• Julkaistu
• 5.03.10

Imppaus » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Liottimiin, etenkin tolueeniin, voi syntyä voimakas riippuvuus. Sietokyky kasvaa nopeasti, jolloin yleensä annosmäärät suurentuvat ja elimistön vauriot lisääntyvät. (Dahl&Hirschovits 2005, 111.) Psyykkinen riippuvuus on varsin yleistä (Sairanen).

Akuutit riskit: Liuottimet ovat myrkyllisiä. Yliannostuksen ja äkkikuoleman riski on huomattava, koska hengitetyn annoksen määrää on vaikea arvioida. Liika-annostus voi aiheuttaa kouristuksia ja tajunnantason laskua jopa koomaan asti. Äkkikuolema voi seurata välittömästi tai seuraavien tuntien aikana, yleensä sydämenpysähdyksen tai hengitysdepression vuoksi. (Kivistö&Hoppu 2003, 491.)

Imppaus tuhoaa aivosoluja jokaisen käytön yhteydessä lopullisesti. Solujen hapen- ja energiansaanti häiriintyy erityisesti niillä aivojen alueilla, jotka ovat herkkiä hapen puutteelle. Tämän takia esimerkiksi muisti ja lihasten hienosäätö heikkenevät. Liuotinhumala aiheuttaa moninkertaisen aivosolukadon alkoholihumalaan verrattuna. Kylmän nestekaasun hengittäminen aiheuttaa paleltumavaurioita hengityselimissä ja vaarallista turvotusta hengitysteissä. Liuotinhuumauksessa oleva käyttäjä on erityisen altis sydämen rytmihäiriöille ja siksi häntä ei saa pelästyttää. (Dahl&Hirschovits 2005, 110-111.)

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Impattavien aineiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ovat kalpeus, janoisuus, painon aleneminen, yskä, nenäverenvuodot, verestävät silmät ja haavaumat suussa sekä nenässä. Keuhkokudosten vaurioituminen on mahdollista. Pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa näköhermon surkastumista ja näön heikkenemistä. Liuottimet ja erityisesti bentseeni häiritsevät luuytimen verisolutuotantoa, jolloin riski sairastua luuydin- ja imusolmukeleukemiaan kasvaa. Liuottimet altistavat myös munuaiset elinikäiselle vajaatoiminnalle ja heikentävät maksan toimintaa. Erityisesti tolueeni aiheuttaa pysyviä maksa- ja munuaisvaurioita. (Dahl&Hirschovits 2005, 110.)

Pitkäaikainen käyttö aiheuttaa aivojen vaurioitumista, mm. pikkuaivorappeumaa. Käytännössä aivojen vauriot ilmenevät kognitiivisten toimintojen ja henkisen tason heikkenemisenä, puhevaikeuksina, muistiongelmina, muuttuneena persoonallisuutena, tasapainohäiriöinä, ärsyyntymisenä, lihasheikkoutena ja tuntohäiriöinä. Pitkäaikaiskäytön psyykkisiä vaikutuksia ovat keskittymisvaikeudet, masennus, eristäytyminen, unettomuus ja tylsistyminen. Imppaaminen saattaa altistaa paranoidisen psykoosin kehittymiselle. (Dahl&Hirschovits 2005, 110-111.)

Riskit ja haitat sikiölle: Imppaus painottuu käyttäjäryhmältään nuorisoon, jonka vuoksi tietoa imppaamisen vaikutuksista sikiölle on vain vähän. On kuitenkin todettu, että odottavien äitien runsas altistuminen tolueenihöyryille on haitallista myös sikiölle, mahdollisesti aiheuttaen kasvu- ja kehityshäiriöitä. Myös keskenmenon riski vaikuttaisi olevan normaalia suurempi. (Dahl&Hirschovits 2005, 110.)

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Imppaajat ovat tyypillisesti nuoria, jotka eivät saa käsiinsä muita päihteitä, joten aihetta ei juuri tunneta.