A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

LSD

LSD » Mitä se on?

Tuoteseloste: LSD eli d-lysergihapon dietyyliamidi on synteettinen valmiste ja voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine. Osa sen valmistusaineista saadaan luonnonkasveista kuten esimerkiksi torajyvästä. LSD syntetisoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1938. Sitä käytettiin psyykenlääkkeenä 1947-1965 ja kokeiltiin 1950-luvulla myös totuusseerumina, aivopesuaineena ja erilaisten tautitilojen hoitoon. Huumausainekäyttö alkoi yleistyä 1960-luvulla. LSD on väritön, hajuton, mauton ja vesiliukoinen. Sitä esiintyy tabletteina, kapseleina, jauheena, liuoksena sekä imeytettynä sokeripaloihin tai papereihin. [1] [3] [5]

Laillinen asema: LSD on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi (Rikoslaki 50:5§).

Kansanterveydellinen merkitys: Vähäinen.

LSD » Miten se vaikuttaa?

Vaikutusmekanismi: LSD vaikuttaa voimakkaasti aivoihin sitoutumalla mm. emootioita ja tunnetiloja sääteleviin keskuksiin (hippocampus) aisteja, havaintoja ja kognitiivisia toimintoja koordinoivaan aivokuoreen sekä liikeratoja sääteleviin aivorunkoon ja pikkuaivoihin. LSD vaikuttaa useisiin eri välittäjäainejärjestelmiin. Hallusinogeenisten, aistiharhoja aiheuttavien ominaisuuksien katsotaan johtuvan aineen vaikutuksesta serotoniini- ja dopamiinijärjestelmiin. [5] Vaikutus alkaa 30—90 minuutin päästä käyttämisestä ja voi kestää jopa 6-12 tuntia [4].

Odotetut ja toivotut vaikutukset: Näköhallusinaatiot. Värikkäät kuvat, esineiden liikkuminen ja niiden muotojen muuttuminen, värien voimistuminen ja muuttuminen. Nämä ovat kuitenkin melkein aina ns. pseudohallusinaatioita; henkilö ymmärtää ne päihteen vaikutuksista johtuviksi. Harvinaisia ovat hallusinaatiot, jotka uskotaan todellisiksi. Myös muut aistit herkistyvät ja vääristyvät. Ajan kokemus muuttuu. Aistit reagoivat epätyypillisesti, musiikki voidaan ”nähdä” ja värit ”kuulla”. Aistikokemusten muuttuminen. Ajattelun ja kokemisen muutokset: tunne yhteydestä tai sulautumisesta ympäristöön ja asioiden merkitysten muuttuminen. [4] [5]

Ei-toivotut vaikutukset: Somaattisia oireita: verenpaineen kohoaminen, sydämen sykkeen tiheneminen, nopea ja syvä hengitys, hikoilu ja vapina, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Muutoksia persoonallisuudessa, sekavuutta, paranoidi-, paniikki- ja pelkotiloja, joihin liittyy mielenterveyden menettämisen, hallinnan kadottamisen tai kuoleman pelkoja. [1] [3]

LSD » Keskeiset riskit

Riippuvuus ja sieto: LSD ja sen kaltaiset hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta eivätkä siis myöskään fyysisiä vieroitusoireita. Myös psyykkisen riippuvuuden mahdollisuus on pieni, mutta olemassa. Jatkuvasti käytettynä hallusinogeenejä kohtaan kehittyy toleranssia, jolloin tarvitaan suurempi annos saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Saattaa aiheuttaa elämänhalun mahdollista  heikkenemistä ilman ainetta.  LSD kehittää toleranssia myös muihin hallusinogeeneihin. Vaikka LSD ei ole erityisen myrkyllistä, ei sen käyttö ole kuitenkaan vaaratonta. [1] [4] [5] [6]

Akuutit riskit: “Pahoiksi matkoiksi” kuvataan paniikki-, pelko- ja ahdistuskokemuksia, joihin liittyy mielenterveyden menettämisen, hallinnan kadottamisen tai kuoleman pelkoja. Pahojen matkojen vaikutuksia ovat pahoinvointi, masentuminen, pelko, vainoharhat, paniikki ja sekavuus. Psykoottinen tila, joka voi kestää muutamia päiviä tai pidempään. Yksittäisetkin käyttökerrat voivat aiheuttaa persoonallisuuden muutoksia etenkin persoonallisuushäiriöisillä henkilöillä, jotka käyttävät useita päihteitä. Psykologinen ja motorinen toimintakyky heikkenee. Kohonnut onnettomuusriski. Yliannostukset ovat erittäin harvinaisia, kuolemantapaukset ovat yleensä itsemurhia tai tapaturmia. Joskus voi ilmetä kouristuksia tai korkeaa kuumetta. [1] [4] [5] [6]

Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Ei todettu fyysisiä seurauksia, LSD ei ole neurotoksista, hermostoa vahingoittavaa. Psyykkisiä seurauksia ovat vainoharhaisuus, krooninen pelokkuus, syvä masennus, mielenhäiriöt ja takaumat, joita esiintyy 25% käyttäjistä. Takaumat (flashback) aiheuttavat ajatusten tai tunnetilojen ohimeneviä muutoksia spontaanisti, ilman päihteen käyttöä. Täyttä varmuutta näiden kokemusten yhteydestä aiempaan LSD:n käyttöön ei kuitenkaan ole. ”Pahat matkat” voivat jäädä päälle ja saattavat ajan mittaan altistaa traumaattisille stressihäiriöille ja skitsofreniaa muistuttavalle sairaudelle. [1] [5]

LSD:n käyttö voi aiheuttaa pitkäaikaisia psykooseja, joita voi esiintyä myös henkilöillä, joilla ei ole aiempaa historiaa psyykkisistä häiriöistä. Psykoosiin kuuluu kyvyttömyys ymmärtää tai hahmottaa ulkoista todellisuutta, ajatella rationaalisesti tai kommunikoida. [4] Toisaalta on katsottu, että LSD voi korkeintaan pahentaa siitä riippumatta syntynyttä psykoosia [2].

Riskit ja haitat sikiölle: LSD:n käytön lopettaminen raskauden aikana tai raskauden ollessa mahdollinen on ehdottoman perusteltua, sillä sikiölle aiheutuvia riskejä ei voida sulkea pois.

Seka- ja yhteiskäytön riskit: Yhteiskäyttö muiden päihteiden kanssa ei ole suositeltavaa [7].

LSD » Haittojen vähentäminen

Onnettomuusalttius sekä ”pahan matkan” mahdollisuus edellyttävät päihtyneen valvomista ja mahdollisesti rauhoittamista ja auttamista. LSD:n käytössä tulee huomioida vaikutusten alkaminen viiveellä: uutta annosta ei tule ottaa, vaikka aine ei heti tuntuisi toimivan. Aineen vaikutusten voimakkuudesta ei voi tietää etukäteen, jonka vuoksi riskejä tulisi kontrolloida pienellä annostelulla. Psykoottiset oireet vaativat lääkärin hoitoa. [7]

 

 

[1] Dahl, P & Hirschovits, T (2005): Tästä on kyse – tietoa päihteistä. Helsinki: YAD Youth Against Drugs ry.

[2] EMCDDA (1997): New Trends in Synthetic Drugs in the European Union. Luxemburg: Office for Official Publications of the European Communities.

[3] Fabritius, C & Salaspuro, M (2003): Amfetamiinin, kokaiinin ja hallusinogeenien päihdekäyttö. Teoksessa Salaspuro, M & Kiianmaa K & Seppä K: Päihdelääketiede. Helsinki: Duodecim. 458—467.

[4] NIDA (2001): Hallucinogens And Dissociative Drugs. National Institute on Drug Abuse Research Report. NIDA Publication Number 01-4209. Printed March 2001.

[5] Seppälä, T (2001): Yleisimmin käytettyjä huumausaineita. Teoksessa Ulmanen, K (toim.): Suomi ja huumeet. Tietopaketti huumeista. 3. uudistettu painos. Irti Huumeista ry ym. Rauma: Kirjapaino West Point Oy.

[6] Surakka, V-M (2010): LSD ja muut hallusinogeenit. Päihdelinkin tietoartikkeli. Katsottu 21.2.2014.

[7] YAD - Hallusinogeenit / psykedeelit. Youth Against Drugs Ry. Katsottu 23.3.2010.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 945 - Keskiarvo: 2

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks