Tietoiskut
100-linja: yleistä tietoa
200-linja: alkoholi
300-linja: huumeet ja lääkkeet
310 Huumausaineiden ominaisuuksia
320 Lääkkeet
330 Muut päihdeaineet
340 Käytön riskejä ja haittoja
- 341 Huumeiden yliannostus ja sen ehkäisy
- 342 Amfetamiinipsykoosi
- 343 Kannabiksen käytön haittavaikutuksia
- 344 Ekstaasin ja mielialalääkkeiden yhteiskäytön riskejä
- 345 Ekstaasin vaikutuksia aivoissa
- 346 Huumeriippuvuus
- 347 Testosteronin ja anabolisten steroidien haitat väärinkäytössä
- 348 Lääkkeiden väärinkäyttö
350 Suonensisäisen käytön riskejä ja haittoja
360 Käytön ja haittojen ennaltaehkäisy
370 Apua huume- ja lääkeongelmaan
380 Politiikka ja markkinat
390 Huumeiden käytön merkityksiä
400-linja: toiminnalliset riippuvuudet
500-linja: tupakka
600-linja: päihdehuolto ja -koulutus
Pikatieto
Animaatiot
Tietovisa
Julkaistu: 04.04.2006
652 Kognitiivinen psykoterapia
Päihdeongelmaisen kognitiivisessa terapiassa korostetaan riippuvuuskäyttäytymisen ja kognitiivisten tekijöiden välistä yhteyttä. Kognitiivisia tekijöitä ovat etenkin henkilön erilaiset huumeiden- tai alkoholinkäyttöä koskevat henkilökohtaiset uskomukset ja siihen liittyvät odotukset. Esimerkiksi jos potilas tulkitsee käyttönsä haitalliseksi toimintamalliksi, josta voi oppia pois, hän on alttiimpi kokeilemaan muutosta kuin tilanteessa, jossa hän pitää itseään "kohtalon uhrina" ja käyttöään "selkärangattomuutena". Kognitiivisen terapian alkuvaiheen tehtävänä onkin muotoilla uudelleen potilaan ongelmastaan tekemä jäykkä tulkinta.
Kognitiivinen terapia voi auttaa päihdeongelmaisia ainakin kolmella tavalla: 1) vähentämällä mielihalujen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta heikentämällä näitä ylläpitäviä uskomuksia, 2) opettamalla ongelmaiselle retkahtamista ehkäiseviä selviytymiskeinoja, joilla hän voi myös pitkäjännitteisesti säädellä mielihalujaan ja 3) auttaa potilasta luomaan uudenlaista suhdetta itseensä ja muihin mm. lisäämällä itseymmärrystä.
Koska riippuvuuskäyttäytyminen on toistuvaa, se automatisoituu ja sen purkamiseen tarvitaan siksi tietoisuuden lisäämistä omasta päihteidenkäytöstä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä. Olennaista on myös vaihtoehtoisten selviytymistaitojen kehittäminen sekä sellaiseen elämäntapaan pyrkiminen, jossa muu käyttäytyminen ei ole alisteista päihteidenkäytölle. Pitkän aikavälin muutoksessa kuvaan tulevat usein myös uudet sisällöt identiteetissä ja samaistumiskohteissa.
On usein helpompaa keskeyttää ongelmajuominen lyhytaikaisesti kuin ylläpitää raittiutta tai kontrolloitua juomista. Kognitiivisessa terapiassa on päädytty kehittämään hoito-ohjelmia, joiden tavoitteena on auttaa päihdeongelmaista pysymään asettamissaan muutostavoitteissa. Lipsahdukselle tai retkahdukselle altistavien tekijöiden huomioon ottaminen terapiassa on olennaista hoidon onnistumisen kannalta.
Kognitiivinen terapia kehitettiin alun alkaen depression hoitomuodoksi, mutta sen jälkeen sitä on muokattu vastaamaan myös päihdeongelmaisten potilaiden tarpeita. Suomessa kognitiivinen terapia on ollut käytössä päihdeongelmaisten hoidossa laajemmin 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Nils Holmberg
Psykologi, Järvenpään sosiaalisairaala
Päivitetty 7.10.2009
Lisätietoa:
http://www.kognitiivinenpsykoterapia.org/
www.sosiaalisairaala.fi/koulutus.php?id=3
Copyright © Päihdelinkki 2011
