Tietoiskut

Pikatieto

Animaatiot

Tietovisa

Julkaistu: 26.02.2010

Alkoholi » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: Riippuvuuden suhteen keskivahva päihde. Voi aiheuttaa voimakasta fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Vieroitusoireet voivat olla voimakkaita ja jopa hengenvaarallisia. (Saarnio 2000, 160.)

Akuutit riskit: Akuutti päihtymys heikentää ajattelua ja havaintotoimintoja, muun muassa muistia täydelliseen muistinmenetykseen saakka. (Saarnio 2000, 161). Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia, esimerkiksi hengityksen säätely voi lamautua. Alkoholimyrkytykset aiheuttavatkin merkittävän osan alkoholikuolleisuudesta: Suomessa kuolee vuosittain lähes 500 henkilöä akuutteihin alkoholimyrkytyksiin. (Neuvonen 2003, 287-288.) Viinan korvikkeina käytetyt tekniset alkoholit aiheuttavat vuosittain useita kymmeniä myrkytyskuolemia (Vuori 2009). Korvikealkoholi aiheuttaa myrkytyksen, joka voi tehdä sokeaksi ja olla hengenvaarallinen (Neuvonen 2003, 289-292).

Runsaan kertajuomisen seurauksia, joiden takia hakeudutaan hoitoon, ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus ja delirium (juoppohulluus). Juoppohulluus on runsaan alkoholinkäytön lopettamista tai vähentämistä seuraava oireyhtymä. Juoppohulluudelle ovat ominaisia mm. lihasvapina, kouristukset, autonomisen hermoston yliaktiivisuus, keskittymis-, ajatus-, havainto-, muisti- ja orientaatiohäiriöt, uni-valverytmin häiriöt, pelottavat aistiharhat ja mahdollisesti kuolema. (Mäkelä 2003, 190, MOT-sanakirja: lääketiede.)

Alkoholismin lisäksi alkoholin raju kertakäyttö johtaa usein aivojen vahingoittumiseen, jonka seurauksena saattaa esiintyä mm. dementiaoireita. (Hillbom 2003, 315). Alkoholi aiheuttaa vuosittain 60-80% akuuteista haimatulehdustapauksista; akuutin haimatulehduksen kuolleisuus on noin 10%. (Pikkarainen 2003, 352-353.) Alkoholinkäytöllä ja väkivaltarikoksilla on perinteisesti ollut vahva yhteys. Viime vuosina henkirikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 50-60 % ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä noin 60-70 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tieliikenneonnettomuuksista viime vuosina n. 12 % on alkoholilla ollut osuutta asiaan. (Päihdetilastojen vuosikirja 2009, 20, 83.)

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista. Psykooseja. Ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia. Rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi. Aivosairauksia ja -häiriöitä, epilepsiaa. Ääreishermosto- ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä. Krooninen haimatulehdus. Sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohonnut verenpaine. Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen miehillä. Naisilla munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syövät. Anemia. Vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

Alkoholistinen juominen aiheuttaa vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, jotka ilmenevät muun muassa ongelmanratkaisutaitojen ja oppimisen voimakkaana taantumisena. Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa psykooseja. Alkoholiriippuvuus ja erilaiset persoonallisuushäiriöt esiintyvät yhdessä erittäin usein, sama pätee depressioon. (Saarnio 2000, 161.)

Alkoholin suurkuluttajilla esiintyy useanlaisia ravitsemushäiriöitä (Salaspuro 2003, 294-297). Alkoholi ja sen aiheuttamat aineenvaihduntahäiriöt altistavat mm. diabetekselle ja kihdille sekä sydän- ja verenkiertosairauksille (Savolainen 2003, 301, 305, Kupari 2003, 356).

Alkoholimaksasairauksiin kuuluvat rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi. Rasvamaksa paranee yleensä, mikäli alkoholin käyttö loppuu. Alkoholihepatiitin paranemisennuste alkoholinkäytön loputtua on 75 %. Myös maksakirroosi, vaikka onkin krooninen tila, voi pysähtyä ja olla muuttumatta kuolinsyyksi, jos potilas raitistuu. (Salaspuro 2003, 337-338.)

Alkoholin runsas käyttö vahingoittaa usein aivoja ja altistaa monille tunnetuille aivosairauksille. Tutkimusten mukaan osa keskushermostohäiriöistä on ohimeneviä, kun juominen lopetetaan.  Alkoholin ja epilepsian välillä on voimakas yhteys. Alkoholinkäyttö lisää riskiä aivoverenkiertohäiriöihin ja esimerkiksi aivoverenvuodon vaara on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. (Hillbom 2003, 315-320.)

Alkoholin suurkulutukseen liittyy usein ääreishermoston sairauksia, kuten tunto- ja heijastehäiriöt, ja harvemmin lihasten sairauksia, kuten lihasten surkastumista ja heikkenemistä. (Juntunen 2003, 330-335.)

Runsas alkoholinkäyttö altistaa refluksisairaudelle (närästykselle), ruokatorven syövälle ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksille, kuten suoliston verenvuodoille, pohjukaissuolen haavalle (mahahaavalle) ja paksusuolen syövälle. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa kroonisen haimatulehduksen, joka on kivulias ja saattaa johtaa diabeteksen puhkeamiseen. (Pikkarainen 2003, 346-350, 354.)

Runsas jatkuva alkoholinkäyttö heikentää sydäntä aiheuttaen sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohtuullinen alkoholin käyttö jopa suojaa sepelvaltimotaudilta ja sydänkohtauksilta, mutta suurkulutus ja runsas kertajuominen saattavat altistaa niille. Säännöllisen alkoholikulutuksen ja kohonneen verenpaineen välillä on vahva yhteys. (Kupari 2003, 356.)

Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen ovat yleisiä runsaan alkoholinkäytön seurauksia miehillä. Naisilla vastaavia vaikutuksia ovat munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. (Laitinen&Välimäki 2003, 366-367.)

Alkoholinkäytöllä on väitetty olevan yhteyttä luusairauksiin, kuten osteoporoosiin (luukatoon) molemmilla sukupuolilla (Laitinen&Välimäki 2003, 368).

Alkoholin suurkulutus lisää suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven, maksan ja paksusuolensyövän riskiä ja jossain määrin saattaa myös lisätä haimasyövän riskiä (Salaspuro 2003, 380-181).

Krooninen alkoholinkäyttö voi johtaa anemiaan. Sitä todetaan noin puolella sairaalaan otetuista alkoholisteista. Alkoholisteilla esiintyy tavallista enemmän vakavia tulehdussairauksia kuten sepsistä (verenmyrkytys), keuhkokuumetta ja tuberkuloosia. Tämä joutuu monesta tekijästä ja alkoholin suorat vaikutukset ovat vain osa niistä. (Pikkarainen 2003, 382, 385.)

Riskit ja haitat sikiölle: Keskenmenon riski, epämuodostumia ja sikiövaurioita, kasvun hidastumista, istukan irtoamisen ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Synnytyskomplikaatioita. FAS-oireyhtymä: pienipäisyys, hermosto-oireet, henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys.

Toistaiseksi ei ole pystytty osoittamaan luotettavaa turvallisen alkoholinkäytön rajaa. On kuitenkin on selvää, että raskaudenaikainen jatkuva ja runsas sekä toistuva humalahakuinen alkoholinkäyttö on yhteydessä sikiövaurioihin. Sikiön herkkyys alkoholille on aina yksilöllistä, eikä raskaana olevan alkoholinkäytön vaikutuksia sikiöön voida täysin ennustaa. Käytännön suositus on pidättäytyä alkoholista raskauden aikana. (Savonia AMK 2009.)

Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa keskenmenon raskauden kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Runsas alkoholinkäyttö raskauden alkuvaiheessa altistaa epämuodostumille ja sikiövaurioille, kuten sydän- ja luustovaurioille, ja voi haitata sikiön kasvua. (Halmesmäki 2003, 404-405.)

Toisella raskauskolmanneksella ennenaikaisen synnytyksen sekä istukan irtoamisen vaara kasvaa. Aivojen alikehittyminen, pienipäisyys ja muut fetaalialkoholisyndrooman (FAS) ilmenemismuodot voivat saada alkunsa alkoholin käytöstä tässä vaiheessa. (Halmesmäki 2003, 405-406.) FAS-lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 100 ja lievempioireisia FAE-lapsia noin 200. FAS-oireyhtymän piirteitä ovat poikkeukselliset ulkonäköpiirteet, kuten pieni pää ja pienikokoisuus, kasvuhäiriöt sekä keskushermostolliset toimintahäiriöt, jotka vaihtelevat kehitysvammasta lieviin oppimishäiriöihin. (Vrt. Salokorpi 2009, 1-2).

Eräiden tutkimusten mukaan runsas alkoholinkäyttö raskauden loppuaikoina aiheuttaisi synnytyksen yliaikaisuutta. Alkoholin suurkuluttajista selvästi normaalia suurempi osa joutuu synnyttämään keisarinleikkauksella. (Halmesmäki 2003, 406-407.)

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Alkoholilla on lukuisia, osin huonosti ennustettavia yhteisvaikutuksia lääkkeiden ja muiden päihteiden kanssa. Sekakäytön vaikutukset ovat arvaamattomia ja saattavat johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen, kontrollin ja muistin menettämiseen ja jopa kuolemaan. Sekakäytön erityispiirteisiin kuuluvat vaikutusten voimistuminen, pitkittyminen tai jopa päinvastaiset vaikutukset kuin on odotettu. Jo pienikin annos yhteisvaikutuksena toisen aineen kanssa saattaa aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja pysyviä elinvaurioita tai kuoleman. (Dahl&Hirschovits 2005, 147-152.)