A A A
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский
  • Viittomakieli

Olet täällä

Toiminnalliset riippuvuudet

Riippuvuus voi syntyä päihteisiin, pelaamiseen tai vaikkapa ruokaan. Riippuvuus voi siis syntyä ilman kemiallista riippuvuutta. Toiminta on pakonomaista ja lopettaminen tuntuu mahdottomalta. Tässä tapauksessa on hyvä tunnistaa pelaamisen ongelmat ja pyytää apua.

Hallitsematon pelaaminen voi aiheuttaa hyvinkin voimakkaita ahdistuksen, häpeän ja syyllisyyden tunteita. Lisäksi pelaamalla saatetaan pyrkiä välttämään vaikeita olo- tai tunnetiloja, kuten masennusta. Olisi hyvä pohtia, millaisissa tilanteissa pelaaminen ottaa vallan sekä pyrkiä varautumaan niihin etukäteen miettimällä, mitä muuta voisi tehdä silloin. Oma päättäväisyys on tärkeää lopettamisen polulla, mutta tilanteeseen ei kannata jäädä yksin. Ulkopuolisen avun ja tuen merkitys on usein suuri.

Yksi hyvä keino on kirjoittaa pelaamispäiväkirjaa, johon kirjaa milloin pelasi, paljonko meni aikaa ja rahaa sekä miltä silloin tuntui. Samaan päiväkirjaan on syytä kirjata myös tilanteet, jolloin teki mieli pelata ja keinot, joiden avulla pääsi sen yli. Päiväkirjan avulla ammattiauttaja voi auttaa löytämään hyviä ratkaisumalleja ongelmiin. Pelaamisen vähentämisen sijaan suosittellaan rahapelaamisen lopettamista kokonaan. Pelaamisen hallinta onnistuu nimittäin harvoin.

Rahapeliongelmasta kärsiville ja heidän läheisilleen tarkoitettu auttava puhelin Peluuri toimii numerossa 0800 100 101 arkipäivisin kello 12-18. Puhelimeen voi soittaa maksutta ja nimettömästi kaikkialta Suomesta. Vertaistukea löytyy puolestaan Nimettömien pelureiden kokoontumisista. Lähimmät tapaamispaikat ja -ajat on listattu GA:n nettisivuille. Peliongelmiin saa apua kunnasta riippuen joko mielenterveystoimistossa tai A-klinikalla. A-klinikoiden paikkakohtaiset yhteystiedot löytyvät täältä.

Tietoa peliriippuvuudesta ja hoitomahdollisuuksista löytyy myös Päihdelinkin artikkeleista: Peliriippuvuus ja Peliriippuvuuden hoito.

Kerrot pelanneesi koko ikäsi ja havahtuneesi ongelmaan. Kerrot, että olet jo yrittänyt rajoittaa pelaamistasi siinä onnistumatta. Pelaaminen vaikuttaa negatiivisesti myös parisuhteeseesi ja kuvaat pelaamistasi riippuvuudeksi. Tämä on tarpeellinen oivallus, sillä ongelman olemassaolon myöntäminen on ensimmäinen askel liiallisesta pelaamisesta irrottautumiseksi.

Vaikka Peluurissa keskitytäänkin rahapelaamisen aiheuttamiin ongelmiin, voi neuvoja soveltaa myös digipelaamisesta aiheutuviin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi pelipäiväkirjan pitäminen auttaa tunnistamaan pelitapoja ja saamaan pelaamista hallintaan. Lisätietoa digipelaamisesta saa esimerkiksi pelitaito.fi -sivustolla, jossa on myös digipelipäiväkirja, jota voi käyttää hyödyksi.

Lisätietoa digipelaamisesta ja siihen liittyvää tietoa löytyy Peluurin nettisivuilta. Kasvokkaista apua digipeliongelmiin voi myös hakea eri ammattilaisilta: työterveyshuollosta, peliriippuvuudessa auttavilta A-klinikoilta tai Nuorisoasemilta, terveyskeskuksista tai soittamalla Peluurin maksuttomaan auttavaan puhelimeen 0800 100 101 (mape klo 1218) tai chattaamalla ti ja to klo 1215.

Nuoren mahdollinen nettiriippuvuus ja tietokonepelien runsas pelaaminen huolestuttavat useita vanhempia. Netinkäyttöä on hyvä rajoittaa, jos se näyttää menevän liiallisuuksiin. Jos netinkäyttö aiheuttaa syyllisyyttä tai vaikuttaa kielteisesti opiskeluun, harrastuksiin tai ystävyyssuhteisiin, voi kyse olla nettiriippuvuudesta. Taustalla voi joissain tapauksissa olla myös nuoren masennus. Viihtyminen netissä tai useiden tuntien pelaaminen ei kuitenkaan välttämättä ole merkki riippuvuudesta. Netti on hyödyllinen väline ja tietokonepelit ovat ajanvietettä television ohella. Chat-ystävät voivat olla hyvinkin tärkeitä nuorelle ja toisten nettipelaajien arvostus voi nostaa nuoren itsetuntoa.

Murrosiän kynnyksellä nuori alkaa tekemään entistä enemmän omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Siksi on tärkeää saada nuori tunnistamaan itse niitä haittoja, joita aiheutuu liiallisesta tietokoneen äärellä istumisesta. Hyvä väline tässä on esimerkiksi Päihdelinkin nettiriippuvuustesti.

Nuoren kanssa kannataa myös keskustella yhdessä siitä, mitä nuori netissä tekee. Sen perusteella netinkäytölle voi sopia sopivat käyttöajat. Yhdessä on hyvä miettiä esimerkiksi liiallisen netinkäytön haittoja ja vaihtoehtoja netissä surffailulle tai pelaamiselle. Yhteinen sopimus auttaa rajojen pitämisessä, mutta on hyvä muistaa, että aikuinen päättää viimekädessä nuoren ajankäytöstä.

Tavoitteena on siis oppia käyttämään nettiä kohtuudella. Apuna voi myös käyttää netinkäyttösopimusta. Siinä kirjataan paperille paljonko netissä saa viettää aikaa ja monelta netinkäyttö tai pelaaminen tulee viimeistään lopettaa. Tietoa nettiriippuvuudesta ja hoitomahdollisuuksista löytyy myös Päihdelinkin artikkeleista Nettiriippuvuus ja Nettiriippuvuuden hoito.

Seksiriippuvuus eli seksiaddiktio on yksi toiminnallisten riippuvuuksien muoto, joka voi näyttäytyä monin tavoin. Jotkut ihmiset viettävät tuntikausia etsimällä seksuaalisen kiihotuksen lähteitä internetin pornosivustoilta tai chateista. Toiset kuluttavat omaisuuksia soittelemalla seksipuhelimiin, ostamalla videoita tai muuta eroottista materiaalia, tai seksipalveluja ammattilaisilta. Jatkuva seksipartnereiden etsiminen ja vaihtaminen muotoutuu joillekin ihmisille addiktioksi, minkä lisäksi ihmiset voivat olla riippuvaisia jostakin itselle vahingollisesta ihmissuhteesta. Myös tirkistely, vaarallisen seksin harrastaminen, itsensä paljastelu ja seksuaalisen väkivallan käyttö voivat olla pakkokäyttäytymisen muotoja.

On tärkeää huomata, että hyvin erilaiset käyttäytymismallit voivat olla osa hyvää ja nautintoa tuottavaa seksielämää. Seksiriippuvuuskäyttäytymiselle on ominaista toiminnan pakonomaisuus. Riippuvuustoimintaa jatketaan, vaikka se vie aikaa ja huomiota muilta elämän alueilta, esimerkiksi perheeltä, työltä, ystävyyssuhteilta tai harrastuksilta.

Tyypillistä riippuvuuskäyttäytymiselle on, että ihminen itse tiedostaa vaikeutensa hallita kyseistä toimintaa. Hänen ajatuksensa askartelevat jatkuvasti seksiin liittyvissä asioissa. Monet kokevat häpeää ja syyllisyyttä ja pyrkivät salaamaan riippuvuutensa. Seksiriippuvuudesta aiheutuu pahimmillaan vakavia ongelmia, esimerkiksi eroja parisuhteista, hankaluuksia työ- tai opiskeluelämässä, tartuntatauteja ja muita terveydellisiä haittoja sekä väkivallan uhriksi joutumista.

Riippuvaiset ihmiset tekevät yleensä päätöksiä lopettaa addiktiokäyttäytyminen, mutta lipsahtavat aika-ajoin takaisin käyttäytymismalliinsa. Stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen ja masentuneisuus saattavat lisätä tarvetta etsiä tyydytystä. Seksikäyttäytymistä voidaan myös perustella itselle palkintona jostakin hyvästä suorituksesta. Pakonomaisen seksikokemuksen jälkeinen mielihyvän ja tyydyttyneisyyden tunne kestää vain vähän aikaa, ja pian tulee tarve aloittaa toiminta uudelleen.

Toipuminen riippuvuudesta alkaa, kun ihminen tiedostaa käyttäytymisen aiheuttamat haittat ja haluaa muutosta tilanteeseen. Seksiriippuvuutta hoidetaan terapian, vertaistuen ja joskus lääkityksenkin avulla. Terapia voi olla yksilö-, pari- tai ryhmäterapiaa. Toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon ja seksuaaliterapiaan perehtyneitä työntekijöitä on A-klinikoilla ja yksityissektorilla. Seksiriippuvaisten ihmisten vertaistukea on saatavissa internetin välityksellä ja seksiriippuvuuksien käsittelemiseen keskittyvissä ryhmissä.

Tietoa seksiriippuvuudesta ja hoitomahdollisuuksista löytyy myös Päihdelinkin artikkelista Seksiriippuvuus.

Jaa

Facebook Twitter Google+ Delicious Google bookmarks