuitenkaan ole.

LSD:n käyttöön liittyy pitkäaikaisia psykooseja, mutta on epäselvää, koskevatko ne vain ennestään alttiita henkilöitä. Psykoosiin kuuluu kyvyttömyys ymmärtää tai hahmottaa ulkoista todellisuutta, ajatella rationaalisesti tai kommunikoida. Fabritius & Salaspuro 1998; NIDA 2001. Toisaalta on katsottu, että LSD voi korkeintaan pahentaa siitä riippumatta syntynyttä psykoosia EMCDDA 1997.

Kroonisille LSD:n käyttäjille kehittyy joskus vakava masennus ja itsemurha-alttius, mutta taustalla saattaa olla ennestään psyykkisiä ongelmia. EMCDDA 1997

Riskit ja haitat sikiölle: Oletetut geneettiset ja epämuodostumia aiheuttavat vaikutukset ovat aiheuttaneet paljon spekulaatiota ja myös tutkimusta. Soluviljelmissä LSD:llä on saatu aikaan kromosomimuutoksia. Myös LSD:tä potilaina tai sikiövaiheessa saaneilla todettiin kromosomimuutoksia, mutta pitkittäistutkimukset potilailla eivät kuitenkaan osoittaneet mitään muutoksia tai korkeintaan tilapäisiä muutoksia. Ei ole perusteltua näyttöä siitä, että LSD aiheuttaisi geneettisiä muutoksia tai epämuodostumia, vaikka harvojen tapausten mahdollisuutta ei voi kokonaan sulkea pois. Long 1972. Uudet tutkimukset eivät vahvista aiempia tuloksia, joihin käsitykset kromosomivaurioista perustuivat EMCDDA 1997.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Ei tunnettuja riskejä.