• Julkaistu
• 8.04.10

Kannabis » Miten se vaikuttaa

Vaikutusmekanismi: Kannabiksessa on runsaasti tajuntaan vaikuttavia ainesosia, kannabinoleja, joista yleisin ja eniten tajuntaan vaikuttavin on delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC). (Dahl&Hirschovits 2005, 8.) Kannabinolit vaikuttavat sitoutumalla kannabisreseptoreihin, joita suurimmaksi osaksi tavataan keskushermostossa ja immuunijärjestelmässä (Corrican 2008, 34). Kannabispäihtymys alkaa poltettaessa sekuntien kuluessa ja kestää kolmesta neljään tuntiin. Suun kautta nautittuna kannabiksen vaikutukset alkavat hitaammin ja kestävät kuudesta kahdeksaan tuntiin. (Corrican 2008, 33.)

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Niin piristäviä kuin lamauttaviakin vaikutuksia ja myös lieviä aistiharhoja. Sekä sosiaalisuutta lisääviä että sisäänpäin kääntäviä vaikutuksia. Rentoutuminen, euforia ja empatian lisääntyminen. Assosiaatiot ja aistikokemukset korostuvat. (Dahl&Hirschovits 2005, 7, Witton 2008, 118.)

Päihtynyt on usein ja varsinkin aluksi ulospäin suuntautunut, puhelias, aktiivinen ja hyväntuulinen. Päihtynyt voi usein vaikuttaa myös sisäänpäin kääntyneeltä, mutta ajatusten lento ja assosiointi on kuitenkin vilkasta. Erilaiset aistikokemukset korostuvat, yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota. Subjektiivinen ajantaju häiriintyy. (Dahl&Hirschovits 2005, 9, Witton 2008, 118.)

Ei-toivotut vaikutukset: Varsinkin kokemattomilla käyttäjillä tai suurista annoksista voi seurata ahdistusta ja paranoiaa. Sen ohessa voi esiintyä myös paniikkikohtauksia, sekavuustiloja, harhaisuutta, epämiellyttäviä mielentiloja ja masentuneisuutta, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen lakatessa. Pulssin lyöntitiheys voi kiihtyä, mikä muuttaa verenpainetta ja saattaa aiheuttaa huimausta ja pyörtymistä. (Witton 2008, 118-119.)

Kannabis saattaa runsaana annoksena, etenkin syötynä, aiheuttaa psykoottisen häiriön, joka vähenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mentyä ohi. Sekavuuteen liittyy tajunnan ja ajattelun hämärtyminen, depersonalisaatio (itsensä epätodeksi ja vieraaksi tunteminen) ja motorinen epävarmuus. Muistamattomuus, näkö- ja kuuloharhat ja joskus väkivaltainen tai outo käyttäytyminen saattavat liittyä sekavuuteen. (Fabritius&Salaspuro 2003, 454-455,Witton 2008, 118-119.)