• Julkaistu
• 1.03.10

Ekstaasi » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Ekstaasi aiheuttaa psyykkistä riippuvuutta, mutta fyysisen riippuvuuden kehittymien on ilmeisesti vähäistä. Toleranssi eli sietokyky aineen etenkin hallusinogeenisille vaikutuksille kehittyy nopeasti. (Seppälä 2001, 16.)

Akuutit riskit: Käyttöön liittyviä akuutteja kuolinsyitä ovat olleet mm. sydäninfarkti, aivoverenvuoto, lämpöhalvaus, nestehukka, maksavaurio ja pelätty serotoniinioireyhtymä. Myrkytyksen aiheuttama tappava annos on n. 10-15-kertainen tavanomaiseen verrattuna. On kuitenkin kuvattu tapauksia, joissa jo yksi tabletti fyysisen rasituksen yhteydessä on johtanut kuolemaan. (Dahl&Hirschovits 2005, 41-42.)

Myötävaikuttavia tekijöitä kuolemantapauksissa ja vakavissa vammautumisissa ovat olleet: Hypertermia eli kehon ylilämpöisyys ja nestehukka. Siihen liittyvät äkilliset kohtaukset, laajalle levinnyt suonensisäinen veren paksuneminen/hyytyminen, rabdomyolyysi (poikkijuovaisten lihasten vaurioituminen ja lihaspunan erittyminen virtsaan), munuaisten ja maksan toiminnan häiriöt. Ylilämpeneminen voi aiheuttaa tai pahentaa näitä häiriöitä. Ylilämpenemistä esiintyy useimmiten juhlimisympäristössä ja siihen myötävaikuttavat aineen suoran vaikutuksen ohella ympäristön lämpimyys, pitkäaikainen rasitus ja juomisen unohtaminen. Neste- ja suolatasapainon häiriöt. Sekavuus ja tietoisuuden hämärtyminen. Joskus myös kohtaukset ja kouristukset voivat ilmeisesti johtua näistä häiriöistä. Useimmiten toipumiseen riittää muutama päivä. On raportoitu kuolemantapauksia, jotka on aiheutunut isojen aivojen turvotuksesta liian veden juomisen seurauksena. On mahdollista, että MDMA aiheuttaa janon tunnetta, joka ei kuitenkaan johdu elimistön nestevajauksesta. Ekstaasi saattaa myös aiheuttaa toistopakkona tunnetun käyttäytymishäiriön, jonka seurauksena voi olla jatkuva veden juominen. (Gowing ym. 2002, 55-56.) Yhteisvaikutukset eräiden lääkkeiden kanssa. Kuolemaan johtava serotoniinioireyhtymä on seuraus yhteisvaikutuksesta masennuslääkkeinä käytettävien serotoniinin takaisinoton estäjien kanssa. Ekstaasin käyttäjät pyrkivät joskus lisäämään aineen vaikutusta yhteiskäytön avulla, kuten mielialalääkkeenä käytettävän Aurorix-valmisteen kanssa. Sen käyttö yhdessä ekstaasin kanssa on aiheuttanut kuolemantapauksia myös Suomessa. (Dahl&Hirschovits 2005, 44, Laine&Vuori sit. Markowitz&Patrick 2001.) Sydän- ja verisuonitaudit. Niistä kärsivillä ihmisillä on kohonnut riski saada kohtaus ekstaasia käytettäessä (Gowing ym. 2002, 56).

Harvinaisia jälkitiloja ovat pelko- ja paniikkitilat, paranoidinen psykoosi, krooninen psykoosi, ahdistus- ja tuskatilat, depressio ja takaumat (Fabritius&Salaspuro 2003, 465). Riski on suurempi huumausaineiden sekakäyttäjillä, pitkäaikaisesti ja runsaasti MDMA:ta käyttävillä sekä niillä, joilla on esiintynyt psykiatrisia häiriöitä itsellä tai suvussa (Gowing ym. 2002, 58).

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Ekstaasin neurotoksisuus, myrkyllisyys hermostolle, on paljon tutkittu kysymys, mutta toistaiseksi vailla varmaa vastausta. MDMA:n neurotoksisuuden puolesta on jonkin verran näyttöä. Pitkäaikaisten ja mahdollisesti parantuvien hermostovaurioiden mahdollisuus on suuri huolenaihe MDMA:n leviämisen ja käytön seurauksia arvioitaessa. Eläinkokeissa on osoitettu, että MDMA vaurioittaa aivojen serotoniinin viejähaarakkeita (aksoneita). Vauriot ovat apinoilla kestäneet yli 7 vuotta ja ovat todennäköisesti suurimmalta osin peruuttamattomia. Aksoneita kasvaa jonkin verran uudestaan mutta niistä tulee vajanaisia ja epänormaaleja. Jotkut ihmisille tehdyt tutkimukset, jotka on tehty kuvaamalla aivoja, ovat osoittaneet entisillä ekstaasin käyttäjillä pysyviä muutoksia, ja myös varsin kohtuullisen käytön jäljiltä. Näiden tutkimusten heikkous on vaikeus tietää tarkkaan koehenkilöiden MDMA:n käyttöhistoria ja muiden huumausaineiden käyttö. Niitä voidaan kuitenkin pitää osana näyttöä MDMA:n neurotoksisuuden puolesta. Tutkimusten mukaan aivovauriot näyttäisivät olevan korjaamattomia eikä niiden ilmenevyys ja vakavuus riipu suoraan käytön määrästä. (Gowing ym. 2002, 54-55.)

Lyhytaikaisten ja periaatteessa paranevien hermostovaurioiden esiintymisestä on keskivahvaa näyttöä. Käyttäjillä esiintyy lyhytmuistin häiriöitä. Lyhytaikaisten ja periaatteessa paranevien hermostovaurioiden esiintymisestä on keskivahvaa näyttöä. Psykologisissa testeissä on saatu johdonmukaisesti toistuvia tuloksia, joiden mukaan ekstaasin käyttäjillä esiintyy lyhytmuistin häiriöitä, eikä tätä vaikutusta voi selittää muiden huumausaineiden käytöllä eikä myöskään niillä metodologisilla heikkouksilla, joita tällaisiin koeasetelmiin väistämättä liittyy. (Gowing ym. 2002, 55.)

Mahdollisen käyttäjän on ymmärrettävä, että pysyvien aivo- ja hermostovaurioiden riskin puolesta puhuvia tutkimustuloksia on olemassa eikä niitä ole kumottu. Niinpä nykyisen tiedon tason vallitessa ekstaasin käyttäjä ei voi sulkea pois vakavien vaurioiden riskiä. Ne saadaan osoitettua ehkä vasta laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa, kun ekstaasia nyt käyttävää väestöä päästään tutkimaan sen ikäännyttyä. (Gowing ym. 2002, 55.)

Pian ekstaasin käytön jälkeen voi ilmetä maksavaurioita. Osa näistä vaurioista liittyy ylilämpöisyyteen. Myös ylilämpöisyyteen liittymättömiä maksavaurioita esiintyy ja ne voivat olla lieviä tai korjaantuvia, kroonisia tai tappavia. Vauriot ilmenevät päiviä tai viikkoja yhden tai useamman käyttökerran jälkeen. Näyttö ekstaasin käytön syysuhteesta maksavaurioihin on kuitenkin suhteellisen heikkoa. Maksavaurioiden syytekijöiden joukossa ekstaasin käyttö on vähäinen. (Gowing ym. 2002, 57.)

Riskit ja haitat sikiölle: Ekstaasi vaikuttaa verisuonia supistavasti. Vaikutukset voivat olla vahingollisia istukkaverenkierron kannalta ja johtaa alkion tai sikiön tilapäiseen hapenpuutteeseen ja sitä kautta elinten kehitys- tai kasvuhäiriöihin ja muihin ongelmiin. Ennenaikaisuus, istukan ennenaikainen irtoaminen ja sikiökuoleman riski liittyvät amfetamiinijohdosten käyttöön. Vaikutusmekanismista johtuen huumausaineiden käyttöön alkuraskaudessa liittyy potentiaalinen riski epämuodostumista. (HUS Teratologinen tietopalvelu 2009.) Käytön lopettaminen raskauden aikana tai raskauden ollessa mahdollinen on ehdottoman perusteltua, sillä sikiölle aiheutuvia riskejä ei voida sulkea pois.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Erityisen vaaralliseksi ekstaasin käyttö on osoittautunut serotoniinijärjestelmään vaikuttavien masennuslääkkeiden kanssa. Osa mielialalääkkeistä, etenkin MAO-entsyymiä eli monoamino-oksidaasia salpaava Aurorix, tehostaa ekstaasin vaikutusta. Masennuslääkkeiden ja ekstaasin yhdistelmä on osoittautunut hengenvaaralliseksi, koska se aiheuttaa helposti serotoniinisyndroomana tunnetun myrkytystilan ja kuoleman. Suomessa ekstaasin käytöstä johtuneet kuolemat ovat liittyneet ekstaasin ja masennuslääkkeiden yhteiskäyttöön. Alkoholi ja ekstaasin yhteiskäyttö aiheuttaa mm. aggressiivisuutta ja sekavuutta. Viagran ja ekstaasin samanaikainen käyttö on aiheuttanut kymmenien nuorten joutumisen sairaalahoitoon Englannissa ja Norjassa. (Dahl&Hirschovits 2005, 44, Laine&Vuori sit. Markowitz&Patrick 2001.)