A A A

Olet täällä

Hyvä vanhemmuus

Julkaistu 6.4.2006. Päivitetty 24.3.2010

Jokainen haluaisi olla paras mahdollinen isä tai äiti omille lapsilleen. Hyvää vanhemmuutta on kuitenkin monenlaista ja usein riittää, että on tarpeeksi hyvä. Omaa vanhempana olemistaan voi myös aina kehittää.

Useimmiten kasvuympäristö sekä vahvistaa että haavoittaa lasta. Ratkaisevaa on, kumpi on hallitsevaa. Hyvin erilaisissakin oloissa voi kasvaa hienoja ihmisiä. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että he voivat eläytyä lapsen tilanteeseen ja tukea tämän yksilöllistä kasvua. Toisaalta lapset ja nuoret tarvitsevat kannustukseen myös kodin ulkopuolisia aikuisia. Monia lahjoja emme voi antaa omille lapsillemme, vaan ainoastaan naapurin nuorelle. Siksi rakkaus kannattaa panna kiertämään.

Lapsen perustarpeita ovat rakkaus ja välittäminen, tulla nähdyksi ja kuulluksi, riittävä ravinto, vaatetus ja puhtaus, turvallisuus ja valvonta sekä virikkeiden saaminen. Seuraavassa on lueteltu vanhempien tehtävät:

Huoltajana toimiminen

Vanhemmat tai lasten huoltajat eivät jätä lasta alttiiksi fyysiselle tai psyykkiselle vahingolle. He varmistavat, että lapsen psyykkinen ja fyysinen kehitys on mahdollista (ruoka, vaatteet, virikkeiden saaminen, ulkoilu, riittävä lepo ja uni). Erityisesti vauvat tarvitsevat vanhemman jatkuvaa huolenpitoa. Syli ja fyysinen läsnäolo tuovat pikkulapselle turvaa. Alle kouluikäiset lapset eivät selviä yksin kotona vaan tarvitsevat aina aikuisen läsnäoloa ja valvontaa. 7-10 -vuotiaat lapset eivät voi jäädä yksin yöksi kotiin.

Rakkauden antaminen

Ihmisen syvin tarve on tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi omana itsenään. Viestitä lapselle, että hänen tunteillaan ja ajatuksillaan on merkitystä. Nähdyksi tulemisen kautta lapsi saa luvan kehittyä omana persoonanaan. Hänen itsetuntonsa kehittyy vahvaksi ja hän säilyy ehjänä persoonana. Katso lasta ja nuorta hyväksyvästi ja iloisesti silmiin. Lapselle on tärkeä saada kokea, että hän tuottaa iloa lähimmilleen.

Lohduttamalla lasta autat häntä palauttamaan mielen tasapainon ja opetat rauhoittumisen taidon. On hyvä, jos perheessä muodostuu luontevia koskettelutapoja, jotka säilyvät sylivaiheen yli (peuhaaminen, niskan hieronta, halaaminen tai olalle taputtaminen). Kosketa lasta aina kunnioittavasti.

Kuuntele ja ota lapsesi vakavasti. Anna hänelle päivittäin aikaasi. Yhdessäolo on kasvavalle lapselle yhtä tärkeää kuin ruoka. Pysähdy kuuntelemaan, mitä kerrottavaa lapsella on ja käytä avoimia kysymyksiä (Mitä? Kuka? Milloin? Miten? Miksi?) Vanhempien myönteinen sitoutuminen lapseen ja hyväksyvän suhteen säilyttäminen halki kasvuvuosien ehkäisee nuoren vieraantumisen tunnetta ja tukee itseluottamuksen kasvua.

Rajojen asettaminen

Anna lapsellesi turvallisuuden tunnetta selkeillä rajoilla. Turvallisuuden tunteen antaminen ja rajojen opettaminen auttaa lasta saavuttamaan kyvyn kontrolloida impulsiivista käyttäytymistä. Turvallisilla rajoilla luomme suotuisat olot erilaisten ja eri-ikäisten lastemme kehitykselle.

Jos aikuinen toimii riittävän johdonmukaisesti ja perustelee rajoitukset, lapsi oppii tuntemaan oikean ja väärän: mitä saa tehdä, mitä ei. Perustelujen kautta lapsi oppii ajattelemaan itse ja itsenäisesti. Huomioi lapsesi silloin, kun hän käyttäytyy hyvin. Uhmaiästään (noin 2-vuotias) lähtien lapsen on saatava harjoitella valintojen tekoa ja oman tahdon käyttöä. Aikuinen, joka vaatii lasta vain noudattamaan kiltisti tahtoaan, valmistaa lapsen huonosti elämään. Elämässä tarvitaan myös taitoa sanoa "ei".

Lapsen on vähitellen opittava sietämään turhautumista. Hänen on opittava odottamaan omaa vuoroaan, sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin ja sietämään epäonnistumisia. Rajat auttavat lasta oppimaan yhteiselämän säännöt. Sitä mukaan kuin lapsen itsehallinta ja taidot kasvavat, vastuu siirtyy vähitellen hänelle itselleen. Vanhempien tehtävä on seurata, ovatko rajat ajan tasalla. Lapsen tai nuoren tulisi voida tuntea, että häneen luotetaan ja että selviytymisessä on haastetta.

Rohkaiseminen ja esimerkkinä oleminen

Vanhempien tehtävä on toimia hyvinä esimerkkeinä ja heidän käyttäytymisensä ja elämäntapansa tulisi luoda turvallisuuden tunnetta. On huono juttu, jos lapsi joutuu jatkuvasti olemaan peloissaan tai huolissaan.

Vanhemmat ovat pääosassa, kun lapsi opettelee arkielämän taitoja, tapoja ja perinteitä, erottamaan oikean ja väärän ja omaksumaan erilaisia arvoja. Vanhemmat toimivat lapsen mallina keskustelijana, kuuntelijana, ristiriidoissa auttajana, kannustajana, tunteiden hyväksyjänä, anteeksiantajana ja -pyytäjänä, itsenäisyyden tukijana, tasapuolisuuden toteuttajana sekä ihmissuhteiden vaalijana. Läsnäolollaan aikuinen rohkaisee lasta kehittämään itsenäisyyttä ja yhteistyötaitoja sekä auttaa ymmärtämään ihmisten välisiä suhteita. Lapset oppivat mallista mm. optimismia ja toivoa. Toiveikkaan elämänasenteen oppiminen on tärkeä menestyksen avain.

Rohkaisemisen, rajojen asettamisen ja rakkauden antamisen tulisi olla tasapainossa keskenään. Pelkkä rakkaus on lapsen hemmottelua ja rohkaisee häntä toisten manipulointiin. Pelkkä rajojen ja kurin ylläpito johtaa silmänpalvontaan eikä kasvata luotettavaan vastuunottoon.

Vastuullinen vanhemmuus merkitsee aikuista sitoutumista tehtävään. Kun lapsi saa kasvaa hyväksyvässä ja turvallisessa ympäristössä, hänelle kertyy sisäistä vahvuutta selvitä elämässä. Jos lapsi on saanut olla tarvitseva, hän voi vuorostaan vanhempana vastata helpommin seuraavan sukupolven lapsen tarvitsevuuteen.

Lolan Lindroos
sairaanhoitaja
Kettutien A-poliklinikka, A-klinikkasäätiö

Lisää aiheesta:
Apua.info sisältää kootusti tietoa mm. perheestä, lapsista ja parisuhteesta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton netissä tarjoama tuki perheille.
Väestöliiton sivuilla on tietoa vanhemmille suunnatuista palveluista ja linkkejä.
Vanhemmuuden roolikartassa on kuvattu vanhemmuuden viisi osa-aluetta. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilökunnan kehittämää roolikarttaa voidaan käyttää keskustelun apuna vanhempainilloissa koulussa, päivähoidossa ja neuvoloiden vanhempainryhmissä. Verkkoversiota voi myös käyttää itsenäisesti.

 

Helsingin kaupunki, Kaakkoisen sosiaali- ja terveyskeskuksen seksuaalisen riiston ja perheväkivallan (SEPE)-työryhmän laatima ohjeistus 2003.

Holmberg, Tiina (2003). Lapset ja vanhempien päihdeongelma. Lasten keskus.

Vastuullinen vanhemmuus. Raittiuden Ystävät ry & ETRAn toiminnot.

Näkökulmia turvalliseen kasvuun. Sininauhaliitto 2004.

Kettutien lastensuojelu ja perheneuvola.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 965 - Keskiarvo: 3

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks