Alkoholisti?

Älä jää yksin oloinesi. Kotikanavalla keskustellaan asioista ja ongelmista, joihin voi törmätä kotona päihteiden kanssa. Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä. Tule mukaan kanavalle!

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja ihmissusi » 6.10.2010 08:41:43

Kysynpä vielä: Onko aamuinen kiukkuisuus raittiin illan jälkeen merkki vieroitusoireista? En ollut keittänyt aamulla tuoretta kahvia herran herätessä. Siitä se sitten lähti...
ihmissusi
 

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Lähe1nen » 6.10.2010 09:38:12

ihmissusi kirjoitti:Kysynpä vielä: Onko aamuinen kiukkuisuus raittiin illan jälkeen merkki vieroitusoireista? En ollut keittänyt aamulla tuoretta kahvia herran herätessä. Siitä se sitten lähti...

Kyseessä on kuivahumala eli tila, jossa alkoholisti hyvin usein on, kun ei juo. Matti Rossi kuvailee tilaa näin:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/kuivahuikka.htm
"Kuiva humala" kuvaa alkoholistin tilaa, kun hän tuntee olonsa epämukavaksi kun hän ei juo. Juomisensa aikana alkoholisti paljastaa tiettyjä normaalista asenteistaan ja käyttäytymisestään poikkeavia piirteitään. Jos nämä piirteet säilyvät juomisen lopettamisen jälkeenkin, häntä kutsutaan "kuivaksi".

"Kuiva" viittaa siihen tosiasiaan, ettei hän juo: "humala" tarkoittaa samojen poikkeavien asenteiden ja käyttäytymisen jatkumista, jotka ilmenivät juoma-aikana. Toisin sanoen , hänen elämänsä laadussa ei ole tapahtunut edistymistä. Yksinkertaisesti sanoen hän on kännissä ilman juomista.

Alkoholismi on sairaus, joka hallitsee uhriaan sekä fyysisesti että psyykkisesti. "Kuiva humala" tekee saman.

Monet, alkoholisti mukaan lukien, kuvittelevat, että kun juominen lakkaa, palaa normaali tila automaattisesti. Näin ei ole. Normaali tila palaa vain, jos alkoholisti pysyy raittiina ja samanaikaisesti ponnistelee muuttaakseen ajattelunsa ja käyttäytymisensä, mikä puolestaan tekee hänestä tasapainoisen ihmisen.

Jokainen juova alkoholisti käyttäytyy kuten narsisti, oli sitten selvä tai humalassa. katumuskrapulan hetki tekee poikkeuksen, silloin hän on...no juuri niin hurmaava kun narsisti on silloin kun siitä on hänelle etua joten silloinkin hän käyttäytyy kuin naristi. Jokainen narsisti ei ole alkoholisti, mutta jokainen juova alkoholisti käyttäytyy kuin narsisti ja siihen kuuluu ehdottomasti myös kyky hurmata, eli ostaa seuraavaa juomalupaa.
Rakastamalla ei voi ketään raitistaa, sitä on varsinkin naiset koittaneet sukupolvien ajan. Silloin saadaan vain lopputuloksena koko perheellinen tuhoutuneita ihmisiä.
Toista ei voi muuttaa, vain itseään voi, mutta muuttumalla itse, voi pakottaa toisen muutokseen. Jos toinen ei lähde mukaan muuttumaan (esim. hakemaan apua alkoholismiinsa) silloin hänen on siedettävä muutos, joka syntyy siitä kun mahdollistaja lopetaa työnsä ja hän jää itse kantamaan vastuun juomisensa seurauksista. Se on ainoa tapa auttaa alkoholistia; asettaa omat rajansa ja pitää niistä kiinni, pakottaa alkoholisti kantamaan vastuu juomisestaan. Silloin voikin tulla yllätys ja syntyä halua raitistua. Ei ole mitään tarvetta raitistua niin kauan, kun juomisella ei ole seurauksia. Alkoholisti ei laske napuittavaa akkaa varsinaiseksi seuraukseski, se vaan haukkuu, mutta ei pure. Uhosta huolimatta se tulee ja selvittää sotkut taas seuraavallakin kerralla ja huolehtii että elämä sujuu, vaikka hän juo.
Kun kertoo tuskansa ja hätänsä ystävällisesti mutta vakuuttavasti ja myös toimii sen mukaan. (esim. jos uhkaa pois muutolla, myös muuttaa pois) voi alkoholistille syntyä halu tehdä oma osuutensa tilanteen normalisoimiseksi. "Uhkailu ja kiristys" toimii kyllä, mutta on pidettävä huolta, ettei sorru katteettomiin lupauksiin; vain sillä voi "uhkailla ja kiristää", jonka on itse valmis pitämään.
Alkoholismi aiheuttaa yhtä suurta hätää ja häpeää niissä perheissä, joissa kyse on vasta vain siitä, ettei alkoholisti pysty omassa yhteisössään hyväksyttyyn alkoholinkäyttöön. Tämä korostuu tiukoissa uskonnollisissa yhteisöissä. Niistä hakeutuu hoitoon ihmisiä, joita ei voisi kuvitella mitenkään alkoholistiksi. Kuitenkin kun ei pysty siihen oman yhteisön normien mukaiseen käyttöön, ei pysty itse päättämään milloin juo ja varsinkin kuinka paljon, niin kyseessä on sairaus nimeltä alkoholismi, vaikka sairaus olisi vasta hyvin alkumetreillä. Tuska on syvä niin perhessä kuin alkoholistilla, vaikka ei ole tapahtunut vielä yhtään mitään!
Sen miettiminen, liioitteleeko ongelmaa ei ole hyödyksi kenellekään. Jos itsellä on paha olla nykyisessä elämäntilanteessa, on sille tehtävä jotakin. Perheessä, jossa vanhemmat voi huonosti elää huonosti voivia lapsia jotka siirtävät pahan olon vielä omiinkin lapsiinsa. jonkun on oltava se rohkea, joka tuon kireteen katkaisee. Yksi yleisesti käytetty alkoholismin määritelmä on, että kyse on alkoholismista, jos muut kärsii siitä. Tässä on se vinha perä, että jos ihminen ei ole alkoholisti ja perhe kärsii hänen juomatavoistaan, hän on valmis muuttamaan niitä.
Itse sanon usein, että kyse ei ole siitä mitä tapahtuu juodessa vaan siitä mitä tapahtuu kun ei juo. Eli juuri tuo kuivahumala ja se miten ihminen käyttäytyy, kun on syystä tai toisesta pakko olla juomatta.
Lähe1nen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 102
Liittynyt: 29.9.2010 19:19:16

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja GoodWife » 6.10.2010 10:17:22

ihmissusi kirjoitti: Viime yönäkin näin unta, että suutelin toista miestä, se oli ihanaa, vaikkakin vain unta 8)



Heh, kuinka ollakaan näin myös viime yönä unta että suutelin vierasta miestä :P Olin siinä unessa kuitenkin
huolissani miehestäni joka oli teillä tiettymättömillä. PRKL eikö nämä huolet voisi olla edes unista pois ? :|

Kohta lähden hakemaan miestäni joka on nyt saanut tarpeekseen ryyppäämisestä, tällä kertaa.... hän oli baarikierrokselta päätynyt mökillemme, joten ajomatkaa tulee ihan kivat 120 km per suunta. GoodWife on kuitenkin
helpottunut että mies on siellä eikä ruumishuoneella. Kysäisin miten oli päätynyt mökille, niin kaverit olivat kuulemma heittäneet hänet sinne, mutta mikseivät ne kaverit voineet sitten tuoda häntä kotiin ?????

Meillä olisi huomenna risteily joka on tilattu ja maksettu aikaa sitten, saas nähdä mites siellä käy ?? Mukaan lähtee
pariskunta jotka ei todellakaan sylje lasiin, voi elämän kevät..... pelottaa.

Milloin hän nöyrtyy ja lähtee hakemaan itselleen apua, miksi se on niin vaikeata myöntää itselleen että ei hallitse enää
juomistaan ?? Kuinka alas pitää vajota ennenkuin sen tajuaa ??? Meillä voisi olla kaikki todella hyvin ilman viinanpirua.
Pessimisti ei pety koskaan
GoodWife
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 6
Liittynyt: 4.10.2010 20:32:02

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Lähe1nen » 6.10.2010 11:45:46

GoodWife kirjoitti:
ihmissusi kirjoitti:


Milloin hän nöyrtyy ja lähtee hakemaan itselleen apua, miksi se on niin vaikeata myöntää itselleen että ei hallitse enää
juomistaan ?? Kuinka alas pitää vajota ennenkuin sen tajuaa ??? Meillä voisi olla kaikki todella hyvin ilman viinanpirua.

Tämä ei ole vastaus, jota haet, mutta tämä on vastaus, jonka moni on joutunut todeksi kokemaan; kun mahdollistaja lopettaa työnsä.
Kun hän tosiaan jää sinne mökille ihmettelemään, miten täältä pääsee pois ja jää yksin krapulansa kanssa ilman tukea. Lisätään tähän vielä tieto, että tukea tulee heti, kun hän hakee hoitoa alkoholismiinsa, niin halua tehdä asialle jotain syntyy huomattavasti todennäköisemmin kun silloin kun joku aina tulee ja hakee, siivoaa sotkut ja ymmärtää.
valitettava tosiasia on, että me hyvät vaimot vaan mahdollsitamme juomisen jatkumista ja mitä enemmän yritämme, sitä helpommaksi me juomisen teemme!
Lähe1nen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 102
Liittynyt: 29.9.2010 19:19:16

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Ellis79 » 6.10.2010 11:56:34

ihmissusi kirjoitti:Hei, monen teidän juttuihin verrattuna huomaan, että ehkä liioittelen ongelmaamme, mutta huoleni on kyllä aito.


Et ole ymmärtänyt asiaa. Alkoholismi on etenevä sairaus. Ei kukaan alkkis synny juopoksi veneen alle, kyllä ne jostain muualta tiensä löytää. Kun aikaa kuluu ja olutta, niin huomaat ettet enää etsi eroja meidän muiden tarinaan, vaan samankaltaisuuksia. Tällä hetkellä toivot ettei miehesi olisikaan alkoholisti, mietit kuumeisesti syitä hänen käytökseensä ja yrität vaikuttaa häneen niin ettei hän joisi. Olet ehkä aikaisessa vaiheessa liikkeellä. Et ymmärrä asiaa. Toista alkoholistia voi ymmärtää vain raitistunut alkoholisti, me muut voimme tukeutua luuloon tai tietoon. Tukeudu sinä tietoon, googleta se mainitsemani hoito.

ihmissusi kirjoitti:Toissailtaisen keskustelun jälkeen sain eilen yhden raittiin illan eilen, kokonaan :) . Nautin siitä kyllä sydämeni kyllyydestä, kokemus kertoo, ettei näin jatku pitkään.


No sinäpä sen itse sanoit. Odottelemalla ei asiat parane.

ihmissusi kirjoitti:Ja joku kysyi, millaisen elämän itselleni haluaisin: kodin, jossa ei tarvitse pelätä, kodin, jossa teemme asioita yhdessä, kodin, jossa minun ei tarvitse kieltää lapsilta yökavereita ja lapset uskaltaisibat muutenkin tuoda kavereita kotiin, kodin, jossa minä olen nainen, ja kelpaan miehelleni myös ilman kaljaa, jne.


Ja sulla on näihin kaikkiin täysi oikeus, niin kuin meillä muillakin. Toivon todellakin ettet sinä, jo meidän muiden tarinoita lukeneena, tekisi samoja virheitä eli yrittäisi järkeillä miestäsi raittiiksi. Mutta kokemus on tässä itseänikin opettanut, asiaa on vaikea ymmärtää kun ei ymmärrä edes sitä lähtökohtaa että hän on mahdollisesti sairas eikä siksi kykene objektiiviseen keskusteluun omasta tilastaan.

Et voi pakottaa alkoholistia, mutta voit antaa hänelle vaihtoehtoja. Sopia, mitkä on kotinne säännöt, ja jos hän niitä noudattaa niin hän saa kodissa asua. Ruotsissa esimerkiksi rattijuopumuksen jälkeen voi valita, meneekö vankilaan vai hakeutuuko hoitoon.
Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

(selenita79@gmail.com)
Avatar
Ellis79
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 24.9.2009 15:07:19

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Renja » 6.10.2010 12:11:57

Ellis kirjoitti fiksusti. Olen samaa mieltä ihan kaikessa. En minäkään ajatellut, että tilanne olisi kovinkaan paha omassa suhteessani. Luin toisten juttuja ja ajattelin, että noillahan on vielä rankempaa. Exäni kun ei juonut säännöllisesti, seksi luisti ja rauhallisia koti-iltoja oli suurinosa kaikista illoista. Jälkikäteen vasta olen huomannut, että miten persoonani on muuttunut läheisriippuvaisen persoonaksi. Se jatkuva yrittäminen...hohhoijaa.
Jo tuo, että yhdellä ihmisellä on perheessä noin vahva auktoriteettiasema verrattuna toisiin on huolestuttavaa....lapset ei uskalla tuoda kavereita kotiin..aamukahvin keittämättä jättämisestä valitetaan..onko tuota nyt vaikea itse keittää? Minun mielestäni sinä olet jo tottunut kestämään liikaa. Eikä ole hyvä malli lapsille, että äiti joutuu aina kestämään kaiken. Pahoittelen, jos olen liian suora. Harmittaa vaan, kun yritän ymmärtää läheisriippuvaisuuttani ja koko tätä alkoholismi kuviota ja kun kuulee samalta kuulostavia tilanteita. Sitä sitten tyytyy niihin harvoihin selviin iltoihin..saa niistä niin kovan onnen tunteen, että kestää kaikki muut. Tällöin alkoholi hallitsee elämästä nauttimista. Päättää milloin siihen on oikeus.
Renja
 

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja knight » 8.10.2010 08:48:51

Kaksi iltaa meni "absolutistina", sitten tuli aihe juhlistaa onnistunutta päivää muutamalla oluella (5*0.5l). Annoin siihen itse syyn, kun jäin tyopaikan juhliin eilen, ja otin muutaman lasin viiniä siellä. Oma(kin) sosiaalinen elämäni on nykyisin niin kapeaa, että tartun tällaisiin juttuihin hanakasti.

Huomaan nyt, että muutenkin, kuin tässä asiassa otan syyn aina omille harteilleni. Minun ei olisi pitänyt jäädä juhliin, minun olisi pitänyt hoitaa tilanne paremmin, niin oltaisiin vältytty huudolta jne.

Joka tapauksessa kaikkien näiden keskustelujemme jälkeen tuota ekaa raitista aamua luukuun ottamatta, on elämämme ollut taas leppoisampaa. Hän yrittää kovasti ja hän on meille hyvin rakas.
knight
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 3.10.2010 12:49:00

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja knight » 8.10.2010 08:54:33

knight=ihmissusi
knight
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 3.10.2010 12:49:00

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Lähe1nen » 8.10.2010 10:22:19

knight kirjoitti:Huomaan nyt, että muutenkin, kuin tässä asiassa otan syyn aina omille harteilleni. Minun ei olisi pitänyt jäädä juhliin, minun olisi pitänyt hoitaa tilanne paremmin, niin oltaisiin vältytty huudolta jne.

Tämä on kuin suoraan jostakin läheisriippuvuuden määritelmästä :shock: (Itse pidän enemmän sanasta kotivammaisuus, mutta tuota läheisriippuvuutta käytetään yleisemmin)
Itse päädyin tuolla ajattelulla ottamaan turpaani -välillä pahastikin- ja uskomaan että minun olisi pitänyt hoitaa tilanne paremmin, niin olisi vältytty...mitä sitten ikinä tapahtuikin. Läheisriippuvuus kuten alkoholismikin on etenevä sairaus. Sielä ne etenevät sievästi rintarinnan kodin "turvallisten" seinien sisäpuolelle. Henkinen väkivalta on usein vielä fyysistä tuhoisampaa, koska sen kanssa joutuu miettimään sitäkin tapahtuiko se todella....alkaa eopäillä itseään, ei tiedä, mikä on totta. Fyysistä väkivaltaa ei sentään voi itseltää kieltää -vaikka sen voikin selittää aina yksittäiseksi ylilyönniksi.
Ja ainahan minä sain palkkioni, sen hyvittelypäivän, jolloin olin maailman kaunein, älykkäin, seksikkäin ja kaikinpuolin valovoimaisin yksilö, jalustalle nostettu jumalatar, joten tokihan sen takia kannatti menettää omanarvontuntonsa, mielenterveytensä ja tuhota lapsilta lapsuus, kun selvcästi me oltiin sille alkoholistille niin kovin rakkaita, saatinhan me hyvittelypäivinä (joita sentään oli viikossa noin 3-4, alkuviikko) kaikki mitä keksittiin haluta ja mä sain sitä palvontaa, viis valvotuista öistä viikonloppuna ja siitä, että koti oli sellainen että lapset ei viikonkopuisin kotona olleet vaan pakenivat isovanhempien luo mutta meillä oli mahtavaa seksiä ja tehtiin koko perheen kanssa paljon juttuja yhdessä, matkusteltiin ulkomailla, käytiin ulkona syömässä...mehän elettiin täydellistä elämää! Mitä nyt yks pikku kupru, isä oli humalassa 2 päivää viikossa, mutta eihän sitä kukaan tienny ja mähän vaan olin ylireagoiva ja hysteerinen.
Lähe1nen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 102
Liittynyt: 29.9.2010 19:19:16

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Moninainen » 8.10.2010 20:49:58

Hei,

Huolesi on aitoa. Noin meilläkin miehen juominen alkoi. Joku kirjoitti ettei olisi kuin yksi vaihtoehto jos mies ei hoitaisi työtään ja muita velvollisuuksiaan juomisen takia. Mutta siihen se juominen johtaa! Ensin juodaan avoimesti, sitten alkaa tulla kotona sanomista, joten aletaan juoda osin piilossa. Kohta juodaan kokonaan salaa ja piilotellaan pullotkin. Ja valehtelu kuuluu tietysti asiaan: "mitään en ole ottanut tai jos olen, yhden tai kaksi vain". Kohta alkaa työnteko takkuilla. Ei ollakaan niin mahtavia ja päteviä kuin itse kuvitellaan.

Alkoholistista kun ei meinaa päästä eroonkaan sitten kun hoivavietti on päässyt loppumaan. Juoppo nauttii luontaiseduista kotona, eikä koe tarvetta muuttaa muualle. Eihän hän ole se perheen häirikkö, vaan vaimo joka huutaa mitättömistä asioista, kuten juomisesta, käännyttää vielä lapsetkin pyytämään isää menemään pois.

Muistan ne rankat vuodet kun hoidin pieniä lapsia kotona, mies kävi töissä ja joi hirveät määrät iltaisin ja viikonloppuisin. Hänestä ei käytännössä ollut mitään apua lastenhoidossa. Olin niin puhki että pidättelin itkua aina kun joku ystävällisesti kysyi "mitä kuuluu". Olin niin uupunut etten olisi pystynyt muuttamaan lasten kanssa pois, tai tekemään muitakaan ratkaisuja. Onneksi mies vähensi itse juomistaan asteittain. Toivotan voimia tulevaisuudelle!
Moninainen
 

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja ihmissusi » 9.10.2010 09:55:03

Sinulla Moninainen siis ihan rohkaiseva esimerkki :D

Eilen 5 isoa olutta ja kaksi iso lasia punaviiniä, ainakin kolme ravintola-annosta. Annos hieman pieni normiperjantaille, ensimmäinen tölkki aukesi vasta klo 20. Tänään suunnitteli grillaavansa, ensimmäinen tölkin aukeaminen riippuu siis siitä, milloin meillä on ruoka :evil: (siihen voi mennä tovi, hänellähän on oikeus nukkua aamuisin pitkään)

Aina löytyy syy, miksi juoda. On olemassa ainakin remontti-, siivous-, grillaus- ja ruohonleikkuu- ja ruoanlaitto-olut, saunaoluesta puhumattakaan...

Olen tavannut erään miehen, josta haaveilen. Tiedän, ettei hän ole mies minua varten, eikä hän tiedä tunteistani, ja näin asia saa myös olla. On vain jotenkin helpottavaa, kun tietää, että tuollaisiakin miehiä on olemassa, vaikka en itse koskaan siitä saisikaan nauttia, muuten kuin kuvitelmissani.

Mieheni isä on alkoholisti, nyt eläkkeellä hän sen jo tunnustaa. Juomismalli on isältä perittyä siis. Hänen veljensä on alkoholisti, tai "kohtuukäyttäjä", kuten miehenikin. Mieheni veljessä näen jo niin huolestuttavia piirteitä, jotka varmaan näkyvät omassa miehessänikin, mutta en itse niitä erota, kun olen liian lähellä.
ihmissusi
 

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja ihmissusi » 10.10.2010 09:52:58

Huomaan jääneeni jo koukkuun tänne palstalle, olen lukenut monia tarinoita, ja laput silmiltäni ovat pudonneet.

Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että eilen ei auennut grillausolut, raittiinakaan ei ollut, mutta ihan kohtuuannoksissa kuitenkin pysyi (lasi viiniä ruoan kanssa ja illalla kolme olutta). Minulla oli kuitenkin tunne, että hänen aikomuksensa oli tyytyä vain tuohon viinilasiin, mutta ei sitten voinut itselleen kuitenkaan mitään.

Vietän (taas) aamua lasten kanssa keskenään. Isä nukkuu. En ole keittänyt kahvia 8)

Googlasin vihdoin sen Minnesota-hoidon, kumma miksi se oli niin vastentahtoista. Yksi lause kiinnitti huomioni, liittyi siihen, ettei alkoholistin promillet vastaa humalatilaa. Olen vuosia puolustellut mieheni juomista sillä, ettei hän juo humalahakuisesti. Mutta jos ei juominen ole humalahakuista, miksi siis 1-2 olutta ei riitä? Laskin jollain laskurilla, että hänellä 4 ravintola-annosta riittää 1 promillen humalaan (=3 isoa keskiolutta). Tuo on hänellä päivän minimiannos. Laskin samoin hänen ajokuntonsa lauantaina, perjantain juomisen jälkeen. Vielä puolilta päivin 0.7 promillea. Myös kuivahumala löytyi noilta sivuilta, kun alkoholisti pakotetaan vasten tahtoaan olemaan ilman annostaan...

Läheisriippuvaisuus oli minulle kokonaan uusi sana. Olen aina ihmetellyt, miksi ihmiset jäävät suhteeseen alkoholistin kanssa, ja nyt huomaan, kuinka perustelen itselleni, minun mieheni on erilainen, hän on ahkera ja välittävä. Uskon hänen tarinansa kohtuukäytöstä ja jos mietin eroa, riittää, että hän sanoo, että minun menettämiseni on hänen suurin pelkonsa, kun minä jo hautaan sen ajatuksen kokonaan.

Vanhin lapsistamme on viime aikoina ottanut useaan otteeseen kanssani puheeksi, kuinka oudosti ja epäreilusti isä joskus käyttäytyy. Alkuun puolustelin häntä, mutta nyt olen ottanut rehellisen linjan. Olen kertonut, että olen keskustellut asiasta isän kanssa, ja toivon sen auttavan. Mainitsin myös, että positiivista on, ettei isä vielä kello kahdeksaan mennessä illalla ollut avannut yhtäkään olutta. Samalla havaitsin, ettei lapsi ymmärtänyt asiaa. Koko hänen elämänsä ajan on isä juonut olutta, lähes joka ainoa ilta. Ei lapsi osaa yhdistää isän käyttäytymistä ja tuota tölkkiä toisiinsa, jos niillä nyt yhteyttä onkaan, voihan kiukuttelun syy piillä myös jossain muualla.
ihmissusi
 

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja Renja » 10.10.2010 15:46:34

Hienoa ihmissusi. Kuulostaa, että olet oivaltanut jotain tärkeää. Isommille lapsille lapsille voi jo puhua asioiden oikeasta tilasta, koska ymmärtävät kyllä. Äidin ei pidä joutua anteeksipyytelijän asemaan. Mielestäni ei ole myöskään normaalia, että alkoholia kuluu joka ilta (määristä riippumatta). Ajattelen taas lähinnä vierestä seuraavia lapsia. Ei ole hyvä rentoutumismalli heillekään. Kyllä kiukkuisuuden voi pistää kuivahumalan piikkiin varsinkin, kun alkoholin käyttöä on takana vuosia. Lapset eivät sitä ymmärrä, kun se on aikuisillekin niin vaikeaa. Ainakin minulle oli ;). Riippuu lapsien iästä, mutta jossain vaiheessa on hyvä puhua asioista niiden oikealla nimellä. Luulen, että heidänkin on sitten helpompi lähteä omaan elämään. Alkoholismi on muutenkin niin yleinen ongelma, että jokaisen nuoren pitäisi tietää siitä vähän enemmän.
Renja
 

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja cricket » 10.10.2010 16:46:17

ihmissusi kirjoitti:Läheisriippuvaisuus oli minulle kokonaan uusi sana. Olen aina ihmetellyt, miksi ihmiset jäävät suhteeseen alkoholistin kanssa, ja nyt huomaan, kuinka perustelen itselleni, minun mieheni on erilainen, hän on ahkera ja välittävä. Uskon hänen tarinansa kohtuukäytöstä ja jos mietin eroa, riittää, että hän sanoo, että minun menettämiseni on hänen suurin pelkonsa, kun minä jo hautaan sen ajatuksen kokonaan.


Yllättävän paljon samankaltaisuuksia löytyy mm. väkivaltaisessa suhteessa elävien kanssa. Ainakin itse olin kuitenkin sitä mieltä, että väkivaltaista miestä en kestäisi... 14 vuotta jaksoin kuitenkin juovan kanssa? Olisinko selittänyt samalla tavoin lapsilleni, että isä löi tänään vaan vähän? Ja että hoitaa se kuitenkin työnsä?

Sorry, tämä nyt ei liity juuri sinuun, mutta tuli omasta historiastani mieleen.
If you want others to be happy, practice compassion. If you want to be happy, practice compassion.
Dalai Lama
Avatar
cricket
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2227
Liittynyt: 30.5.2009 22:47:40

Re: Alkoholisti?

ViestiKirjoittaja GoodWife » 11.10.2010 08:10:14

"Älä jätä minua" pyysi mieheni, kun sanoin suhteemme loppuvan jos korkki ei mene kiinni. Kaksi vaihtoehtoa, eroamme ja lähden oman mielenterveyteni tähden, en jaksa enää.... tai sinä lopetat juomisen lopullisesti.
Hän lupasi lopettaa, mutta ei ole valmis hakemaan apua muualta, ainakaan vielä. Sanoi että jos ei itse pysty
lopettamaan niin sitten hän menee.

Vaikea tilanne, pysyykö se korkki kiinni ?? Olen nyt toiveikas mutta pelko on takaraivossa koko ajan. Hän lähti
aamulla töihin, vai lähtikö sittenkään ?? Puhuimme viikonloppuna asioista, ja hän haluaisi yrittää jos minä olen hänen tukena. Lupasin hänelle yrittää vielä, en tiedä olenko ihan hyväuskoinen hölmö jota voi vedättää mielin määrin ?
Hän pystyy ihan helposti olemaan kuukaudenkin kuivilla, ja kaikki on ihanaa, rakkaudentäyteistä elämää kunnes.....
juominen alkaa uudestaan. Sanoin hänelle että jos tulee sellainen olo että tekee mieli viinaa ja ahdistaa niin siitä täytyy puhua eikä lähteä ryyppäämään. Hän lupasi ja minä uskoin............... :roll:
Pessimisti ei pety koskaan
GoodWife
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 6
Liittynyt: 4.10.2010 20:32:02

EdellinenSeuraava

Paluu Kotikanava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Sirppi ja 3 vierailijaa
  • Tulosta tämä sivu
  • Lähetä tämä sivu sähköpostitse
  • Päihdelinkin RSS
  • Del.ici.ous
  • Digg
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa StumbleUponissa

A-klinikkasäätiö
Maistraatinportti 2
00240 Helsinki

  • Puh. (09) 6220 290
  • Fax. (09) 175 276
  • www.paihdelinkki.fi